Suoraan sisältöön

Kaupungin tuetun työllistymisen palvelu kerää kiitosta myös maailmalla

Mikko Moilanen on hyvillään työpaikastaan.

Kaupungin tuetun työllistymisen palvelu nappasi arvostetun kansainvälisen palkinnon hienosta työstään. Palvelulla on ikää 25 vuotta, ja sitä kiittävät myös työnantajat. Mikko Moilanen (kuvassa) on hyvillään työpaikastaan.

Mikko saa työkyvyttömyyseläkettä mutta ei halua olla toimettomana. Siivousala on kiinnostanut häntä, ja nykyään hänen työpaikkansa sijaitsee Helsingin keskustassa. Hänelle kuuluu keittiöiden ja sosiaalisten tilojen siivoaminen rakennuksen viidessä eri kerroksessa.

”Pidän todella paljon työstäni. On hienoa nähdä, kuinka iso merkitys työlläni on. Pidän myös asiakaspalvelusta.”

Moilanen on ollut yksi kaupungin tuetun työllistymisen palvelun asiakkaista. Vuositasolla palveluja käyttää hieman alle 300 asiakasta, joille etsitään työtä hyvin yksilöllisesti.

Palvelun hieno työ on huomattu myös kansainvälisesti, sillä se sai helmikuussa arvostetun Zero Projectin innovatiivisuuden palkinnon (Zero Projectin Innovative Practice/Policy -palkinto).

Zero Project edistää YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen toteuttamista, ja sen verkostossa toimii yli 5 000 asiantuntijaa 150 eri maassa. Palkintoa varten on läpäistävä monivaiheinen asiantuntijavalintaprosessi.

”On hienoa, että Helsingissä 25 vuoden aikana tehty työ tulee myös kansainvälisesti tunnustetuksi. Palkinto osoitti vertaisarvioinnissa, millaisiin asioihin kannattaa keskittyä, jotta siitä on hyötyä ja merkityksellisyyttä mahdollisimman monelle”, sanoo johtava työvalmentaja Sami Niemi-Ruuth.

Hän huomauttaa, että palkinto kuuluu paitsi tuetun työllistymisen tiimille, myös työnantajille ja järjestöille – ylipäätään kaikille, jotka ovat olleet mukana työllistymistä edistämässä.

Valmentaja mukana työelämässä

Tuetun työllistymisen palvelu on osa kaupungin vammaistyötä ja tarjoaa räätälöitävää ja tiivistä tukea ihmisille, joilla on jokin kehityshäiriö tai vamma. Palveluihin pääsee mukaan, kun työllistyminen muutoin on vaikeaa.

Palvelun työvalmentajat ovat taustaltaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on osaamista tunnistaa niin työnantajan kuin työntekijän tarpeita.

”Siteeraan reilu vuosi sitten eläköitynyttä, kokenutta työvalmentajaamme. Hän totesi, että tämä on kärsivällisen ihmisen työtä. Pikavoittoja ei ole, vaan työ vaatii yksilöllistä työotetta, onnistumiset tulevat sitä kautta.”

Joskus toki käy niin, että sopiva työ löytyy lähes saman tien, mutta yleensä rupeama vie pidempään. Lisäksi valmentaja on aluksi mukana työpaikalla työntekijän kanssa sovittavan ajan verran.

Asiakkaat ovat yleensä nuoria, esimerkiksi toiselta asteelta valmistuneita, mutta mukana on myös eläkeikää lähestyviä. Heillä voi olla jokin kehitysvamma tai vaikkapa autismikirjon häiriö. Jokaiselle etsitään työtehtävää, jossa pystyy riittävästi tuetun alun jälkeen työskentelemään melko itsenäisesti.

Heidän työaikansa vaihtelevat muutamasta viikkotunnista täyteen työviikkoon omien voimavarojen mukaan.

Työnantajilta kiitosta

Työnantajilta selvitettiin 2019 lopussa, mitä meiltä he ovat yhteistyöstä tuetun työllistymisen palvelun kanssa ja sitä kautta palkatusta työvoimasta.

”Valtaosa koki yhteistyön erittäin hyväksi ja suosittelisi palvelua muillekin työnantajille. Palvelun kautta palkatut ihmiset ovat vastanneet työpaikan tarpeisiin. Työpaikoilla on huomattu, että eri tavoin hankitulla työvoimalla voi olla positiivisia vaikutuksia laajemminkin”, Niemi-Ruuth kertoo.

Työpaikoilla on huomattu esimerkiksi, että kun palkataan ihmisiä tuetun työllistymisen palvelun kautta, joudutaan yleensä miettimään johtamista – ja kun sitä pohditaan, se yleensä myös paranee. Uudessa tilanteessa pohditaan myös, kuinka hyvin työ on organisoitu ja onko piilossa näkymätöntä työtä, joka rasittaa ydintehtävien tekemistä.

Niemi-Ruuth mainitsee esimerkkinä hoivapalveluyksiköt, joissa hoitohenkilökunta hoitotyön ohella siivoaa ja kuskaa aterioita. Tuo aika on pois hoidettavilta.

”Kun yksikköön palkataan meidän kauttamme työntekijä avustaviin tehtäviin, synnytetään työtyytyväisyyttä kautta linjan.”

Yritykset ottavat myös yhteiskuntavastuunsa yhä vakavammin. Kauniit lauseet muuttuvat käytännöiksi yhdenvertaisuutta edistävällä rekrytoinnilla.

”Moninaisuus ja monimuotoisuus ovat tosi vahvassa nousussa, mikä on työelämässä erittäin hyvä asia.”

Järkevä tapa ihmisten työllistymiseen

Kaupungissa on parhaillaan käynnissä työkykyohjelman Työkykyisempi Stadi -hanke, jonka yksi tarkoitus on laajentaa työhönvalmennuksen asiakasryhmää ja lisätä työllistymisen mahdollisuuksia.

”Tuettu työllistyminen on järkevä ja kustannustehokas tapa saada ihmisiä töihin. Syrjäytymisen kustannukset ovat mielettömän korkeat, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti”, Niemi-Ruuth sanoo.

teksti Kirsi Riipinen
kuva Kanerva Medel