Suoraan sisältöön

Nuorten ehdoilla

Sari Tuominen ja Santeri Nikulainen.

Nuorten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus jalkautuvat jatkossa entistä enemmän turuille ja toreille, asiakkaiden pariin.  Kohderyhmää ovat 16─29 -vuotiaat helsinkiläiset.

”Ennen oli selkeät ammatit, pysyvät työpaikat ja työtehtävät sekä hyvä työllisyystilanne. Nyt ammatteja poistuu, kaikki on huonommin ennakoitavissa, työelämä muuttuu jatkuvasti, kilpailu kiristyy”, kuvaa idän aikuissosiaalityön päällikkö Sari Tuominen tilannetta, jossa nuoret nyky-Suomessa elävät. Hän vastaa 16­–29-vuotiaiden palveluiden kehittämisestä.

Lisää haasteita nuoren aikuisen elämään tuovat Helsingissä asumisen kalleus, yhteiskunnan rakenteiden monimutkaistuminen ja sopivien koulutuspaikkojen puute.

Toisaalta työelämässä on myös myönteistä kehitystä: miehiä on alkanut ilmestyä palvelualoille, heitä näkyy esimerkiksi kauppojen kassoina ja entistä enemmän sosiaali- ja terveysalalla.  

”Monen nuoren miehen on helpompi puhua miespuolisen ammattilaisen kanssa”, sanoo sosiaaliohjaaja Santeri Nikulainen.

Helsingin Nuorten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus on jakaantunut neljään maantieteelliseen alueeseen. Nikulaisen työpiste on Myllypurossa. Asiakkaiden elämäntilanteet ja haasteet ovat moninaisia:

Nuori voi olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, vailla näkökulmaa siitä, mihin lähtisi, voi olla asumis- tai talousongelmia, sopeutumisvaikeuksia armeijan tai sivarin aikana, päivärytmi voi olla sekaisin, on avuttomuutta selvitä arjesta, päihde- tai mielenterveysongelmia. Velkaantuminen ja toimeentulon pulmat ovat yleisiä. Osa on keskeyttänyt koulutuksen, tai arki ei sujukaan opintojen alettua, tai ala tuntuu väärältä.

Monella nuorella on myös keskittymisvaikeuksia ja kypsymättömyyttä, on lastensuojelutaustaa tai perheen tuki riittämätöntä. Nuoria muuttaa Helsinkiin myös muualta maasta ilman tietoa työpaikasta ja asunnosta.

Aikaa asiakkaalle

Ennen sosiaalityön asiakkuus alkoi toimeentulotukihakemuksesta. Nyt kun perustoimeentulotuesta vastaa Kela, jää asiakastyöhön enemmän aikaa.

”Meillä on matalalla kynnys, ja kuka tahansa on tervetullut keskustelemaan”, sanovat Nikulainen ja Tuominen.

Tarkoitus on myös mennä nuorten pariin, ei odottaa toimistossa, että heidät löydettäisiin.

”Teemme itseämme tunnetuksi alueella. Tavoitteena on myönteinen imago ja läsnäolo.”

Kuluvana keväänä aloitetaan Itä-Helsingissä info-illat, joiden tavoite on lisätä 16+ nuorten tietoa ja taitoja itsenäistymisessä sekä löytää uusia kumppaneita tukemaan nuoria. Kevään iltojen teemoja ovat asuminen, talous, ja siviili- ja asepalvelus. Asiakkaina olleet nuoret ovat osallistuneet innokkaasti iltojen ideoimiseen.

”Suurimmat haasteet helsinkiläisnuorilla ovat työllisyys, talous ja asuminen”, summaa Tuominen. Nämä myös nuoret itse äänestivät info-iltojen tärkeimmiksi aiheiksi.  

Osa nuorista kokee juurettomuutta; ettei kuulu joukkoon.  Itsensä kyseenalaistaminen ja itseluottamuksen puute on yleistä.

”Vaikka apua olisi vieressä tarjolla, sitä ei välttämättä osata hakea. Nuorella on suuri tarve itsenäistyä, ja häntä hävettää hakea apua, jos kaikki ei sujukaan kuten pitäisi.”

Arjen apuja

Kun arki ei suju, taustalla ovat usein vanhempien ja kodin antamat puutteelliset mallit. Normaali arki on usein puuttunut kotoa. Myös masennus voi olla syynä jaksamattomuuteen. Monet nuoret ovat tottuneet siihen, että googlaus on ratkaisu kaikkeen. Ruokaa ei kuitenkaan opi laittamaan kuin tekemällä. Nuorten sosiaaliohjaajat voivat auttaa, jos arki ei kerta kaikkiaan suju.

Talousasiat saa pienillä tuloilla helposti sekaisin. Pikavippi on helppo ottaa ja nuoriin kohdistuva markkinointi on aggressiivista, on tarjolla kännykkää, telkkaria ja tietokonetta.

”Mainostetaan pieneltä tuntuvin summin, mutta pienistä puroista kasvaa suuri virta. Ylivelkaantuminen ja sitä seuraava luottotietojen menetys käy nopeasti”, kuvaa Nikulainen.

Päihdeongelmat ovat pienen vähemmistön pulma. Paljon on nykyisin niitäkin nuoria, jotka eivät juo lainkaan.  Osa hoitaa ahdistustaan päihteillä, usein sekaisin monilla aineilla.

Jos koulunkäynti ei kiinnosta ja peruskoulun päättötodistus on huono, on alamäki valmis. Miesten suoritustason ammatit vähenevät koko ajan, koulutusta ja osaamista vaaditaan jo lähes joka ammatissa. Myös ammatillinen syrjäytyminen koskee paljolti miehiä: vanhat työntekijä- ja teollisuusammatit ovat käyneet tarpeettomiksi.

Nuorten sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa tehdään paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja tarvittaessa ohjataan näiden palveluihin, esimerkiksi asumisneuvontaan, koulutukseen ja työllistymisen palveluihin, talous- ja velkaneuvontaan, terveysasemille tai päihdepalveluihin. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä myös Nuorisoasiankeskuksen ja Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Kampissa toimiva matalan kynnyksen Ohjaamosta löytyvät 15─29-vuotiaiden palvelut yhdestä palvelupisteestä.

”Neuvottelemme siitä, että koulujen oppimissisältöihin saataisiin tulevaisuudessa itsenäistymiseen liittyviä sisältöjä.  Ne soveltuisivat hyvin ilmiöpohjaiseen oppimiseen.”

Myös nettiriippuvuus on yleisimmin poikien ongelma.  Samalla vuorokausirytmi kellahtaa usein päälaelleen: yöt pelataan, päivät nukutaan. Tapaamisia ei kannata sopia ennen klo kymmentä. Nettiriippuvuuteenkin saa kuitenkin apua. Nuorisoasemalla toimii tähän 13─23-vuotiaille tarkoitettu palvelu.

Ovatko yhteiskunnan tuet liian avokätisiä ja automaattisia, verrattuna kouluttamattoman nuoren työntekijän palkkaan matalapalkka-aloilla?

”Harvalla nuorella on työttömyysetuuksia tulonaan. Työttömyysturvajärjestelmä ja matalapalkka-alojen ansiot ovat yhdistelmänä kannustamaton”, myöntää Tuominen.

”Kunpa nuoret ymmärtäisivät, mikä merkitys työttömyydellä on pidemmällä tähtäyksellä. Nuoren aikaperspektiivi on usein hyvin lyhyt.”

Onnistumisen kokemuksia

”Asiakkaamme eivät useinkaan luota itseensä. Onnistumisen kokemukset puuttuvat. Nuorten sosiaalityössä lähdetään tavoitteiden näkökulmasta. On löydettävä suunta elämään ja saatava aikaan halu muutokseen”, Tuominen ja Nikulainen toteavat.

Maahanmuuttajanuoria asuu paljon itäisellä alueella. Suuri osa heistä on pienestä pitäen asunut siellä, osa vasta odottaa oleskelulupaa. Osalla koulutusasiat ovat sekaisin, mutta toisaalta lapset ja nuoret integroituvat yleensä hyvin ja oppivat koulussa kielen nopeasti – haasteellisempaa tämä on vanhemmille.

Tärkeä haaste on siinä, miten nuori pääsee mukaan ja osallistumaan: on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi. Tuominen ja Nikulainen näkevät liikunnan ja taiteen hyvinä itseilmaisun muotoina.

”Oleellista on oppia elämään hyvää elämää omista lähtökohdista.”


teksti ja kuvat Tarja Kivimäki