Suoraan sisältöön

Nuohous

Helsingin pelastustoimen alueella tulisijoista ja niiden savuhormeista aiheutuneiden tulipalojen määrä on alhainen. Keskeinen tekijä vähäiseen määrään on hyvä tulisijojen kunnosta huolehtiminen. Tulisijoista tai hormeista aiheutuneiden palojen syinä ovat tulisijasta lentänyt kipinä, riittämättömän suojaetäisyys palavaan materiaaliin ja joissain tapauksissa tulisijojen ja savuhormien vauriot, ylikuumeneminen sekä savuhormin liiallinen nokisuus.

Nuohouksella varmistutaan siitä, että tulisijoja ja savuhormeja on turvallista käyttää. Nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista, joka vähentää päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta. Nuohouksen yhteydessä nuohoojat antavat tarvittaessa opastusta henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Nuohoojilta voi kysyä neuvoja palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon sekä paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin 379/2011 - 13 a §, 13 b § ja 59 – 63 §.

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

  1. tulisijat ja savuhormit pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti;
  2. nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit säännöllisesti;
  3. tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Helsingissä on voinut vuoden 2018 alusta alkaen itse sopia nuohouksesta valitsemansa nuohouspalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Yrityksen nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala. Tietoa alueen nuohoojista löytyy mm. paikallislehdistä ja internetistä esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton sivuilta.

Mikäli tulisijaan tai hormiin ollaan tekemässä rakenteellisia muutoksia, voi Helsingin rakennusvalvonnasta tiedustella rakennusluvan tai lausunnon tarvetta.

Nuohousvälit

Tulisijat ja savuhormit on nuohottava riittävän usein ottaen huomioon niiden käyttöaste ja rakenne sekä käytetty polttoaine. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on kuitenkin nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Ympärivuotisesti käytössä oleva vapaa-ajan rakennus rinnastuu vakituiseen asumiseen. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättömänä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Nuohoojat

Nuohoojan tulee antaa asiakkaalle todistus suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistuksessa on käytävä ilmi rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet ja havaitut viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet on yksilöitävä niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Nuohoojan havaitessa tulipalon vaaraa aiheuttavia vikoja ja puutteita tai jos nuohooja havaitsee sellaisia vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallista suorittamista, on hänen ilmoitettava niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle (pel.nuohous@hel.fi). Ilmoituksessa voidaan käyttää sivun alareunassa lisätiedot-kohdassa olevaa Nuohous vikailmoituslomaketta.

Mikäli asiakas kokee, että hän ei ole saanut riittävästi tietoa nuohouksen järjestämisestä nuohouspalveluja suorittaneelta yritykseltä, saadut tiedot ovat olleet virheellisiä, laskutuksessa on epäselvyyttä tai työn suorittamiseen liittyy erimielisyyttä, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä työn tehneeseen yritykseen asian selvittämiseksi. Mikäli ongelma ei ratkea, voi asiakas olla yhteydessä kuluttajaneuvojaan. Lisätietoa löytyy Kuluttajaneuvonnan internetsivuilta.

Lisätiedot:

palotarkastaja Jukka Laiho, puh. 09 310 31363
palotarkastaja Henrik Suutarinen, puh. 09 310 31356
päivystävä palotarkastaja, puh. 09 310 31203

JAA