Suoraan sisältöön

Uusi tapa tuottaa terveyspalveluja – mitä mieltä ovat helsinkiläiset?

Kaupungin suunnitelmien mukaan uusi palveluntuottaja tuottaa Kannelmäen terveysaseman palvelut syksystä 2021 alkaen. Samalla keskustan alueella hankitaan lisäpalveluja nykyisten terveysasemapalvelujen rinnalle.

Kaupunki halusi kysyä, mitä mieltä asukkaat ovat palvelujen ostamisesta. Vastauksia saatiin ilahduttavasti yli tuhat. Kiitoksia kaikille aktiivisille! Kysely vastattiin sähköisesti sekä haastatteluissa Kannelmäen ja Viiskulman terveysasemilla.

Puolet helsinkiläisistä suhtautuu kokeiluun myönteisesti, reilu neljäsosa kielteisesti.

Kuvio 1. "Ensireaktiosi pohjalta, mitä mieltä olet näistä suunnitelmista?"

Noin puolet vastaajista piti palveluhankinnan suunnitelmaa hyvänä (kuvio 1), ja vastaajat olivat valmiita kokeilemaan ulkopuoliselta toimijalta hankittuja palveluja. Jotkut olivat huolissaan palveluvalikoiman oletetusta kapenemisesta.

Kyselyyn vastaajat jättivät runsaasti avointa palautetta, joissa koettiin tärkeänä esimerkiksi palvelujen nopea saatavuus, sähköisen asioinnin mahdollisuudet, hoitosuhteen jatkuvuus, palvelun esteettömyys ja palvelut omalla äidinkielellä.

Asiakkaat saavat ensi vuonna alkavan kokeilun aikana Kannelmäessä ja keskustassa samat palvelut kuin muillakin terveysasemilla. Halutessaan kokeiluaseman asiakas voi vaihtaa terveysasemaa aivan kuten muidenkin asemien asiakkaat.

Mobiilikyselyn vastasivat erityisesti nuoret

Yhteensä 1059 helsinkiläistä kertoi mielipiteensä terveysasemien palveluhankinnasta.
Mielipiteitä kuultiin kolmella eri menetelmällä 25.6.–7.8.2020

Kesä-heinäkuun aikana mielipiteitä koottiin käyttämällä Crowst-mobiiliyhteisöä, johon on rekisteröitynyt erityisesti nuoria 25–34-vuotiaita helsinkiläisiä aikuisia ja lapsiperheitä. Kyselyyn vastattiin puhelimeen ladatun applikaation kautta. Vastauksia saatiin hyvin nopeasti 400.

Palveluhankinnassa nähtiin sekä mahdollisuuksia että uhkia. Vastanneilla kuntalaisilla oli vahva tunneside terveysasemapalveluihin. Se heijastui sekä positiivisina että negatiivisina kommentteina kokeilusuunnitelmaa kohtaan.

Mahdollisuuksia korostettiin kuitenkin enemmän, erityisesti toivottiin nykyisten ruuhkien ja jonojen purkamista. Myönteisenä nähtiin, että palvelujen saatavuutta voidaan nopeuttaa, kehittää entistä parempia palveluja ja luoda työpaikkoja ja tukea yrittäjyyttä.

Negatiivisena koettiin se, että yksityisen toimijan tuoton tavoittelu voi rapauttaa palvelujen laadun ja ulkomaalainen pääoma vie voitot ja veropääoman ulkomaille. Myös kaupunkilaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huolestuttivat vastaajia.

Verkkokysely kiinnosti laajasti

Heinäkuussa kaupungin verkkosivuilla avattiin suunniteltua palveluhankintaa käsittelevä kysely suomeksi ja ruotsiksi. Vastauksia saatiin kesällä yhteensä 618.

Verkkokyselyyn vastanneista 42 prosenttia piti palveluhankinnan suunnitelmaa myönteisenä ja kysyttäessä halukkuutta vaihtaa uudelle terveysasemalle. Vastaajista 55 prosentti aikoi ainakin käydä kokeilemassa uutta palvelua. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että palveluhankinnassa on nyt mahdollista määritellä uudelleen, mitä palvelut voisivat olla.

Ne verkossa vastanneet, jotka kokivat palveluhankinnan suunnitelman kielteisenä, olivat huolissaan perusterveydenhuollon palveluvalikoimasta ja siitä, että se mahdollisesti kapenee ja näin palvelut eriarvoistuvat.

Palvelujen laatuun liittyvään kysymykseen suurin osa suhtautui myönteisesti. Vastaajien enemmistö koki, että palveluhankinnan kautta saadaan lisää laatua terveysasemapalveluihin, samalla asiakaskokemuksen ja henkilöstökokemuksen uskottiin paranevan.

Kielteisesti suhtautuneet kokivat puolestaan, että palveluhankinta johtaa sellaiseen yksityistämiseen, joka ei ole luotettavaa eikä tarpeeksi pitkäjänteistä kansanterveyttä edistävää toimintaa.

Kuntalaisilta kysyttiin myös näkemyksiä aukioloajoista. Eniten haluttiin asioida kello 9–12 välillä ja iltapäivällä klo 18:aan saakka.

Kyselyyn vastaajat jättivät runsaasti avointa palautetta, jossa koettiin tärkeänä palvelun nopea saatavuus, uudet sähköiset yhteydenotto- ja ajanvarusmahdollisuudet, hoitosuhteen jatkuvuus ja palvelun esteettömyys. Vastaajat korostivat, että on tärkeää saada palvelua omalla äidinkielellään (suomi tai ruotsi) ja että ikääntyneiden palveluihin kiinnitettäisiin terveysasemilla erityishuomiota.

Näkemyksiä kartoitettiin myös paikan päällä

Elokuussa Kannelmäen ja Viiskulman terveysasemilla tehtiin asiakkaiden haastatteluja, joissa kiinnitettiin erityishuomiota ikäihmisiin. Haastateltavia oli 41, joista osa ruotsinkielisiä.

Viiskulman asemalla haastatellut toivoivat uuden keskustan palvelupisteen sijainniksi eniten Kamppia tai vaihtoehtoisesti, että palvelut tavoittaa kävellen. Palveluilta odotettiin eniten nykyistä parempaa saatavuutta ja omalääkärijärjestelmää.

Kannelmäkeläiset toivoivat eniten hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä uudelle terveysasemalle (sijainniksi ehdotettiin esimerkiksi kauppakeskus Kaarta), parempaa palvelujen saatavuutta, palvelua suomen kielellä ja laboratoriopalveluja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mobiilikyselyyn vastanneet nuoremmat helsinkiläiset suhtautuivat myönteisimmin palveluhankintaan ja näkivät siinä enemmän mahdollisuuksia, kuin internetkyselyyn vastanneet vähän iäkkäämmät helsinkiläiset.

Verkkokyselyyn vastanneilla oli selvästi mobiilikyselyyn vastanneita enemmän kokemuksia nykyisistä palveluista ja enemmän omakohtaista kokemusta terveysongelmista. He olivat myös kriittisempiä suunnitelmaa kohtaan. Kritiikki kohdistui myös nykyisiin julkisiin palveluihin.

Terveysasemilla haastatelluilla asiakkailla oli hyvä näkemys paikallisista palveluista ja moni heistä oli tyytyväinen saamaansa palveluun.

Kaikesta kävi ilmi, että kuntalaiset arvostivat sitä, että heidän mielipiteitään kyseltiin. Vastaajat toivoivat voivansa vaikuttaa palvelujen kehittämiseen.

Helsinki haluaa asukkaat mukaan kehittämään sote-palveluja. Voit antaa palautetta palveluista osoitteessa www.hel.fi/palaute. Kiitos palautteestasi!