Suoraan sisältöön

Lukion vaiheita

1925 Koulu perustetaan nimellä Helsingin toinen suomalainen lyseo, koulu on poikalyseo

1930 Oppilaat osallistuivat ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin

1.7.1944 Koulu saa oman koulurakennuksen, Viipurin kaksoislyseo muuttaa samoihin tiloihin

16.6.1950 Nimeksi muutetaan Helsingin toinen lyseo

1955 Koulurakennus kokonaan omaan käyttöön, Viipurin / Helsingin kaksoislyseo muuttaa pois

1.8.1977 Nimeksi muutetaan Torkkelinkadun lukio peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Keskikouluasteesta tulee Kallion yläaste.

1979 Nimeksi muutetaan Torkkelin lukio

1981 Lukiosta tulee kuvataidepainotteinen lukio Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymänä

1982 Kallion yläaste muuttaa samasta rakennuksesta pois

27.6.1985 Lukiosta tulee kuvataiteen erikoislukio, lukio saa valtioneuvoston päätöksellä kuvaamataitopainotteisen opetussuunnitelmaan perustuvan erityistehtävän

1980-luvun loppupuolella tietokoneet otetaan osaksi taideopetusta

1991 Lukion nimeksi muutetaan Helsingin kuvataidelukio

1992 Lukiossa otetaan käyttöön pääsykoe

11.4.1994 Opetusministeriö jatkaa lukion kuvataiteen erityistehtävää

1994 Luokaton opetus alkaa

1990 Lukiosta tulee UNESCO-koulu (nyk. ASP-koulu)

1996 Lukiossa alkaa multimediaopetus ja seuraavana vuonna aloittaa multimedialinja

1997 Entisen Pengerkadun poliisiaseman jugend-kiinteistö remontoidaan Kuvataidelukion ja Kallion lukion yhteiseksi taidetaloksi

1998 Lukio saa Pengerkadulle erikoistilat grafiikan, keramiikan, kuvanveiston, tekstiilitaiteen, valokuvauksen, elokuvan ja videon opetukseen

2015–2016 Torkkelinkadun pääkoulussa on perusparannus, lukio on väistötiloissa Mäkipellontiellä Haagassa pääkoulun toiminnan osalta

2016 Syksyllä järjestetään ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä luovutaan pääsykokeissa erillisistä multimedialinjasta, joten kaikki opiskelijat hakevat samoissa pääsykokeissa ilman linjavalintaa.

27.10.2017 Opetusministeri myöntää lukiolle kuvataiteen erityisen koulutustehtävän jatkon uudella luvalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja opetus- sekä kulttuuriministeriön suosituksesta. Karvin arvioinnissa todetaan, että lukiolla on vuosikymmenien vahva kokemus erityistehtävästä, erinomainen näyttö toiminnastaan ja erinomaiset edellytykset toteuttaa edelleen kuvataiteen erityistehtävää.

Rehtorit

1925–30 Lauri Pelkonen

1930–47 Viljo Laine

1947–50 Veijo Kattainen

1950–74 Jouko Palonen

1974–84 Antero Kuusisto

1984–85 Päivö Suomela

1985–88 Taimi Viherketo

1988–99 Mailis Artén

1999–2003 Ilkka Arvas

2003–2014 Mervi Willman

2014–2017 Pirkko Majakangas

2017–2018 Saila Linkopuu

2018 –       Tarja Aro




JAA
11.03.2019 16:58