Suoraan sisältöön

Kohti nopeampaa arviointia – Helsingin kokeilulla hyvät tulokset

Helsinki on toteuttanut kokeilun, jossa haettiin uutta arviointimallia lapsiperheiden tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kokeilussa muodostettiin moniammatillinen tiimi, joka itseohjautuvasti kehitti uutta arviointimallia asiakkaiden tarpeisiin sopeutuvaksi. Tulokset olivat hyviä; avun tarpeen arviointi nopeutui merkittävästi, kokonaistyömäärä väheni ja asiakaskokemukset olivat positiivisia.

Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan ja sen mukana lasten ja nuorten palveluihin suunnitellaan uusia toimintatapoja muun muassa perhekeskuksia kehittämällä. Moniammatillisen arvion kokeilu toteutettiin Vuosaaressa. Tavoitteena oli löytää asiakkaiden tarpeisiin sopeutuva arvioinnin toimintamalli, jota voitaisiin monistaa ja käyttää kaupungin tulevissa perhekeskuksissa. Mallin tulisi kyetä tarjoamaan asiakkaan arviointi viivytyksettä ja niin, että yksi arvio riittää.

Kokeilu aloitettiin loppuvuodesta 2015, jolloin koottiin tiimi eri ammattiryhmistä. Mukana olivat neuvolan terveydenhoitaja, perhetyön sekä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajat, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä lastensuojelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijä. Tiimi alkoi kehittää päivittäistä työtään itseohjautuvasti ja suunnitelmista siirryttiin nopeasti oikeaan asiakastyöhön.

Asiakaslähtöistä palvelua

Kokeilussa keskityttiin lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin kokonaisuutena. Moniammatilliseen arviointiin ohjattiin asiakkaita muun muassa lastensuojelun, perheneuvolan, suun terveydenhuollon sekä lasten psykiatrian poliklinikan tahoilta. Kaikkiaan kokeilussa oli mukana 40 asiakasperhettä.

Kokeilu jatkui maaliskuuhun 2016 saakka ja tulokset olivat rohkaisevia. Perheiden tuen tarpeen arviointi nopeutui merkittävästi. Useiden eri arviointien sijasta asiakas voi saada tarvitsemansa käytännössä yhdestä paikasta. Tämä nopeuttaa perheiden oikeanlaisen avun saamista. Lisäksi henkilökunnan kokonaistyömäärä väheni päällekkäisen työn loputtua.

Asiakkailta kerättiin kokeiluun liittyen palautetta ja tulokset olivat positiivisia, palautteiden keskiarvoksi saatiin 5-/5. Asiakkaat kokivat palvelun asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi.

“Ihan loistava tiimi ja kaikki ketkä oli mukana, oli tosi asiakaslähtöisiä ja empaattisia tyyppejä. Ja luvattiin, että hoidetaan eteenpäin kunnolla, eikä jätetä oman onnen nojaan. Jatkuvuus toi turvallisuutta kyllä tosi paljon. Ihan mahtavia tyyppejä! Tässä meni kyllä kaikki putkeen! Piti oikein nipistää itseään, että onko tämä totta, kun paneuduttiin niin kokonaisvaltaisesti.”

 

Nopeus on valttia

Helsingin kaupungin perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala on tyytyväinen kokeilun tuloksiin.
“Mallin tärkein etu on, että sen avulla pystytään ennaltaehkäisemään ongelmia ennen niiden kärjistymistä. Tämä on merkittävä asia asiakkaidemme hyvinvoinnin kannalta. Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki tuovat myös taloudellisesta etua”, Hanna Viitala muistuttaa.

”Etenkin nopeus on valttia arvioinnin kehittämisessä”, Viitala sanoo. Perinteisellä tavalla toteutetussa arvioinnissa läpimenoaika on ollut noin 30 viikkoa yhdeltä perheeltä, kokeilun aikana moniammatillinen arviointi vei ainoastaan 7 viikkoa.

Hanna Viitala kertoo, että henkilöstö itse kehitti toimintaa suoraan asiakastyössä.
”Haluankin kiittää tiimiä rohkeudesta ja ennakkoluulottomasta heittäytymisestä viedä kokeilu hienosti loppuun haasteista huolimatta.”

Tiimi tekee itsenäiset päätökset, konsultti tukee

Kokeilun yhteistyökumppanina toimi teknologiayhtiö Reaktor. Johtava konsultti Mikko Olkkonen kertoo heidän tehneen vastaavanlaisia kokeiluja myös muualla terveydenhuollossa.
“Monissa organisaatioissa on tarve työn tehostamiselle. Kokeilukulttuuri ja siitä saatavat hyödyt ovat ensiarvoisen tärkeitä juuri nyt, kun rakenteilta vaaditaan yhä enemmän mukautuvuutta ja joustavuutta”, Olkkonen sanoo.

Myös Olkkonen antaa kehuja itse kehitystyön tehneelle tiimille.
”Meidän rooli konsultteina ei ollut kertoa, miten asiat tehdään vaan luoda sellaiset olosuhteet, että tiimi uskaltaa itse tehdä päätöksiä, luottaa itseensä ja toimia yhdessä. Kaikki oppiminen tapahtui suoraan asiakastyön kautta. Ja kaiken kehittämisen teki yksin tiimi”, Olkkonen kertoo.

Myös johdolta vaaditaan tietynlaista rohkeutta.
”Tässä kokeilussa julkisen sektorin taho osoitti rohkeutta ylipäätään lähtemällä mukaan, moni yksityinenkään organisaatio ei sitä uskalla tehdä. Johdon näkökulmastahan tällainen toiminta tarkoittaa sitä, että etenkin alkuvaiheessa johto siirtyy ikään kuin katsomoon ja työntekijät saavat kehittää uutta palvelumallia parhaan ammattitaitonsa mukaan”, Mikko Olkkonen kiittelee.

Hanna Viitalan mielestä Reaktor toi kokeiluun hyvää menetelmäosaamista. Kehittäminen oli nopeaa ja malli osoittautui tehokkaaksi.

Kehittämistyö jatkuu

Arviointimallin kehittämiskokeilu ylitti sille asetetut tavoitteet ja Helsinki jatkaa mallin kehittämistä. 
”Helsingin tulevissa perhekeskuksissa asiakkaille tehdään vain yksi arviointi”, Hanna Viitala kertoo.

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointimalli laajennetaan koskemaan sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin lisäksi myös lastensuojelutarpeen selvitystä. Lisäksi asiakkaaksi tulon vaiheen kehittämistyön jälkeen keskitytään hoito- ja palveluprosessien kehittämiseen.

Teksti: Nina Björklund

"Kokeilussa korostuivat nopeus ja vaivattomuus"

Moniammatillisessa tiimissä mukana ollut lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaaja Sari Silander-Säilä kertoo oman kokemuksensa:

”Vuosaaren perhekeskuskokeilu oli itselleni merkityksellinen juttu. Pääsin mukaan tiimiin, jossa vahvat ammattilaiset toimivat yhdessä. Kokeilussa kehitettiin tärkeää asiaa aiemmasta poikkeavalla tavalla, siitä iso kiitos virastollemme.

Tiimin yhteistyö toimi hyvin, vaikka meidät koottiin nopealla aikataululla yhteen. Ei jäänyt aikaa ryhmäytymiseen erikseen, vaan se tapahtui kehittämistyön ohessa ja aikana. Kaikkien vahva ammatillisuus ja pitkät työkokemukset varmasti auttoivat tässä asiassa – olemme oman ammattimme ja työelämän konkareita.

Reaktorin konsulttien kanssa tehty yhteistyö oli mutkatonta. Heidän vahva ammattilaisuus näkyi siinä, että he osasivat ottaa roolinsa tiimissä ja kokeilussa. Konsulttien merkitys ja työpanos korostuivat etenkin kokeilun aluksi ja heidän tuomansa menetelmät hioutuivat ajan kanssa. Kokeilun loppua kohden saavutimmekin jotain siitä, mitä itseohjautuvalla tiimillä tarkoitetaan ja konsulttien rooli pieneni tällöin.  Tosin jälkikäteen ajatellen olisi ollut hyvä järjestellä kokeilun reunaehdot, kuten tilat, vastuut ja odotukset etukäteen selvemmin. Nyt teimme kaiken päällekkäin, mikä ehkä aiheutti turhaa hämminkiä aluksi.

Asiakkaiden hyödyt kokeilusta näin omasta perustyöstä katsottuna olivat nopeus ja vaivattomuus: yhdellä puhelinsoitolla tai muulla yhteydenotolla asiakkaan tilannetta alettiin käsitellä moniammatillisessa tiimissä usein samana tai seuraavana päivänä ja vielä niin, että jokaisen tiimiläisen asiakastietojärjestelmät sekä omat kontaktit ja verkostot olivat käytettävissä. Perheen tai yksittäisen perheenjäsenen asioita ei ketjutettu palvelulta toiselle, vaan perheen tarvitsemat eri toimijat tekivät samanaikaisesti selvitystyötä. Asiakkaan tilanteen mukaan työntekijät saattoivat vaihtua jopa kesken prosessin asiakkaan tilannetta paremmin vastaavaksi.

Teen pääsääntöisesti omaa perustyötäni yksin ja hyvin itsenäisesti. Kokeilussa sain olla moniammatillisen tiimin jäsenenä. Tämä oli itselleni ammatillisesti tärkeää. Saimme pohtia perheen tilannetta laajan ammattilaiskirjon kanssa. Perheiden tilanteet otettiin napakkaan ja laajaan tarkasteluun. Tiimissä pystyimme toimimaan linkkinä asiakkaan ja toisen työntekijän välissä. Vaikka osaamista ja tietoa tarttuukin tiimiläiseltä toiselle, ei kukaan voi korvata toista ammattilaista. Kunnioitus jokaisen omaa alaa kohden kirkastui entisestään.”

Teksti: Nina Björklund

 

JAA