Arviointi
Arvioinnin tavoitteet
Helsingin kaupungin lukioissa arviointi on monipuolista, oikeudenmukaista ja laadukasta. Arvioinnin tehtävänä on edesauttaa oppimista ja kannustaa opiskelijaa ylittämään kykynsä. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan.
Helsingin kaupungin lukioissa arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimista ja opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä. Palautteen avulla opiskelijaa ohjataan omien tavoitteiden asettamiseen, kannustetaan määrätietoiseen ja monipuoliseen opiskeluun, kehitetään hänen itse- ja vertaisarviointitaitojaan, ja vahvistetaan oppimaan oppimisen taitoja.
Kannustavan palautteen avulla opiskelija voi hioa opiskelutapojaan ja tarkentaa lukioaikaisia sekä tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteitaan. Opiskelija saa selkeää tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimistuloksista opintojen aikana ja lukio-opiskelun päättyessä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen ohella arviointi tuottaa tietoa osaamisesta ja opintojen edistymisestä opiskelijalle, opettajille ja huoltajille. Lisäksi arviointi antaa tietoa opetuksen ja koulun kehittämistyötä varten sekä jatko-opintojen järjestäjille että työelämän edustajille.
Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana ja kurssisuoritus arvioidaan aina kurssin päätyttyä, mikäli arvioinnin edellytykset täyttyvät. Nämä edellytykset ovat erilaisia eri oppiaineissa. Edellytykset täsmennetään ainekohtaisesti. Kunkin kurssin alussa opettajat ja opiskelijat keskustelevat kurssilla kehittyvistä taidoista, hyödynnettävistä oppimisen menetelmistä ja käytettävistä arvioinnin välineistä. Opiskelijan oppimista tukee se, että hän tietää minkälaisia oppimistavoitteita kurssilla on ja mihin kurssisuorituksen arviointi perustuu.
Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot, eikä se kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin kriteerien tulee olla selkeitä, perustua kurssilla käytettyihin työtapoihin ja tukea monipuolisesti kurssin tavoitteiden saavuttamista.
Arvioinnin välineinä voivat toimia esimerkiksi oppimistehtävät, projektityöt, portfoliot, erilaiset kokeet (yhteisöllinen koe, aineistokoe, suullinen koe, sähköinen koe) tai testit, itsearviointi, vertaisarviointi, oppimispäiväkirjat, esseet, kirjoitelmat, tutkimukset tai muut tuotokset, jatkuva työskentely yksilönä tai ryhmänä, oppimisprosessin arviointi, sanallinen arviointi, sekä opettajan ja oppilaan väliset keskustelut.
Arvioinnissa on otettava huomioon opiskelijan kehittyvä suomen kielen taito. Arvioitaessa tulee käyttää joustavia, monipuolisia ja tilanteeseen sopivia menetelmiä, joiden avulla kukin opiskelija kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Monipuolista arviointia tulee tehdä eri menetelmillä jatkuvasti. Esimerkiksi kokeen kielellinen yksinkertaistaminen, sanakirjan ja lähdemateriaalin salliminen, suulliset kokeet, pidennetty koeaika, sekä portfolioarviointi ovat tällaisia menetelmiä. Arviointipalaute on tärkeää, koska se auttaa opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan ja kehittymistarvettaan.
Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät
Lukioasetuksessa 810/1998 todetaan, että numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.
Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty).
Helsingin kaupungin lukioissa kaupunki- ja koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) opetussuunnitelman oppiainekohtaisessa osuudessa määritellyllä tavalla. Arviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Keskeytynyt kurssi merkitään K-merkinnällä (K = keskeyttänyt). Kurssi voidaan katsoa keskeytyneeksi, mikäli opiskelijalla ei ole näyttöä kurssin suorittamisesta.
Jos opiskelijalta puuttuu joitakin kurssin arvioinnin kannalta välttämättömiä näyttöjä, voi opettaja perustellusta syystä antaa O-merkinnän (O = osallistunut). Puuttuvat suoritukset tulee kirjata arvioinnin lisätietoihin. O-merkintä tulee täydentää kokonaiseksi suoritukseksi viimeistään kahden seuraavan jakson aikana, ja 5. jakson O pitää täydentää viimeistään seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana.
Itsenäisesti suoritettu kurssi
Helsingin kaupungin lukioissa kursseja voi suorittaa osittain tai kokonaan itsenäisesti, ja itsenäiseen suoritukseen sovelletaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Ressun lukiossa oppiaineen ainoaa pakollista kurssia ei suositella tentittäväksi, ei myöskään ensimmäisiä kursseja. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.
Suullisen kielitaidon kurssien arviointi
Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.
Opinnoissa edistyminen
Helsingin kaupungin lukioissa jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa sähköisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota tarkennetaan opintojen edetessä. Opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan opintoihin kiinnittymistä, opintojen etenemistä ja opintojen loppuun suorittamista. Opiskelijan sähköinen opiskelusuunnitelma on väline opintojen etenemisen seurantaan opiskelijalle, ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle ja huoltajille.
Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksyttyä arvosanaa joko osallistumalla kurssin opetukseen uudestaan, suorittamalla kurssin itsenäisesti, tai opettajan harkinnan mukaan muulla näytöllä.
Jos opiskelija on osallistunut kurssille aiemmin tai hänellä on muita dokumentoituja näyttöjä, huomioidaan ne osana kurssin arviointia.
Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran uusintakuulustelussa. Sen jälkeen hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa osallistumalla kurssille uudestaan tai suorittamalla kurssin itsenäisesti.
Lukiolain (629/1998) 25§ mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Mikäli opiskelija on estynyt osallistumasta opetukseen, hänen tai hänen huoltajansa (alle 18-vuotiaat) tulee selvittää poissaolon syy Wilmaan viikon kuluessa poissaolosta. Opettaja kirjaa kaikki poissaolot Wilmaan. Mikäli poissaoloja tulee 4 tai useampi, opiskelijan tulee keskustella opettajan kanssa osaamisen varmistamiseksi. Tämän keskustelun pohjalta opettaja tarvittaessa kutsuu koolle opiskeluhuollollisen tiimin.
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija voi hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista, jolloin opiskelijan on esitettävä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.
Muualla kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi Helsingin kaupungin lukioissa suoritettaviin opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.
Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.
”Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 17 a §, muutettu lailla 1116/2008)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.
Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.
Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelijan opiskelemia pakollisia joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
ja syventäviä kursseja,
1–2 kurssia 0 hylättyä(4) kurssiarvosanaa
3–5 kurssia 1 hylätty (4) kurssiarvosana
6–8 kurssia 2 hylättyä (4) kurssiarvosanaa
9 kurssia tai enemmän 3 hylättyä (4) kurssiarvosanaa
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.
”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
- paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä
- mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Lukion oppimäärän suoritus
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
01.09.2020 16:12