Palotarkastus

Yleistä

Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä valvoa pelastuslain 379/2011 noudattamista. Helsingin kaupungin pelastuslaitos suorittaa määräaikaiset palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Palotarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti. Palotarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että kohteen edustaja on varautunut tarkastukseen tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 434/2003 11§:n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö. Pelastusviranomaiselle tulee varmistaa pääsy kaikkiin tiloihin sekä varata mahdollisuus tutustua alla esitettyihin asiakirjoihin.

 

Tarkastuksen sisältö

Tarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti. Pelastusviranomainen suosittelee omatoimisen varautumisen tason itsearvioinnin suorittamista ennen palotarkastusta omatoimisen varautumisen auditointimanuaalin mukaisesti. Auditointi sisältää toiminnan arvioinnin asiakirjojen, pistokoeluontoisen tarkastuskierroksen sekä auditointimallin mukaisten osa-alueiden käsittelyn avulla. Omatoimisen varautumisen auditointimalli kattaa seuraavat osa-alueet:

  • Turvallisuusjohtaminen
  • Onnettomuusriskienhallinta
  • Turvallisuuteen liittyvät asiakirjat
  • Rakenteellinen paloturvallisuus
  • Turvallisuustekniikka
  • Turvallisuusviestintä ja – osaaminen

Palotarkastuksessa valvotaan, että rakennuksen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittaja ovat osaltaan huolehtineet tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä, varautuneet henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa, varautuneet tulipalojen sammuttamiseen ja muihin omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin, ryhtyneet toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa tai muissa vaaratilanteissa sekä pelastustoiminnan helpottamiseksi sekä huolehtineet muistakin pelastuslain 379/2011 2. ja 3. lukujen mukaisista velvoitteista.

 

Tarkastukselle tulee esittää toiminnan luonteesta riippuen seuraavat asiakirjat:

  • Pelastussuunnitelma ja muut turvallisuuteen liittyvät asiakirjat (poistumisturvallisuusselvitys, poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma, turvallisuusselvitys, vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehtävä ilmoitus, nestekaasun vähäisestä teknisestä käytöstä, käsittelystä ja varastoinnista tehtävä ilmoitus, räjähdyssuojausasiakirja ja yleisötapahtuman pelastussuunnitelma)
  • Huolto- ja kunnossapito-ohjelmat (alkusammutuskalusto, palovaroittimet, palovaroitinjärjestelmät, automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot, automaattiset palo-ovet, poistumisreittien merkitsemiseen ja valaisemiseen käytettävät järjestelmät, savunpoistolaitteet, väestönsuojan koneet ja laitteet)
  • Määräaikaistarkastuspöytäkirjat (automaattiset paloilmoitin- ja sammutuslaitteistot, ilmanvaihtolaitteet, tulisijat ja savuhormit, sähkölaitteistot, öljy- ja polttoainesäiliöt)
  • Todistus sisusteiden syttyvyysluokasta

Asiakirjat voidaan esittää myös sähköisessä muodossa.

 

Palotarkastuksesta laaditaan pöytäkirja kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Pöytäkirjassa yksilöidään tarkastuskohde,tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Jos tarkastuksen yhteydessä havaitaan puutteita pelastuslain velvoitteiden toteuttamisessa, ne määrätään korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, korjaamiselle annetaan määräaika. Jos havaittu puutteellisuus tai virheellinen menettely aiheuttaa välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, pelastusviranomaisella on oikeus tarvittaessa heti keskeyttää toiminta ja määrätä onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättömistä toimenpiteistä. Määräystä on noudatettava välittömästi. Pöytäkirjaan, johon liittyy määräys, liitetään aina hallintolainkäyttölain 586/1996 mukainen valitusosoitus.

 

Annettujen määräysten noudattamista valvotaan joko jälkitarkastuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Mikäli määräyksiä on laiminlyöty, voi pelastusviranomainen käyttää hallinnollisia pakkokeinoja (uhkasakko tai teettämisuhka) tilanteen korjaamiseksi. Pelastuslain 379/2011 106 §:n määrittämän pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttyessä on pelastusviranomaisella mahdollisuus tehdä asiasta tutkintapyyntö poliisille.

 

Valvonnan maksullisuus

Pääosa pelastuslaitoksen suorittamasta valvontatyöstä muuttuu 1.1.2013 pelastuslain 379/2011 96 §:n mahdollisuuden mukaisesti maksulliseksi. Laskutus perustuu todellisiin kustannuksiin sekä pelastustoimen valtakunnallisiin suosituksiin maksullisuuden toteuttamisesta. Pelastuslautakunta on päättänyt maksullisuuden käyttöön ottamisesta 29.5.2012 ja taksojen suuruudesta 18.12.2012.

JAA