Väestönsuojat

Nykyaikainen väestönsuoja antaa käyttökuntoon laitettuna suojaa asevaikutuksilta, rakennussortumilta, ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Oman väestönsuojan sijainti- tai olemassaolotieto löytyy isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta. 

Talosuojat

Kiinteistökohtaiset väestönsuojat ovat osa väestönsuojelua ja niiden käyttö perustuu pelastuslainsäädännössä määriteltyyn väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen.

Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on kunnon ylläpitämistä ja hätätilanteita varten tarpeelliset työkalut.

Jos väestönsuojaa käytetään muuhun tarkoitukseen, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.

Kalliosuojat                                            

Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten väestönsuojien lisäksi rakennetaan isoja kalliosuojia. Helsingissä kalliosuojat jakaantuvat yleisiin ja yhteisväestönsuojiin.

Yleiset väestönsuojat ovat kaupungin rakennuttamia ja tarkoitettu kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten, joita ei voida muuten riittävästi suojata.

Yhteisväestönsuojat ovat taloyhtiöiden tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattuja kalliosuojia. Helsingissä useilla alueilla on talokohtaisten väestönsuojien asemasta yhteiskäytössä olevia kalliosuojia. Nämä väestönsuojat on tarkoitettu pääasiassa yhteissuojan perustamisvaiheen rahoittaneille kiinteistöille. Samassa kalliosuojassa voi olla sekä yleisiä että yhteisiä väestönsuojapaikkoja.

Kalliosuojat ovat normaalioloissa hyötykäytössä, kuten liikunta- ja harrastetiloina sekä pysäköintilaitoksina. Myös keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. 

JAA