Suoraan sisältöön

Termistö

Tukia ja etuuksia haettaessa kysytään paljon erilaisia tarkentavia kysymyksiä liittyen työhön ja tuloihin. Onkin tärkeä ymmärtää, mitä asioita pitää olla tiedossa, kun hakemuksia täyttää. Palkkaukseen liittyen suurin osa tarvittavista tiedoista löytyy työsopimuksesta ja palkkakuiteista. On kuitenkin hyvä myös tietää perusasioita suomalaisesta työelämästä ja omaan alaan liittyvistä sopimuksista.

Alle on listattu keskeisintä perussanastoa, joka on hyvä olla hallussa.

Työntekoon liittyvää sanastoa:

Ammattiliitot ovat järjestöjä, jotka ajavat tietyn alan työntekijöiden etuja ja asemaa työelämässä. Ammattiliitot keräävät jäseniltään jäsenmaksun, johon sisältyy usein monia etuja. Työntekijän täytyy itse halutessaan liittyä ammattiliittoon. Ammattiliitoista saa esimerkiksi apua ja neuvontaa, jos työntekijällä on epäselvyyksiä työnantajan kanssa esimerkiksi työaikaan tai palkkaukseen liittyen.


Bruttopalkalla tarkoitetaan palkkaa, josta ei ole vähennetty veroja tai muita työntekijän lakisääteisiä maksuja, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua. Vähennyksistä ei tarvitse itse huolehtia, vaan työnantaja tekee ne puolestasi. Bruttopalkka näkyy aina palkkakuitissa.


Työehtosopimuksissa on määrätty mahdollisista peruspalkan päälle maksettavista lisistä, kuten ilta-, lauantai-, yötyö- ja pyhäkorvauksista sekä kokemuslisästä. Sovituista lisistä maksetut korvaukset tulee näkyä palkkakuitissa.


Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät ovat oikeutettuja saamaan palkkaa myös loman ajalta. Lisäksi työehtosopimuksissa on määrätty mahdollisesta lomarahasta, joka maksetaan palkan lisäksi loman ajalta. Mikäli työntekijällä on työsopimuksen päättyessä käyttämättömiä lomia, maksetaan ne työntekijälle lomakorvauksena. Tuntityötä tekevillä loma ja loma-ajan palkka määräytyy prosenttiperusteisesti tehtyjen työtuntien mukaan. Keikkatyötä tekevillä lomakorvaukset maksetaan jokaisen tehdyn vuoron palkanmaksun yhteydessä.


Nettopalkalla tarkoitetaan palkkaa, josta edellä mainitut vähennykset on tehty. Tilille maksettava summa palkasta on siis nettopalkka.


Työehtosopimus, eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista, kuten palkoista lisineen, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.


Useilla ammattiliitoilla on oma työttömyyskassansa, joka turvaa jäseniensä toimeentuloa työttömyyden ajalta. Myös työttömyyskassat keräävät jäseniltään jäsenmaksua. Työttömyyskassaan on mahdollista liittyä, vaikka ei kuuluisi ammattiliittoon. Työttömyyskassat maksavat työttömille jäsenilleen ansiopäivärahaa.


Jokainen suomalainen on verovelvollinen. Verotus koskee niin palkkaa, muita tuloja kuin etuuksiakin. Ennakonpidätyksellä tarkoitetaan työnantajan tekemää verovähennystä työntekijän palkkatulosta. Ennakonpidätysprosentti määräytyy verokortissa, joka työntekijän täytyy itse toimittaa työnantajalle. Verokortti lähetetään vuosittain kaikille ja siinä ennakonpidätysprosentti on määritetty edellisen vuoden tulojen pohjalta. Jos tietää ansaitsevansa vähemmän tai enemmän kuin edellisenä vuonna, verokorttia ja ennakonpidätysprosenttia voi muuttaa helpoiten Verohallinnon OmaVero-verkkopalvelussa.


Etuuksiin liittyvää sanastoa:


Työttömäksi jääneet työssäoloehdon täyttävät työntekijät ovat oikeutettuja työttömyyskassaan kuuluessaan ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Ansiosidonnainen päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän palkan mukaan ja on siksi suurempi kuin Kelan maksamat työttömyyskorvaukset.


Jos työtön ei kuulu työttömyyskassaan, mutta täyttää työssäoloehdon, on hän oikeutettu Kelan peruspäivärahaan. Kelan maksama peruspäiväraha on suurempi kuin työmarkkinatuki.


Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota maksetaan, jos hakija ei ole oikeutettu esimerkiksi työttömyysetuuksiin. Perustoimeentulotuki on tarkoitettu kattamaan jokapäiväisen elämän välttämättömät menot, kuten ruoan ja vaatteet.


Kela maksaa työmarkkinatukea työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa, mutta ovat työttömiä työnhakijoita.


Työssäoloehto lasketaan työttömyyttä edeltävältä 28 kuukaudelta. Tuona aikana työttömän on täytynyt olla palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (n. 6 kuukautta) ja työssä ollessa on viikoittaisen työajan pitänyt olla vähintään 18 tuntia, jotta työssäoloehto täyttyy. Työn ei tarvitse olla työttömyyttä edeltävältä ajalta yhtäjaksoista, vaan se koostua useasta eri työstä ja työssäolojaksosta


Toisinaan eteen voi tulla äkillisiä välttämättömiä hankintoja tai menoja, joita Kela ei korvaa perustoimeentulotuessa. Näitä varten hakija voi olla oikeutettu kunnan myöntämään täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea haettaessa on aina oltava päätös Kelan perustoimeentulotuesta, vaikka sitä ei saisikaan. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi perustoimeentulotuen päätöksen saatuaan hakea suoraan kunnalta.




23.04.2020 09:43