Opetusministeri Li Anderssonin audienssi

Aasian ja Afrikan kielten hankkeen koordinaattori Päivi Siltala-Keinänen osallistui SUKOL ry:n pyytämälle opetusministeri Li Anderssonin audienssille 17.5.2022. Eduskunnan historiallisen äänestyksen takia audienssi muutettiin lyhyellä varoitusajalla lähitapaamisesta TEAMS-tapahtumaksi. Audienssilla olivat mukana Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Valtakunnallinen lukion kieltenopetuksen kehittämishanke LUKKI. Opetusministerille luovutettiin seuraava muistio:


Kannanotto opetusministerille


Perusopetuksen laajakirjoisempi kieltenopetus ja aito ja tasa-arvoinen valinnan mahdollisuus on taattava. On varmistettava kielipolun jatkuvuus perusopetuksesta 2. asteelle ja häivytettävä korkeakoulujen pistetyökalun vaikutusta lukion kieliopintoihin.


Aiempien vuosien tapaan myös vuosien 2021 ja 2022 aikana Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on tuonut julkiseen keskusteluun suomalaisen kielivarannon tilaa, kieltenopetuksen ammattilaisten arkea sekä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta saada laadukasta kieltenopetusta asuinpaikkakunnasta ja koulutusasteesta riippumatta.

Erityistä huolta on nostattanut valinnaisten kieliryhmien (A2- ja B-kielet) näivettyminen sekä A1-kielivalikon kapea-alaisuus. Toisen kotimaisen taito ja motivoituneisuus sen opiskeluun ovat myös heikentyneet sen opetuksen varhentamisen myötä (2 vuosiviikkotunnin siirto tuntijaossa yläkoulusta alakoulun puolelle, Svenska nun ja SUKOL ry:n kyselytutkimus syksyltä 2021). Kieltenopettajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan kielten opiskelun esteitä ovat muun muassa arvot ja asenteet, opetusresurssit, korkeakoulujen opiskelijavalinta ja lukujärjestystekniset asiat. Paikallisten toimien onnistumisella laaja-alaisemman kieltenopiskelun saavutettavuuden toteuttamisessa on kansallinen merkitys koulutukselliseen tasa-arvoon ja kiinnittymiseen koulutus- ja työuralle. Hyviä käytänteitä, esimerkiksi niin kutsuttua Tampereen mallia, tulisi määrätietoisesti laajentaa maassamme ja turvata kielten saavutettavuus taajama-alueiden ulkopuolella.

Pääsykokeiden painoarvon laskemiseksi ja ylioppilaskokeiden suoravalinnan mahdollistamiseksi on käytetty ylioppilastutkinnon pistetyökalua keväästä 2020 alkaen. Pistetyökalun lukio-opintoja ohjaava vaikutus on alusta asti ollut merkittävä. Lukiolaiset valitsevat opiskeltavat aineensa pistevalintatyökalun ohjaamina eivätkä esimerkiksi omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Oppiaineet, joista saa pisteytystyökalussa paljon pisteitä, ovat kasvattaneet suosiotaan muiden kuihtuessa. Tämä vaarantaa lukion yleissivistävän tehtävän toteutumista oleellisesti ja lisäksi heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Pistetyökalua tulisi kehittää monipuolisempaan suuntaan, jotta lukiolaisilla olisi lukiolaissakin määritelty todellinen mahdollisuus kehittää vahvuuksiaan ja hankkia laajaa yleissivistystä lukiovuosinaan. Pistetyökaluun tulisi saada erilaisia malleja, joissa pisteitä voi koota lukio-opinnoista tai ylioppilastutkinnosta. Todistusvalinnan vaikutus kieliopintoihin on todennettavasti siirtynyt jo lukiosta perusopetukseen.

EU tukee kielten oppimista, koska samalla se voi edistää eurooppalaisten opiskelu- ja työmahdollisuuksia ulkomailla, lisätä kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja tukea Euroopan maiden välistä kaupankäyntiä. Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä, ja Brexitin myötä Irlanti on unionin ainut maa, jossa pääkieli on englanti. EU:n todellisten valtakielten taitamisen merkitystä tulisi korostaa yhteiskunnallisellakin tasolla.

Ratkaisuiksi esitetään kielten aseman parantamista, opiskelupolkujen takaamista ja vaikuttamista valtakunnallisella tasolla. A1-kielitarjontaa tulee monipuolistaa yli 30000 asukkaan kunnissa; vuoteen 1998 saakka yli 30000 asukkaan kuntien oli tarjottava pitkänä kielenä viittä eri kieltä, englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja toista kotimaista. Kielten valitseminen pitäisi tehdä houkuttelevammaksi korkeakoulujen (ja ammattikorkeakoulujen) todistusvalinnoissa, ja kielistä tulisi saada selkeää hyötyä jatko-opintoihin. Kyseessä on kansallinen kriisi, jonka selvitys- ja kohentamistyön olisi jatkuttava konkreettisina toimina viranomaistahoilta erilaisten projektiluontoisten hankkeiden sijaan.

Koulutustason nostaminen on ainoa ja paras keino nostaa Suomen kilpailukykyä – sitä ei nosteta leikkaamalla lasten ja nuorten koulutuksesta vaan heidän mahdollisuuksiaan tukemalla. Tässä olennaista on sen varmistaminen, ettei koulupolun alku eriarvoistu asuinpaikkakunnan mukaan. Kuntatason päättäjien tulee mahdollistaa kasvaville kuntalaisilleen oikeus kerryttää itselleen kielitaitopääomaa. Heikkojen talousnäkymien ja korona-ajan taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien talouteen on laadittu menoleikkauslistoja, joissa koulutus on kohteena. Useimmiten juustohöylää käytetään kieliohjelmiin. Laaja-alaisesta kielikoulutuksesta leikkaaminen on myös kilpailuedun leikkaamista.

Olemme tyytyväisiä siihen, että monipuolisempi kielitaito ymmärretään jälleen ei vain etuoikeutettujen kulttuuripääomaksi vaan myös työelämä-, osaamis- ja hyvinvointipääomaksi, jonka nähdään olevan kaikkien oikeus. Tämän oikeuden toteuttamisen ja aitojen valintojen mahdollistamisen tulee nyt olla opetuksen järjestäjien tehtävälistan kärjessä.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, Valtakunnallinen lukion kieltenopetuksen kehittämishanke LUKKI sekä Aasian ja Afrikan kielten hanke haluavat esittää huolensa niin kieltenopiskelun tilasta kuin pistetyökalun vaikutuksista lukion ja jo perusasteen opintoihinkin ja olla aktiivisesti edistämässä kaivattuja muutoksia pistetyökaluun.

Helsingissä 17.5.2022

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Päivi Siltala-Keinänen, koordinaattori
Aasian ja Afrikan kielten hanke

Marja Jegorenkov ja Niina Saunamäki
LUKKI-hanke