Lukion vaiheita
1925 Koulu perustetaan nimellä Helsingin toinen suomalainen lyseo, koulu on poikalyseo
1930 Oppilaat osallistuivat ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin
1.7.1944 Koulu saa oman koulurakennuksen, Viipurin kaksoislyseo muuttaa samoihin tiloihin
16.6.1950 Nimeksi muutetaan Helsingin toinen lyseo
1955 Koulurakennus kokonaan omaan käyttöön, Viipurin / Helsingin kaksoislyseo muuttaa pois
1.8.1977 Nimeksi muutetaan Torkkelinkadun lukio peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Keskikouluasteesta tulee Kallion yläaste.
1979 Nimeksi muutetaan Torkkelin lukio
1981 Lukiosta tulee kuvataidepainotteinen lukio Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymänä
1982 Kallion yläaste muuttaa samasta rakennuksesta pois
27.6.1985 Lukiosta tulee kuvataiteen erikoislukio, lukio saa valtioneuvoston päätöksellä kuvaamataitopainotteisen opetussuunnitelmaan perustuvan erityistehtävän
1980-luvun loppupuolella tietokoneet otetaan osaksi taideopetusta
1991 Lukion nimeksi muutetaan Helsingin kuvataidelukio
1992 Lukiossa otetaan käyttöön pääsykoe
11.4.1994 Opetusministeriö jatkaa lukion kuvataiteen erityistehtävää
1994 Luokaton opetus alkaa
1990 Lukiosta tulee UNESCO-koulu (nyk. ASP-koulu)
1996 Lukiossa alkaa multimediaopetus ja seuraavana vuonna aloittaa multimedialinja
1997 Entisen Pengerkadun poliisiaseman jugend-kiinteistö remontoidaan Kuvataidelukion ja Kallion lukion yhteiseksi taidetaloksi
1998 Lukio saa Pengerkadulle erikoistilat grafiikan, keramiikan, kuvanveiston, tekstiilitaiteen, valokuvauksen, elokuvan ja videon opetukseen
2015–2016 Torkkelinkadun pääkoulussa on perusparannus, lukio on väistötiloissa Mäkipellontiellä Haagassa pääkoulun toiminnan osalta
2016 Syksyllä järjestetään ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä luovutaan pääsykokeissa erillisistä multimedialinjasta, joten kaikki opiskelijat hakevat samoissa pääsykokeissa ilman linjavalintaa.
27.10.2017 Opetusministeri myöntää lukiolle kuvataiteen erityisen koulutustehtävän jatkon uudella luvalla Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja opetus- sekä kulttuuriministeriön suosituksesta. Karvin arvioinnissa todetaan, että lukiolla on vuosikymmenien vahva kokemus erityistehtävästä, erinomainen näyttö toiminnastaan ja erinomaiset edellytykset toteuttaa edelleen kuvataiteen erityistehtävää.
Rehtorit
1925–30 Lauri Pelkonen
1930–47 Viljo Laine
1947–50 Veijo Kattainen
1950–74 Jouko Palonen
1974–84 Antero Kuusisto
1984–85 Päivö Suomela
1985–88 Taimi Viherketo
1988–99 Mailis Artén
1999–2003 Ilkka Arvas
2003–2014 Mervi Willman
2014–2017 Pirkko Majakangas
2017–2018 Saila Linkopuu
2018– Tarja Aro-Kuuskoski
09.11.2020 08:33