Suoraan sisältöön

Uusia kavereita?

Uusia ystävyyssuhteita voi muodostaa missä elämänvaiheessa tahansa. Joillekin ihmisille ystävyyssuhteiden muodostaminen on kuitenkin helpompaa kuin toisille. Ystävyyssuhteiden muodostamiseen vaikuttavat monet asiat kuten temperamentti, erilaiset elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet. Joillekin riittää yksi tärkeä ystävä, kun taas toisille on tärkeää, että on paljon ihmisiä ympärillä. Olennaisinta on, että vietät juuri sellaista sosiaalista elämää, mikä tuntuu sinusta luontevalta ja hyvältä.

Mistä uusia kavereita?

Uusia kavereita ja ystäviä voi saada monesta paikasta. Ihmisiä voi tavata esimerkiksi työn, harrastusten tai opiskelun kautta. Ystävyyssuhteita muodostetaan myös netissä. Uusia ystävyys- ja kaverisuhteita etsiessä on hyvä pohtia sitä, mitä haluat ja arvostat ystävyyssuhteissa. Kaverisuhteissa ratkaisevaa on myös oma aktiivisuus - oletatko, että sinua lähestytään vai koetko luontevaksi lähestyä itse ihmisiä?

Jos uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu haastavalta, voi myös vanhoja ystävyyssuhteita lämmittää uudelleen. Vanhan tuttavan ja ystävän löytäminen uudelleen voi olla helpompaa kuin kokonaan uuteen ihmiseen tutustuminen. Vanhoihin ystäviin voi kokeilla ottaa yhteyttä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yhteinen historia ja koetut asiat luovat yhteyttä, jopa vuosien takaa.

Sosiaalinen media luo puitteita tutustua mitä erilaisimpiin ihmisiin. Se mahdollistaa uusien kavereiden löytämisen niin omien mielenkiinnon kohteiden tiimoilta yhtä lailla kuin toiselta puolelta maailmaa.

Linkkejä tahoihin, joiden kautta voit löytää uusia ystäviä:

Tyttöjen talo

Poikien talo

NYT-Liikunta

Kohtaus

Nyyti

Ystävyys- ja kaverisuhteet

Ystävyys syntyy usein vasta, kun molemmat ovat valmiita ystävyyteen vastavuoroisesti. Ja aivan kuten mikä tahansa luottamuksellinen suhde, myös ystävyyssuhde vaatii aikaa tullakseen vastavuoroiseksi. Vastavuoroisuus ystävyyssuhteissa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on kiinnostunut myös toisen asioista ja molemmat voivat kertoa omista tärkeistäkin asioistaan. Ystävyyssuhteissa molemmat antavat ja molemmat saavat. Joskus voikin olla hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä saan ystävyyssuhteista vai olenko aina olemassa muita varten saamatta itse mitään takaisin? Joskus taas voi olla tarpeen miettiä, millainen itse on ystävänä. Milloin viimeksi olet kysynyt ystävältä mitä kuuluu vai oletatko, että ystäväsi on aina valmis kuuntelemaan sinua ensin?

Pahimmillaan ystävyyssuhteet voivat muodostaa epäterveitä riippuvuussuhteita. Riippuvuussuhde voi käytännössä tarkoittaa sitä, että ystävä ripustautuu toiseen tai on liiallisen mustasukkainen muista ihmissuhteista.

Ystävyys- ja kaverisuhteissa voivat yhdessä koetut asiat ja elämänmuutokset toimia yhdistävinä tekijöinä. Jotkut ystävyyssuhteet liittyvätkin selkeästi johonkin tiettyyn yhdessä koettuun elämänvaiheeseen tai muuhun tapahtumaan, jolloin yhdistävän tekijän puuttuessa ystävyyssuhde saattaa päättyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi varusmiespalvelus, festarit tai yhteinen työpaikka.

Ystävyyssuhteeseen vaikuttaa myös se, mitä molemmat haluavat ystävyydeltä. Toinen voi kaivata enemmän yhteistä aikaa ystävyydeltä, kun taas toinen haluaa keskittyä perheeseensä. Kaverisuhteet voivatkin olla koetuksella elämänmuutosten myötä, esimerkiksi jos hyvä ystäväsi alkaa seurustella, perustaa perheen tai muuttaa elämäntapaansa. Jotkut suhteet hiipuvat, mutta voivat joskus myös ajan myötä lämmetä uudelleen. On luonnollinen osa elämää etääntyä tai kasvaa erilleen myös omista kaveri- ja ystävyyssuhteista.

Yksinäisyys

Yksinäisyyden kokeminen on tavallista. Yksinäisyys voi olla väliaikaista tai pidempään kestävää. Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä. On eri asia olla vapaaehtoisesti yksin ja nauttia siitä, kuin tuntea ahdistavaa yksinäisyyttä. Yksinäisyys on siis enemmänkin tunne itsessä kuin ulkopuolelta määritelty asia. Vapaaehtoinen yksinolo taas voi olla rentouttavaa, ja on tärkeää oppia viihtymään itsensä seurassa.

Kaikilla ihmisillä on perustarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Yksinäisyys voi johtua yhteenkuuluvuuden tarpeesta. Yksinäisyys ei ole sairaus, mutta se vaikuttaa meihin fyysisesti ja henkisesti.

Sosiaalinen media on oiva keino löytää uusia ystäviä, mutta se voi myös lisätä yksinäisyyden tunnetta, sillä siitä uupuu fyysinen kontakti. Sosiaalinen media saattaa luoda meille kuvaa siitä, että muilla ympärillä olevilla ihmisillä asiat ovat paremmin, ja siksi lisätä yksinäisyyden tunnetta. On tärkeää tiedostaa, että sosiaalinen media on kanava, jolla luodaan yhteyksiä ja merkityksiä. Kaikki ei siis välttämättä ole sitä miltä näyttää.

Yksinäisyys saattaa tuottaa häpeää ja tuntua kipeältä, mutta sitä voi helpottaa puhumalla tai kirjoittamalla siitä sekä vertaistuella. Helsingissä on monia nuorille aikuisille suunnattuja kohtaamispaikkoja, joissa voi tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa kokemuksia. Myös sosiaalisen median avulla voi löytää vertaistuellisia kanavia, joissa on mahdollisuus puhua yksinäisyyden kokemuksista.




JAA
27.01.2020 15:34