Perheet saavat oman keskuksen Kallioon

Riikka Kytömaa on iloinen, että uusi keskus on innostanut ihmisiä olemaan mukana sen suunnittelussa.

Kalliossa avataan ensi kesänä uusi perhekeskus, josta lapset, nuoret ja raskaana olevat perheineen saavat kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kallioon keskitetään myös valtaosa ruotsinkielisistä palveluista. Tilojen lisäksi myös toimintatapa uudistuu, minkä on tarkoitus näkyä asiakkaille yhä joustavimpina palveluina.

Uusi perhekeskus on tulossa entisen Kallion terveysaseman ja neuvolan tiloihin. Keskeistä uuden keskuksen toiminnassa on, että asiakkaan ympärille kootaan juuri hänen tarvitsemansa palvelut. Näihin kuuluvat muun muassa neuvola, kotipalvelu, puheterapia, perheneuvola, fysioterapia ja lastensuojelu.

Vastaavanlaiset perhekeskukset toimivat jo Itäkadulla ja Vuosaaressa, ja kaupunki on yleisemminkin uudistamassa sosiaali- ja terveyspalvelujaan. Palvelut kootaan kolmenlaisiin keskuksiin – perhekeskuksiin, terveys- ja hyvinvointikeskuksiin sekä ikäihmisten ja monisairaiden monipuolisiin palvelukeskuksiin. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus, asiakaskokemus, vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat.

Näistä puhutaan myös henkilökunnan yhteisissä työpajoissa ja tiedotustilaisuuksissa, joita on järjestetty kesästä alkaen.
Millainen vaikutelma uudesta perhekeskuksesta on suunnittelutilaisuuksissa välittynyt?

– Minulle on tullut vahva tunne, kuinka valtavan hyvin voimme palvella perheitä. Olemme moniammatillisia, ja meiltä saa hurjasti erilaista tukea, kommentoi ruotsinkielisten palvelujen perhetyöntekijä ja toiminnanohjaaja, Monica Hindren-Pohjolainen.

Ruotsinkielisten palvelujen perhetyöntekijä Annika Nummela on erityisen hyvillään siitä, että myös keskitetyt ruotsinkieliset palvelut saadaan nyt samaan paikkaan, kun aiemmin niitä on ollut ripoteltuina ympäri Helsinkiä.

Lapsiperheiden sosiaaliohjaaja Anna Asikainen jatkaa, että hienolta tuntuvat myös uuden perhekeskuksen tilat.
– Tilat peruskorjataan lapsiystävällisiksi. Kaikki huonekalut uusitaan, ja saamme kerroksiin värejä.
Heidän mielestään on ollut hienoa, että tiloja peruskorjattaessa on järjestelmällisesti kuultu paitsi henkilöstöä myös tulevia asiakkaita.

Työntekijät ovat päässeet esittämään toiveensa toimistokalusteista alkaen. Pieniä mutta tärkeitä yksityiskohtiakin muistetaan, sillä esimerkiksi sosiaalitiloihin on heidän toiveestaan tulossa vaatteiden kuivauskaapit: monen työ on liikkuvaista, satoi tai paistoi.

Asiakkaita puolestaan muistetaan muun muassa lukollisella vaunuparkilla. Väreistä on kysytty mielipiteitä, samoin muun muassa ehdotuksia eri kerrosten nimeämiseksi.

Ihanaa päästä saman katon alle!

Neuvolan osastonhoitaja Riikka Kytömaa on toistaiseksi kiertolainen: hänen työpisteensä ovat Vallilassa ja Töölössä. Kun Kallion perhekeskus keväällä avataan, hän pääsee asettumaan yhteen paikkaan. Ei siis ihme, että hän jo odottaa muuttoa.
Toki hyviä puolia on muitakin. Erityisen hyvillään Kytömaa on siitä, että henkilöstö on suunnittelussa innokkaasti mukana ja että koko hänen porukkansa saadaan saman katon alle.
– Kun tarjosin henkilöstölleni kiertomahdollisuutta, kukaan ei halunnut kiertoon vaan kaikki haluavat uuteen perhekeskukseen. Tämä oli tosi ihana kuulla.

Kallioon muutto houkuttaa henkilöstöä siitäkin huolimatta, että perhekeskuksessa on pidennetty aukioloaika. Omia työhuoneitakaan ei enää ole.
– Työntekijöille ja esimiehille järjestetyissä käyttäjäpajoissa on käyty läpi muun muassa, millaisia pelisääntöjä tarvitaan. Olemme yhdessä suunnitelleet myös hyvin käytännöllisiä asioita, kuten millaisia huonekaluja mihinkin päin rakennusta tarvitaan.

Eri alojen osaajat lähellä

Suurimpia etuja uusissa tiloissa on päästä tekemään töitä erilaisten ammattilaisten kanssa. Synergioita on Kytömaan mielestä vaikka kuinka, kun sosiaaliohjaus ja fysioterapia saadaan samaan osoitteeseen. Matalan kynnyksen konsultaatio pääsee yleistymään ja hyödyttää etenkin asiakkaita, jotka saavat eri palvelut samasta paikasta.

Omien huoneiden vaihtuminen yhteisiin tiloihin on toki iso muutos. Ruotsinkielisten palveluiden puheterapeutti Kati Joronen, sosiaaliohjaaja Alexandra Erlund ja Annika Nummela pohtivat, että pelisäännöissä täytyy sopia esimerkiksi, minkä verran yhteisissä taukotiloissa voi soittaa puheluja tai mistä tietää, milloin kollegaa voi vaivata konsultaatioilla.

Perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala ja suunnittelija Miriam Tepora kertovat, että apuna uutta perhekeskusta työstettäessä on ollut osallistamissuunnitelma, joka on auttanut järjestelmällisessä työntekijöiden ja asiakkaiden kuulemisessa.
– Suunnitelmaa käydään läpi myös yksiköiden palavereissa, ja niissä esiin tulevat asiat kirjataan ja lähetetään eteenpäin. Viesti kulkee, oli kyse sitten kalusteista tai toimintatavoista, Tukiala kertoo.

Tepora muistuttaa, että suunnittelussa kuullaan myös eri järjestöjä, sillä myös ne toivotetaan uuteen keskukseen tervetulleiksi. Kallion keskukseen tulee perhekahvila, joka toimii paitsi kohtaamispaikkana, myös mahdollisena järjestöjen toimintapaikkana.

Keskeistä uudessa perhekeskuksessa on, että asiakkaat ottavat sen alusta asti omakseen – että löytävät ja saavat tarvitsemansa palvelut. Jotta alku uudessa keskuksessa sujuisi mahdollisimman jouhevasti, aulassa aloittavat uudet asiakasneuvojat, jotka toivottavat kävijät tervetulleiksi ja ohjaavat oikeaan paikkaan.

Paljon käytännön hyötyjä

Annika Nummela ja Anna Asikainen pohtivat, että uudenlaisen toimintatavan omaksuminen voi viedä aikaa. Aivan alussa saattaa tuntua jopa tungettelevalta mennä kysymään kollegan konsultaatioita, mutta siihenkin tulee tottua, jotta päästään hyödyntämään uusia yhteistyön mahdollisuuksia.

Millaisia nuo hyödyt voisivat käytännössä olla?

He kertovat esimerkin lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnista. Perhetyöntekijä voi huomata, että lapsi hyötyisi puheterapiasta. Puheterapeutti on taustatiloissa paikalla, ja hän tulee saman tien käymään ja selvittämään puheterapian tarvetta.

Tukiala ja Tepora ennustavat, että ensi kesä muuton jälkeen on totuttelua mutta syksyyn mennessä ihmiset ovat oppineet hyödyntämään toistensa osaamista. Ideoita uudenlaisesta yhteistyöstä on tullut jo nyt. Kun esimerkiksi vammaispalveluiden työntekijä lähtee tarkastuskäynnille asiakkaansa luo, suuhygienisti voisi lähteä samaa matkaa selvittämään suun terveyttä.

Joronen, Asikainen, Erlund, Nummela ja Hindren-Pohjolainen vakuuttavat, että he ehdottomasti haluavat olla mukana uusissa tiloissa heti alusta asti, muuttohärdelli ei heitä pelota.
– Uusi miljöö innostaa ja motivoi, kuuluu yhteinen kommentti.

Teksti: Kirsi Riipinen


Kallion perhekeskus

* Samassa pisteessä kattavat lasten ja perheiden palvelut: äitiys- ja neuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu ja sosiaaliohjaus, lapsiperheen palvelutarpeen arviointi ja tuki, neuvolapsykologi, lasten ja nuorten ehkäisevä suunterveys, puheterapia, fysio- ja toimintaterapia, perheneuvola, terapeuttinen vauvaperhetyö, lastensuojelun avohuolto, tehostettu perhetyö, lastenpsykiatrinen tiimi, vammaispalvelu ja HUS:n äitiyspoliklinikka.

*Keskus on auki arkisin kello 7–20.

* Neuvola, puheterapia, suun terveydenhuolto, fysioterapia, toimintaterapia, lapsiperheiden kotipalvelu ja lapsiperheiden sosiaaliohjaus on suunnattu Helsingin keskiselle suurpiirille sekä lisäksi Kulosaaren ja Herttoniemen alueen asukkaille.

* Lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta sekä vammaistyö on suunnattu keskiselle ja eteläiselle suurpiirille.

* Keskitetyt ruotsinkieliset palvelut, terapeuttinen vauvaperhetyö sekä lastenpsykiatrinen tiimi on suunnattu koko Helsingille.

* Kallion perhekeskus avataan ensi kesänä.

Alexandra Erlund, Anna Asikainen, Kati Joronen, Monica Hindren-Pohjalainen, Annika Nummela, Anna-Kaisa Tukiala ja Miriam Tepora odottavat jo kesää ja Kallion perhekeskuksen valmistumista.

JAA