Suoraan sisältöön

Mielenterveyden haasteita

Nuoruus on ikävaiheena haasteellista aikaa, sillä siihen liittyy monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, kasvua ja kehittymistä. Nämä erilaiset muutokset, kuten itsenäistyminen, opiskelujen ja työn aloittaminen tai muuttuvat parisuhdetilanteet, voivat vaikuttaa hyvinvointiin. Oman polun löytäminen ei ole aina helppoa, ja joskus näissä tilanteissa oma jaksaminen voi olla koetuksella. Erilaiset mielenterveysongelmat ovatkin yleisiä nuorilla.

Mielenterveyteen vaikuttavat myös monet muutkin kuin ikävaiheeseen liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi elinympäristö, perimä, turvalliset ihmissuhteet ja itsetuntemus. Mielen hyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa myös itse, ja aiheesta voi lukea lisää Oman mielenterveyden vahvistaminen -osiosta.

Alapuolelta saat lisää tietoa stressistä sekä nuorille yleisistä psyykkisistä oireista.

Stressi       

Stressi kuuluu kaikkien ihmisten elämään. Stressireaktio syntyy usein kuormittavassa tilanteessa, jossa itseen kohdistuu vaatimuksia tai paineita. Stressi tuntuu usein epämukavana, jännittävänä tai ahdistavana olotilana. Kehossa stressi voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia kuten tärinää, hikoilua ja sydämen pamppailua. Stressin tunne ja siihen liittyvät keholliset reaktiot ovat automaattisia ja luonnollisia. Niiden tarkoitus on auttaa meitä toimimaan uhkaavaksi arvioimassamme tilanteessa.

Stressi on yksilöllinen kokemus, ja eri ihmisille eri asiat ovat stressaavia. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Väliaikainen, kohtuullinen stressi voi olla myös positiivinen voimavara, sillä se lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä.

Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja, ja olisikin hyvä oppia tunnistamaan omat stressioireet riittävän ajoissa. Pitkittyessään stressi voi aiheuttaa esimerkiksi itkuisuutta, ärtymystä, unettomuutta, hengenahdistusta, vaikeuksia rentoutua sekä vatsavaivoja. Jos stressin kokemus häiritsee jatkuvasti arkea ja vaikuttaa negatiivisesti omaan hyvinvointiin, olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten tilannetta voisi muuttaa. Erilaisia stressin hallintakeinoja on mahdollista opetella. Myös keskusteluavun hakeminen voi olla joskus hyödyllistä. Esimerkiksi opiskeluihin liittyvästä stressistä voi käydä juttelemassa opiskeluterveydenhuollossa.

Stressistä voit lukea lisää Nyyti ry:n Ole oman elämäsi tähti! -elämäntaito-oppaan kolmannesta luvusta: Stressi, ajanhallinta ja rentoutuminen .Oppaassa on myös harjoitteita ja konkreettisia vinkkejä rentoutumiseen ja stressin hallintaan.


Jokaisella ihmisellä on joskus huolia ja vaikeita hetkiä elämässä. Ahdistus on elämään kuuluva inhimillinen tunne, jonka tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Myös suru, alakulo ja masentuneisuuden tunteet ovat tavallisia tunteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi menetykseen tai pettymykseen.

Ohimenevät ahdistuksen ja masentuneisuuden tunteet ovat tavallisia nuorilla. Häiriöstä voi olla kyse silloin, kun ahdistuneisuus tai masentuneisuus on toistuvaa tai pitkäkestoista ja siitä aiheutuu selvää toiminnallista haittaa tai kärsimystä.

Ahdistuneisuus voi ilmetä monenlaisin tavoin, kuten yleistyneenä ahdistuksena, sosiaalisten tilanteiden tai julkisten paikkojen pelkona, paniikkikohtauksina tai pakko-oireina. Pitkään jatkunut masentunut tai ärtynyt mieliala, mielenkiinnon tai mielihyvän kokemisen katoaminen ja väsymys riittävästä levosta huolimatta ovat masennuksen oireita. Muita oireita ovat esimerkiksi univaikeudet, ruokahalun muutokset, matala itsetunto, toivottomuus ja itsetuhoisuus. On yleistä, että ahdistushäiriöt ja masennus esiintyvät samanaikaisesti. Ahdistukseen ja masennukseen on saatavilla keskusteluapua, ja joskus myös lääkehoito ja/tai psykoterapia on tarpeen.

Ahdistuksen omahoito-ohjelmasta saa tietoa aiheesta ja tukea ahdistuksen tunteen hallintaan. Omahoito-ohjelmaan pääset tutustumaan .täältä .


Syömishäiriöt ovat oireyhtymiä, joihin liittyy syömiskäyttäytymisen häiriintyminen sekä psyykkisiä ja fyysisiä ongelmia. Syömishäiriössä käsitys itsestä ja omasta kehosta on usein vääristynyt. Syömishäiriöt puhkeavat usein nuoruusiässä.

Syömishäiriössä syömiseen ja liikuntaan liittyvät ajatukset ja suunnitelmat vievät suhteettoman suuren ajan päivästä. Joskus syömiskäyttäytyminen voi olla hallitsematonta tai kohtuuttoman kontrolloitua. Oireet aiheuttavat haittaa ihmissuhteissa, koulussa, työssä, harrastuksissa ja heikentävät fyysistä terveyttä. Syömishäiriössä ratkaisevaa ei ole se, mitä syö tai minkä kokoinen on, vaan minkälainen ajatusmaailma ohjaa ja hallitsee syömistä sekä suhtautumista omaan kehoon. Syömishäiriöstä ja siihen liittyvistä haitallisista ajattelumalleista on mahdollista toipua.

Lisää tietoa syömishäiriöistä sekä tukipuhelimen löydät Syömishäiriöliiton sivuilta. 


Itsetuhoisuudella tarkoitetaan käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittamista. Itsetuhoisuus voi olla esimerkiksi itsemurha-ajatuksia, viiltelyä tai itsemurhayrityksiä. Se voi ilmetä myös esimerkiksi päihteiden liikakäyttönä, holtittomana seksuaalikäyttäytymisenä, riskin ottona liikenteessä tai muunlaisina elämää uhkaavina riskin ottoina. Joskus yksittäinen elämäntapahtuma, kuten koettu menetys tai pettymys, voi toimia laukaisevana tekijänä itsetuhoiselle käyttäytymiselle.

Itsetuhoiseen käyttäytymiseen sekä itsetuhoisiin ajatuksiin tulee aina suhtautua vakavasti. Itsemurha-ajatusten taustalla ei useinkaan ole halu kuolla, vaan halu päästä eroon henkisestä kivusta ja sietämättömästä olosta. Joskus pahaa oloa yritetään helpottaa itseään vahingoittamalla, esimerkiksi viiltelemällä. Myös viiltely on aina huolestuttava oire, johon on tärkeä hakea apua.

Itsetuhoisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen on tärkeä hakea ulkopuolista apua. Itsetuhoisuus on aina merkki avuntarpeesta, johon tulisi reagoida. Jos nuori kertoo itsetuhoisista ajatuksistaan kaverille, olisi tärkeää, että kaveri kertoo asiasta eteenpäin luotettavalle aikuiselle. Kaverin tehtävä ei ole kantaa vastuuta ikätoverin vakavasta tilanteesta, vaan aikuisten tulee suojella nuoria ja puuttua tilanteeseen. Lisää tietoa läheiseen liittyvästä huolesta löydät Apua läheiselle -osiosta.

Tärkeintä on että, itsetuhoisten ajatusten kanssa ei jää yksin. Akuutissa tilanteessa voi aina soittaa hätänumeroon 112 tai hakeutua lähimpään päivystykseen.  Valtakunnallinen kriisipuhelin  tarjoaa myös keskusteluapua itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileville ja heidän läheisilleen.





JAA
14.11.2019 15:11