Suoraan sisältöön

Blogi: Helsinki haluaa parantaa psykiatriseen hoitoon pääsyä

Helsingin Sanomissa (3.7.2019) oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa yhtenä keskeisenä teemana oli Helsingin kaupungin järjestämä psykiatria. Juttu on herättänyt laajasti hyvää keskustelua.

Haluan vielä esittää aiheeseen liittyen muutaman kommentin. Osallistuin keskusteluun myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (5.7.) yhdessä Helsingin mielialahäiriöpalvelujen ylilääkärin Henno Ligin kanssa.

Helsingin oma psykiatria tuottaa sosiaalipalveluihin ja asumiseen integroituvia ja perusterveydenhuoltoon nojaavia palveluja. Järjestely syntyi aikoinaan samalla kun perustettiin HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piiri. 

Psykiatria- ja päihdepalvelut ovat tärkeä osa terveys- ja hyvinvointikeskuksia, joita meillä Helsingissä on tällä hetkellä Kalasatamassa ja Vuosaaressa.

Keskusten asiakkaat hyötyvät siitä, että psykiatria-, päihde-, terveysasema, suunterveys- ja sosiaalipalvelut ovat saatavilla laajasti samasta paikasta. Keskukset mahdollistavat asiakkaan parhaaksi koituvan ammattilaisten yhteistyön, mikä koetaan myös työntekijöiden keskuudessa positiivisena asiana.

Palveluja kehitetään aktiivisesti. Olemme lisänneet esimerkiksi ryhmähoitoja sekä sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Syksyllä Myllypurossa käynnistyy matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste. Toiminta laajenee myöhemmin muuallekin kaupunkiin. Hoidossa keskeistä on asiakkaan toipumisen näkökulma (recovery oriented care).

Palvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina ja meillä on ollut psykiatrisen hoidon saatavuudessa ongelmia. Lääkäritilanne on tässä olennainen asia. Psykiatrian erikoislääkäreistä on pulaa koko maassa. Muut yksiköt ovat tukeneet Kalasatamaa ja syksy näyttää lääkäritilanteen suhteen valoisalta.

Lääkäreiden työkierto pääkaupunkiseudulla synnyttää pientä positiivista kilpailua työnantajien välille, enkä näe tätä lainkaan huonona asiana.

Terveys- ja hyvinvointikeskukset ovat Helsingissä uusi tapa tarjota palveluja ja yleisesti voi sanoa, että psykiatreille toimintamalli ei ole vielä kovin tuttu, ja perinteiset toimintatavat tuntuvat monille omemmilta.

Yksikään lääkäri tuskin kuitenkaan jättää allekirjoittamatta, että paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat hyötyvät moniammatillisesta työotteesta ja hoitoa koordinoivasta yhteyshenkilöstä.

Tunnistamme uudessa toimintatavassa myös haasteita ja haluamme puuttua niihin yhdessä henkilöstön kanssa. Teemme aktiivisesti töitä psykiatrian henkilöstön työolojen ja viihtyvyyden parantamiseksi.

Haluan kiittää psykiatria- ja päihdepalvelujen henkilöstöä Kalasatamassa ja muualla Helsingissä hyvästä työstä ajoittaisista paineista huolimatta.

Artikkelissa (HS 3.7.) viitattiin mahdollisuuteen yhdistää Helsingin ja HUSin psykiatriat. Vuonna 2013 psykiatria ja päihdehuolto sekä mielenterveys- ja päihdeasuminen yhdistettiin Helsingissä. Näin laajaa palvelujen kombinaatiota kuin Helsingissä, ei ole muualla. Meillä on rakennettuna vankka yhteys sekä perusterveydenhuoltoon että sosiaalipalveluihin.

Vaarana on, että rakennetut hyvät integraatiot ja toimintamallit katkeavat, jos vain psykiatria irrotetaan integroitavaksi HUSin erikoissairaanhoitoon.

Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelut on laajempi kokonaisuus kuin vain erikoissairaanhoidon palvelut. Mukana on matalakynnyksen toimintaa kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut Symppikset ja siitä eteenpäin koko repertuaarin aina spesifiin erikoissairaanhoitoon asti.

Edellisellä hallituskaudella tehty sote-suunnittelu tähtäsi siihen, että rakennetaan liikelaitoksia, joihin olisi koottu kaikki erikoissairaanhoito. Tämä olisi tarkoittanut, että myös HUSin ja Helsingin psykiatriat olisivat yhdistyneet. Artikkelissa kuvattu Helsingin organisaatiomuutos (uusi linjaorganisaatio) oli valmistautumista juuri tuohon yhdistymiseen, sillä HUSissa on saman tyyppinen organisaatiomalli.

Joka tapauksessa Helsingin kokoluokka ja suurkaupungin ilmiöt (muun muassa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrä) ovat asiakysymyksinä alun perin Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden erillismallin taustalla. Lisäksi kunnan suora kontrolli palvelutuotannon kustannuksiin ja mahdollisuus valvoa käytäntöä on tietysti etu.

 Uuden hallituksen linjaukset sote-uudistuksen suhteen ovat vielä epäselvät valtakunnallisesti ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jatkosuunnitelmia tehtäessä ainakin nämä linjaukset tulee ensiksi kuulla.

Suunnitteilla oleva Laakson yhteissairaala on jo yksi sovittu psykiatria-palvelujen yhdistymisen etappi. Sairaalaa rakennetaan arviolta vuosina 2021-2016. 

Leena Turpeinen 
Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja
Helsingin kaupunki