Suoraan sisältöön

Oman mielenterveyden vahvistaminen

Samalla tavalla kuin fyysisestä terveydestä, myös mielenterveydestä voi pitää huolta. Jokainen voi oppia mielen hyvinvointia tukevia taitoja, kuten keinoja selviytyä vaikeiden tunteiden kanssa, omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisua sekä itsestään huolehtimista. Nämä ovatkin tärkeitä taitoja, joiden avulla omaa mielenterveyttä ja voimavaroja voi vahvistaa.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tukee myös mielenterveyttä. Esimerkiksi säännöllinen päivärytmi, riittävä lepo, ihmissuhteet ja liikunta lisäävät mielen hyvinvointia. On tärkeää pohtia omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Arjessa tulisi olla myös hyvää oloa ja rentoutusta tuovia asioita. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun elämässä on kuormittavia tekijöitä tai oma jaksaminen on koetuksella.

Mielenterveyden vahvistamiseen kuuluu myös taito hakea apua, kun oma olo sitä vaatii. Kenenkään ei tarvitse yrittää selvitä itse pahan olon kanssa, vaan apua ja tukea kannattaa hakea heti, kun omat voimavarat ovat vähissä. Avun hakeminen on vahvuutta ja itsestään huolehtimista.

Lisää tietoa mielenterveydestä ja oman hyvinvoinnin vahvistamisesta löydät Nuorten Mielenterveystalon -sivuilta.


Ravinto ja liikunta       

Säännöllisen ruokailurytmin lisäksi tulisi kiinnittää huomiota ruoan monipuolisuuteen. Ruokakolmiomallissa eri ruokalajien määrät ovat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kun muistaa syödä kaikki ateriakerrat - aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja illallisen - on jo hyvällä tiellä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa ruokailla jonkun seurassa ja valita viihtyisä ruokailuympäristö. Myös ajoittainen herkuttelu ilman syyllisyyden tunteita kuuluu elämään.

Liikunta kohottaa tutkitusti mielialaa ja vähentää ahdistuneisuutta. Liikuntamuodolla ei ole suurta väliä; tärkeää on, että laji tuntuu itselle mielekkäältä. Itsekseen viihtyville kävely- tai juoksulenkkeily voi tuntua sopivimmalta. Toisille joukkuelajit tuovat toivottua yhteisöllisyyden tunnetta. Luonnossa liikkumisella on puolestaan omat lisähyötynsä mielenterveydelle. Myös hyötyliikunta, esimerkiksi työmatkojen tai koiran ulkoiluttamisen yhteydessä, on hyvä ja helppo tapa liikkua päivittäin.

Helsingin kaupunki tarjoaa monipuolista ja edullista liikuntaa 18-29-vuotiaille nuorille, lue lisää NYT-liikunnasta.


Riittävän pitkät yöunet ovat jaksamisen kannalta erityisen tärkeät. Hyvän ja laadukkaan yöunen jälkeen olon pitäisi tuntua levänneeltä ja virkeältä. Koska ennen nukkumaanmenoa tulisi rauhoittua ja rentoutua, kannattaa älylaitteiden käyttöä välttää iltaisin. Myös kofeiinipitoiset juomat tai liikunta myöhään illalla voivat pitää vireystilaa liian korkeana nukkumisen kannalta. Kehoa voi valmistella nukahtamiseen esimerkiksi musiikin kuuntelun, lukemisen ja suihkussa käymisen keinoin.

Unen saannin vaikeudet, unen katkonaisuus tai aamuöiset heräilyt voivat liittyä stressiin tai ahdistuneisuuteen. Jos nämä oireet pitkittyvät, kannattaa asiasta kertoa aikuiselle tai terveydenhuollon ammattilaiselle. Yksittäinen huonosti nukuttu yö ei vielä vaadi lääkäriin tai muuhun ammattilaiseen yhteydenottoa, mutta jos uniongelmat ovat jatkuva ongelma viikosta toiseen, kannattaa apua hakea.

Lue lisää unesta Mieli ja hyvinvointi -osiosta.


Ajankäyttö

Ajankäytön hallintaan sekä asioiden tärkeysjärjestyksen laittamiseen kannattaa panostaa. Omaa ajankäyttöään voi hallita esimerkiksi tekemällä lukusuunnitelmia ja tehtävälistoja sekä pitämällä kiinni säännöllisistä arjen rutiineista. Joillekin viikkosuunnitelman teko auttaa oman arjen suunnittelussa. Suunnitelmaan on tärkeää jättää aikaa opiskelun tai työn lisäksi harrastuksille, liikunnalle ja kavereiden tapaamiselle. Toisaalta on hyvä varata aikaa myös rentoutumista ja lepoa varten - liian monet suunnitelmat lyhyellä ajanjaksolla voivat aiheuttaa stressiä ja heikentää omaa jaksamista, jos palautumiselle ei jää aikaa.


Kaikki tunteet, niin kielteisinä kuin myönteisinäkin pidetyt, ovat sinänsä luonnollisia ja sallittuja. Nykytiedon mukaan perustunteita on viisi: ilo, suru, inho, viha, pelko ja yllättyneisyys. Lisäksi esiintyy monisyisempiä, sosiaalisesti värittyneitä tunteita, kuten häpeä tai ylpeys. Tunteiden tehtävä on valmistaa ihminen toimimaan tilanteessa ja kertoa tunteen herättämän tilanteen tai asian merkityksestä.

Hyvän mielenterveyden kannalta tunteiden ja niiden aiheuttajien tunnistaminen ja hyväksyminen ovat tärkeitä. Normaalitilanteessa tunteet kuitenkin myös tulevat ja menevät osin omia aikojaan; päivän aikana koetaan lukuisia erilaisia tunteita, laidasta laitaan. Tunnereaktioista keskusteleminen saattaa auttaa laittamaan asiat mittasuhteisiin ja voi helpottaa esimerkiksi häpeän tai surun tunteen kokemusta. Tunteisiin liittyy myös fyysisiä tuntemuksia: ahdistus voi tuntua vatsanpohjassa tai sydämessä kohonneena sykkeenä. Joskus tällaisten fyysisten reaktioiden tarkasteleminen voi auttaa taustalla olevien tunteiden tunnistamisessa.

Lue lisää tunnetaidoista.


Ihmissuhteista huolehtiminen on kaikissa elämäntilanteissa tärkeää. Mieltä askarruttavista asioista kannattaa kertoa ystäville ja perheenjäsenille. Myös tunteista ja reaktioista keskusteleminen on tärkeää. Monessa tilanteessa puhuminen auttaa ymmärtämään itseään ja muita. Luottamus on läheisten ihmissuhteiden perusta ja sitä rakennetaan ajan kanssa.

Ihmissuhteisiin kuuluu välillä myös erilaisia konflikteja ja ristiriitatilanteita, mutta usein niistä selviää keskustelemalla. Keskustelun tulisi olla tasavertaista ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Riitatilanteissa olisi hyvä pystyä kertomaan omasta kokemuksestaan ja tunteistaan, jotta omaa ja muiden toimintaa on helpompi ymmärtää.

Uusia kavereita ja Apua läheiselle -osioista löydät lisää tietoa ihmissuhteisiin liittyen.


Päivittäin on hyvä tehdä asioita, joista saa hyvän mielen ja jotka virkistävät. Nämä asiat kannattaa listata tai muuten merkitä muistiin ja pitää esillä, jotta omaa fiilistä parantavat asiat eivät unohtuisi huononakaan päivänä. Erityisesti silloin kun mieli on maassa, on hyvä palata itselleen tärkeiden asioiden pariin. Hyvin pienetkin asiat voivat tuottaa mielihyvää. On tärkeä löytää ja tunnistaa itselleen hyvää oloa tuovat asiat, sillä ihmiset kokevat eri asiat rentouttaviksi.

Oivamieli -sivustolta löydät erilaisia tietoisen läsnäolon harjoituksia, jotka voivat auttaa rentoutumisessa.


Verkossa on tarjolla erilaisia omahoito-ohjelmia, joista saa tietoa ja tukea omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Omahoito-ohjelmiin voi tutustua itsenäisesti, mutta niitä voi käydä läpi myös tutun aikuisen tai työntekijän kanssa tai hyödyntää jo olemassa olevan hoidon tukena. Omahoito-ohjelmat eivät korvaa ammattiapua, vaan niiden tarkoitus on toimia hyvinvoinnin edistämisen tukena.

Tutustu Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.











JAA
15.11.2019 09:03