Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset

1. Yleistä

a) Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan? 
b) Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?
c) Mitä päätöksiä hankkeesta on jo tehty?
d) Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,7. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?
e) Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?
f) Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille?
g) Mihin ennusteet keskustaan matkustamisesta perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan itään?

2. Sillat

a) Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?
b) Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle?
c) Onko muualla vastaavia siltoja?

3. Raitiotie

a) Mikä on pikaraitiotie?
b) Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?
c) Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli?
d) Miksi varikkoa suunnitellaan Reposalmentien varteen?

4. Pyöräily ja kävely

a) Mitä ovat matka-ajat pyörällä?
b) Miksi pyörätie vaihtaa puolta raitiotiehen nähden Korkeasaaressa?

5. Ajoneuvoliikenne

a) Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa?
b) Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?
c) Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?
d) Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?
e) Voiko Kruunusilloilla ajaa mopolla?

6. Aikataulu ja kustannukset

a) Kuinka paljon hanke maksaa?
b) Milloin koko yhteys on valmis?
c) Miksi rakentaminen kestää niin pitkään?

7. Vaihtoehdot

a) Mitä vaihtoehtoja yhteydelle on tutkittu? Miksi on päädytty tähän vaihtoehtoon?
b) Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?
c) Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta?
d) Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide?

8. Vaikutukset

a) Miten ympäristö on huomioitu hankkeen suunnittelussa?
b) Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?
c) Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

 

 

1. Yleistä

a) Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan?

Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä Laajasalossa on noin 16 000 asukasta. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu uusi 12 500 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 10 000 uudelle asukkaalle. 

Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.

Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.

Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Matka-aika raitiovaunulla Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan tulee olemaan 15 minuuttia ja Yliskylän keskustasta 20 minuuttia. Nykyisin matka-aika Yliskylän keskustasta rautatieasemalle joukkoliikenteellä on noin 30 minuuttia.

Pyöräilyn matka-aika Kruunuvuorenrannasta keskustaan tulee olemaan tulevaisuudessa noin 20 minuuttia, ollen vajaa puolet nykyisestä matka-ajasta Itäväylän kautta kiertäen. Myös liikenneyhteydet esimerkiksi Korkeasaareen paranevat selvästi hankkeen myötä.
 

b) Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?

Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). Hankkeesta ja projektin johtamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Helsingin seudun liikenne (HSL) vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä pääkaupunkiseudulla, eli se vastaa hankkeen liikennöintiin liittyvistä asioista.
 

c) Mitä päätöksiä hankkeesta on tehty?

Helsingin kaupunginvaltuusto teki rakentamispäätöksen 31.8.2016.

Laajasalon ja Helsingin keskustan välille esitettiin jo vuoden 2002 yleiskaavassa joukkoliikenneyhteys, ja kaupunginvaltuuston päätöksen (2008) mukaisesti yhteyttä suunniteltiin raitiotieyhteytenä.Yleiskaavassa (2016) Laajasalon ja keskustan välille esitettiin pikaraitiotie.
 

d) Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,7. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?

Hankkeen yhteiskuntataloudellisten hyötyjen ja kustannusten vertailulaskelma perustuu Liikenneviraston ohjeistukseen. Laskelmaa ei ole kuitenkaan kehitetty kaupunkiympäristössä toteutettavien hankkeiden arviointiin. Menetelmä ei esimerkiksi huomioi suoraan maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen hyötyjä.

Kruunusillat-hanke toteuttaa Helsingin tavoitteita, joiden mukaan Helsingin kaupunkirakennetta tiivistetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kruunusillat-hankeen toteuttamat raitiotieyhteys sekä uudet kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman mukaiset. Hanke kasvattaa joukkoliikenteen runkoverkon piirissä asuvien ja työskentelevien määrää.

Näistä syistä hanketta ei voida perustella sen taloudellisella kannattavuudella, vaan sen kaupunkirakenteeseen ja liikennejärjestelmään perustuvilla hyödyillä. Hankkeen muita, erityisesti pitkän aikavälin hyötyjä voidaan pitää riittävän painavina hankkeen toteuttamiseksi.
 

e) Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?

Vuonna 2040 raitiotieyhteydelle ennustetaan 37 000 nousua vuorokaudessa. Eli jos sama henkilö kulkee matkan molempiin suuntiin, yhteyden käyttäjiä on puolet em. luvusta. Raitiotieyhteyden avaamisvuoden määräksi arvioidaan 25 000 nousua vuorokaudessa.

Vuonna 2040 Kruunuvuorensillan ylitse tehtäisiin ennusteen mukaan 27 000 raitiovaunumatkaa vuorokaudessa.

Suurin osa raitioliikenteellä tehtävistä matkoista tehtäisiin Laajasalon ja kantakaupungin välillä. Kruunuvuorensillan ylittävien matkojen lisäksi raitiotieyhteyttä käytettäisiin Laajasalon sisäisillä matkoilla. Merkittävin nousu- ja poistumispaikka olisi Hakaniemi.

Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita ennustetaan Kruunuvuorensillalle keskimäärin noin 3 000 vuorokaudessa. Ennuste kuvaa keskimääräistä arkea, joten kesäaikaan käyttäjämäärä on selvästi suurempi ja talviaikaan pienempi kuin ennusteessa. 
 

f) Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille?

Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät hyvinä jatkossakin: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat yhteytensä. HSL pyrkii lisäämään joukkoliikenteen linja- ja vuorotarjontaansa kysynnän mukaan.

Kruunusillat-hanke vähentää liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä eli parantaa liikkumisen tilannetta siellä. Se myös auttaa säilyttämään metron toimintakyvyn. Kaavoituksen yhteydessä varmistetaan liikenneyhteyksien toimivuus sekä auto- että joukkoliikenteen osalta. Alueen liikennesuunnittelijat huomioivat kehittämistarpeet jo ennen Kruunusillat-hankkeen valmistumista.
 

g) Mihin ennusteet keskustaan matkustamisesta perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan itään?

Laajasalossa on tällä hetkellä noin 16 000 asukasta. Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue ja Laajasalon täydennysrakentaminen jopa kaksinkertaistavat asukasluvun. Uuden yhteyden myötä keskustan saavutettavuus paranee ja Laajasalo tuleekin houkuttelemaan uusiksi asukkaikseen aikaisempaa enemmän myös keskustan ja lännen suuntaan asioivia.

Keskustan ja esimerkiksi Kalasataman palveluiden saavutettavuuden parantuessa uusi yhteys vaikuttanee osin myös nykyisten asukkaiden liikkumistottumuksiin.

Kruunusillat-hankkeessa laadittujen liikenne-ennusteiden mukaan kantakaupunki tulee olemaan merkittävin joukkoliikenteen matkakohde Laajasalosta. Keskeisin nousu- ja poistumispaikka on Hakaniemi, josta on hyvät seudulliset vaihtoyhteydet.

Arviolta kolmasosa joukkoliikennematkoista tehdään tulevaisuudessa edelleen Herttoniemen suuntaan. Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät jatkossakin hyvinä: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat bussilinjansa. Uusi siltayhteys vähentäisi liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä, mikä parantaisi siellä bussien ja yksityisautojen tilannetta.
 

2. Sillat

a) Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?

Kruunuvuorensillan muodon, sijainnin ja olosuhteiden vuoksi lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan kiinnitetään kunnossapidon toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota. Myös valaistuksen kunnossapidon ja huollon tila- ja turvallisuusvaatimukset ovat keskeinen asia. Talvikunnossapidon tarkempi toteutus selvitetään jatkosuunnittelussa.

Kunnossapidolla on tärkeä merkitys joukkoliikenteen luotettavuuden ja hälytysajoneuvojen liikkumismahdollisuuksien varmistamisessa.
 

b) Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle?

Yva-menettelyn yhteydessä on arvioitu, että tuuli voi yltyä kerran muutamassa vuodessa niin myrskyisäksi, että se edellyttää sillan lyhytaikaista sulkemista (0,5 tuntia/vuosi). Sillan vaarallisen voimakkaista tuulista varoittavan opastuksen päälle kytkemistä arvioidaan tarvittavan 50 tuntia vuodessa.
   
Sillan vinoköydet ovat tuulessa jatkuvassa pienessä värähdysliikkeessä, joka estää jään kertymistä köysiin. Erityisissä olosuhteissa, esimerkiksi tyynen yön jälkeen kun lämpötila on pakkasella ja meri vielä sulana, köysiin voi kuitenkin kertyä jäätä, joka putoaa siltakannelle tuulen noustessa. Tämä riski otetaan huomioon jatkosuunnittelussa ja sillan monitorointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitettäessä.

c) Onko muualla vastaavia siltoja?

Kruunuvuorensilta (n. 1 200 metriä) tulee olemaan Suomen pisin silta. Tällä hetkellä pisin on Raippaluodon silta (1 045 metriä). Tiedossamme ei ole pidempää siltaa, jossa olisi sama rakenne (vinoköysisilta) ja kulkumuodot (raitioliikenne sekä pyöräily ja kävely) kuin Kruunuvuorensillassa.


3. Raitiotie

a) Mikä on pikaraitiotie?

Yhteyttä suunniteltiin modernina kaupunkiraitiotienä, joka on osa Helsingin raitiotiejärjestelmää ja yhteensopiva nykyisen rataverkon ja kaluston kanssa. 

Uudet rataosat keskustan ulkopuolella suunniteltiin omilla kaistoillaan kulkevana pikaraitiotienä, jolloin liikennöinti on nopeaa, häiriötöntä ja sujuvaa.

Pikaraitiotie onkin radan ominaisuus, tarkoittaen sitä että pikaraitiotiellä vaunun ei tarvitse pysähtyä pääsääntöisesti kuin pysäkeillä.

Pikaraitiotie on nykyistä keskustaraitiotietä nopeampi raitiotie. Kruunusiltojen raitiolinjojen keskituntinopeus on 22 km/h, kun se nykylinjoilla on 14 km/h. Huippunopeus on Kruunuvuorensillalla 60 km/h.
 

b) Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?

Sekä Haakoninlahden että Yliskylän linjoja liikennöidään kaksisuuntaisilla raitiovaunuilla, joiden pituus on 45 metriä. Näihin mahtuu yli 200 matkustajaa.

Kaksisuuntaisia raitiovaunuja ei toistaiseksi ole käytössä Helsingissä. Vaunuissa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla. Ajosuunnan vaihtamiseen ei tarvita kääntösilmukkaa. Tämä säästää tilaa päätepysäkeillä sekä helpottaa toimintaa häiriötilanteissa.

Kalustohankinnassa tavoitetilana on, että liikennöinnistä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittoja. Meluvaikutuksia on selvitetty suunnittelun yhteydessä ja niitä selvitetään edelleen jatkosuunnittelussa.
 

c) Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli?

Matka-aika keskustasta Korkeasaareen on 11 minuuttia, Kruunuvuorenrantaan 15 minuuttia, Haakoninlahteen 18 minuuttia ja Yliskylän keskustaan 20 minuuttia.

Liikennöinnin käynnistyessä keskustan ja Yliskylän sekä keskustan ja Haakoninlahden linjojen vuoroväli on 10 minuuttia. Tällöin linjojen yhteiselle osuudelle rautatieaseman ja Kruunuvuorenrannan välille muodostuu keskimäärin 5 minuutin vuoroväli. Kysynnän kasvaessa vuoroväliä tihennetään.

Vuonna 2040 keskustan ja Yliskylän välisen linjan vuorovälin on esitetty tihentyvän ruuhka-aikaan 5 minuuttiin.


d) Miksi varikkoa suunnitellaan Reposalmentien varteen?

Raitiotien liikennnöinti tarvitsee varikon, jossa vaunut säilytetään kun ne eivät ole ajossa. Kruunusillat-hanke ei kuitenkaan valmistele asiaa tai päätä varikosta tai sen sijainnista. Varikko on HKL:n hanke, jonka sijainti päätetään kaavoituksessa. Kaavoituksesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.
 

4. Pyöräily ja kävely

a) Mitä ovat matka-ajat pyörällä?

Pyöräily-aika keskustasta Korkeasaareen on reilut 15 minuuttia, Kruunuvuorenrantaan noin 20 minuuttia ja Yliskylään noin 30 min. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet paranevat Laajasalon, Korkeasaaren, Kalasataman ja kantakaupungin välillä. Myös esimerkiksi yhteydet Pasilaan lyhenevät Kalasataman yhteyden kautta.

Pyörätiet yhdistyvät osaksi kaupungin laajempaa baana- ja kantakaupungin pääpyörätieverkkoa. Raitiotieyhteyden varressa kulkeva baana jatkuu keskustasta länteen ja Laajasalosta itään sekä liittyy useisiin pohjois-eteläsuuntaisiin pääpyöräreitteihin.

Baanat suunnitellaan palvelemaan etenkin pitkämatkaista pyöräliikennettä ja kestävän nopeavauhtisenkin pyöräilyn aiheuttamatta haittaa muille pyöräilijöille tai jalankulkijoille. Ne suunnitellaan siten, että niille taataan korkea palvelutaso saavutettavuuden, mukavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Pyörätie erotetaan raitiotiestä kaiteella Kruunuvuorensillalla.

b)Miksi pyörätie vaihtaa puolta raitiotiehen nähden Korkeasaaressa?

Korkeasaaressa pyörätie on liikenneturvallisuuden vuoksi raitiotien ja sen pysäkkien pohjoispuolella. Kävelijät liikkuvat alueella eniten pysäkkien ja Korkeasaaren vastaanottorakennuksen välillä. Kuitenkin Kruunuvuorensillalla kävely- ja pyörätie täytyy sijoittaa sillan teknisen rakenteen vuoksi eteläpuolelle. Näin sillan kansirakenteen paino jakautuu tasaisemmin pylonin molemmin puolin. 

 

5. Ajoneuvoliikenne

a) Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa?

Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuutta liikenteestä. Myös Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman alueet on suunniteltu tämän periaatteen mukaan eikä alueille mahdu massiivista autoliikennettä. 

Ajoneuvoliikenteen salliminen silloilla lisäisi runsaasti liikenteen määrää kantakaupungissa ja Kalasataman alueella, jolloin liikenne ruuhkautuisi pahoin. Myös Korkeasaaren kohdalla auto- ja raitiovaunuliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteäminen keskenään vaatisi huomattavia järjestelyjä. Ratkaisu aiheuttaisi merkittäviä haittoja laajalla alueella ja vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä.
 

b) Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?

Autoliikenteen salliminen silloilla edellyttäisi uusien ajoneuvoliikenteen kaistojen toteuttamista ja siten sillan leventämistä, mikä aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Ilman autoliikenteen lisäkaistoja raitiotieliikenteen kulku häiriintyisi ruuhkien vuoksi.

Autoliikenteen salliminen silloille vaikuttaisi laajemmin kaupunkialueiden liikenneratkaisuihin. Autoliikenteen johtaminen siltaa pitkin Korkeasaaren edustalle, Kalasataman kaduille ja ruuhkaiseen Hakaniemeen ei ole kyseisten alueiden liikenteen ja käyttäjien kannalta järkevää. 

Hakaniemen, Merihaan, Nihdin, Korkeasaaren sekä Kruunuvuorenrannan alueiden liikenneverkon suunnittelussa ei ole varauduttu Kruunusillat-hankkeen silloilta tulevaan autoliikenteeseen.
 

c) Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?

Hälytysajoneuvot voivat käyttää siltayhteyttä kantakaupungista Laajasaloon ja Santahaminaan. Siltayhteyttä käytetään vain hälytysajossa, kiireettömissä ajoissa kuljetaan muita reittejä.
 

d) Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?

Siltayhteyksistä tehdään ajokelpoisia hälytysajoneuvojen kiireellisiä tehtäviä varten. Tavoitteena on tehdä liittymiskohdat katuverkkoon sellaisiksi, ettei silloille näytä johtavan ajoreittiä. Tarkoituksena on ehkäistä ajoneuvoliikenteen tahatonta eksymistä silloille ja tehdä selväksi, ettei kyseessä ole yleinen ajoreitti. Katumaisen väylän toteuttaminen silloille tekisi yhteydestä houkuttelevamman reitin myös luvattomalle ajoneuvoliikenteelle, myös raitiotien liikennöintiaikoina.

Jos sillalla sallittaisiin säännöllinen ajoneuvoliikenne, vaikka vain yöaikaan, tulisi myös reitin liikennejärjestelyt toteuttaa selvästi katumaisina. Katutilan mitoitus tulisi muuttaa ajoneuvoliikenteen vaatimusten mukaisiksi, kun nyt mitoitus on tehty raitioliikenteen vaatimusten mukaan. Esimerkiksi joidenkin pysäkkien kohdalla pysäkkikorokkeiden välinen tila on niin kapea, ettei se mahdollista kahden linja-auton sujuvaa kohtaamista. 

Vastaavasti myös liikenteenohjauksessa tulisi ottaa huomioon reittiä käyttävä ajoneuvoliikenne, mikä tekisi järjestelyistä monimutkaisempia. Ajoneuvoliikenteen tuominen yhteydelle kasvattaisi raitioradan kunnossapitotarvetta ja -kustannuksia.

Kruunusillat-yhteyden siltaosuuksilla liikennöidään raitiovaunuilla päivittäin noin kello 5.30–1.30, eli ainoastaan neljän tunnin ajan yhteys ei ole käytössä. Taksit ja bussit hyötyisivät yhteydestä ainoastaan tämän ajan. Yhteys Laajasaloon Herttoniemen kautta on yöaikaan ruuhkaton. Tästä johtuen muualla Laajasalossa kuin Kruunuvuorenrannan alueella bussi- ja taksiliikenteen salliminen siltoja pitkin nopeuttaisi matkoja vain vähän.

e) Voiko Kruunusilloilla ajaa mopolla?

Ei voi. Kruunusillat-yhteyden varren pyöräteillä kantakaupungin ja Laajasalon välillä ei sallita mopoliikennettä.

Helsingissä on käytäntönä, että mopolla ajaminen pyöräteillä pitää erikseen sallia. Näin tehdään vain isojen autoväylien vierellä, esimerkiksi Kulosaaren sillalla Itäväylän varrella on mopolla ajaminen sallittu pyöräteillä.

Uusi yhteys Kruunuvuorensiltaa pitkin on siis tarkoitettu vain jalankulkijoille ja pyöräliikenteelle - mopo on tässä suhteessa moottoriajoneuvo ja niiden reitti Laajasaloon kulkee jatkossakin Herttoniemen kautta. Tämä pätenee Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisen osuuden lisäksi myös Merihaansillalla. Moottorin voimalla jaksaa ihan hyvin kiertää kauempaakin!

6. Aikataulu ja kustannukset

a) Kuinka paljon hanke maksaa?

Kruunusillat-hankkeen rakennuskustannusarvio on noin 260 miljoonaa euroa (alv 0 %, MAKU 110,6 (2010=100), huhtikuu 2015). Lisäksi tarvitaan investoinnit raitiovaunuvarikkoon ja raitiovaunukalustoon, jotka ovat osa raitiotien liikennöintikustannuksia.
 

b) Milloin koko yhteys on valmis?

Alustavan tavoiteaikataulun mukaan koko yhteys on valmis liikennöitäväksi vuonna 2026. 
 

c) Miksi rakentaminen kestää niin pitkään?

Rakentamisen aloittaminen vaatii kultakin alueelta hyväksytyt asemakaavat ja katusuunnitelmat sekä vesistöihin liittyvien töiden osalta myös vesiluvan. Näiden saanti kestää kauan.

Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisen osuuden rakentaminen sijoittuu alueelle, jossa huomioimme lintujen pesintäajat sekä meritaimenen vaellusajan rakentamisessa. Sen vuoksi rakentamista pitää jaksottaa, mikä pidentää rakentamisen kokonaiskestoa.

Merihaan ja Nihdin välisen Merihaansillan toteuttamiseen vaikuttaa myös Hanasaaren voimalaitoksen polttoainekuljetukset, jotka tapahtuvat vesiteitse laivoilla kesään 2024 saakka. Vasta tämän jälkeen silta voidaan rakentaa valmiiksi.
 

7. Vaihtoehdot

a) Miksi on päädytty raitiotiehen?

Tapoja järjestää liikenne kantakaupungin ja Laajasalon välillä selvitettiin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa.

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -selvityksessä tutkittiin tunneli- ja siltavaihtoehtoihin perustuvia raitiotie- ja metroratkaisuja.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitiin yhdeksän erilaista suunnitelmavaihtoehtoa. Liikennemuodoista olivat mukana raitiotieliikenne sekä pyöräily ja kävely, metro, vesiliikenne, köysirata ja ajoneuvoliikenne. Osa vaihtoehdoista olisi edellyttänyt kallio- ja betonitunnelien rakentamista meren alle, osa perustui silloilla kulkevaan raitiotie- ja kevytliikenneyhteyden järjestämiseen.Vertailuvaihtoehtona tarkasteltiin liityntäbussiliikennettä Herttoniemeen.

Selvityksissä todettiin, että raitiotieyhteyteen perustuva siltavaihtoehto tarjoaa matka-ajaltaan riittävän nopean yhteyden Laajasalon ja keskustan välille. Tämä vaihtoehto edistää joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn käyttöä ja palvelee siten myös Helsingin kaupungin tavoitteita kestävän liikkumisen lisäämisestä. Suora raitiotieyhteys keskustan ja Laajasalon välillä vähentää myös itäsuunnan metrolle ennustettua ylikuormitusta.

b) Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?

Bussilautalla ei saada toteutettua nopeaa yhteyttä keskustan ja Laajasalon välille. Bussien matka pysähtyisi lauttaterminaaliin, jossa bussit odottaisivat lautan täyttymistä. Tämä hidastaisi matkaa. Bussilauttayhteydellä ei saavuteta yhteydelle asetettuja tavoitteita matkan palvelutason suhteen. Bussiin ei myöskään mahdu yhtä paljon matkustajia kuin raitiovaunuun, yhtä raitiovaunua korvaamaan tarvittaisiin kolme bussia.

Vaihtoehtoja lauttaterminaalin sijoittumispaikaksi selvitettiin, ja terminaali olisi sijoittunut Katajanokalle. Sijoittumista muuallekin selvitettiin, mutta tilaa terminaalille ei muualta löydy. Uudeksi haasteeksi olisi muodostunut useiden samanaikaisten bussien liikennöinnin sujuva turvaaminen Katajanokan alueella ja ruuhkaisessa kantakaupungissa. Terminaalin sijoittuminen Katajanokalle olisi aiheuttanut myös sen, että yhteys palvelisi vain noin 30 % mahdollisista matkustajista, koska se ei tarjoaisi yhteyttä Laajasalosta Hakaniemeen eikä keskustasta Korkeasaareen, eikä se myöskään tarjoaisi nopeaa vaihtoyhteyttä metrolle.

Vesiliikenneyhteyttä selvitettiin mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arvioinnissa todettiin, että bussilauttayhteys ei lisäisi joukkoliikennematkoja merkittävästi eikä vaikuttaisi juurikaan kulkumuotojakaumaan. Suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä kulkisi edelleen Herttoniemen kautta metrolla keskustaan. Myös kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettua lauttavaihtoehtoa selvitettiin. Sekään ei osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi.

c) Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta?

Merihaan pohjoispuolitse kiertävää linjausvaihtoehtoa tutkittiin jo aiempien suunnitteluvaiheiden yhteydessä sekä alkuvuodesta 2016 saadun palautteen pohjalta. Pohjoispuolitse kiertävät linjaukset eivät kuitenkaan toteuta linjalle asetettuja tavoitteita yhteyden sujuvuuden ja matka-ajan suhteen. 

Lisäksi Hanasaaren kautta kulkeva linjaus olisi mahdollista toteuttaa vasta kun Hanasaaren voimalatoiminta on päättynyt, maaperä puhdistettu ja alue esirakennettu. Tämä lykkäisi Kruunusiltojen keskustaosuuden valmistumisen arviolta 2020-luvun loppuun.

Merihaan pohjoispuolitse kiertävä linjausvaihtoehto nousi esille mm. siksi, että asukkaat olivat huolissaan Hakaniemen rannan virkistyskäytön säilymisestä. Jatkosuunnittelussa alueen asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä huomioidaan Hakaniemenrannan toimivuus, turvallisuus ja virkistyskäyttömahdollisuudet erityisesti Merihaan kohdalla.
 

d) Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide?

Itämetron haaroittaminen ei olisi tuonut toivottua toista yhteyttä Laajasaloon, vaan alueen liikkuminen olisi tapahtunut yksinomaan Herttoniemen kautta.

Nykyisen Itämetron ja sen syöttöliikenteen kapasiteetti eivät tule riittämään jatkossa (Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi, 2015). Kruunusillat-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut keventää Itäväylän ja metron kuormitusta Kulosaaren sillan kohdalla. Kolmannen metrolinjan toteuttaminen olisi heikentänyt nykyisten metrolinjojen palvelutasoa ja vuorovälejä olisi jouduttu pidentämään.

Lisäksi uuden linjan toteutus olisi ollut teknisesti haastava sekä kallis ratkaisu. Itämetron haaroittamista on selvitetty yleiskaavan 2002 valmistelun sekä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun (2008) yhteydessä.

8. Vaikutukset

a) Miten ympäristö on huomioitu hankkeessa?

Yhteyden ympäristövaikutukset on selvitetty ja ne huomioidaan saatujen lausuntojen ja hankkeen suunnitteluohjeen mukaisesti jatkosuunnittelussa.

Ympäristövaikutusten arviointi oli olennainen osa hankkeen valmistelua. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkasteltiin Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä hankkeen rakentamisen että käytön aikana. Lisäksi laadittiin runsaasti erillisselvityksiä sekä tarkennettiin aiempia arvioita esimerkiksi vesistö- ja kalastovaikutuksista, veneilystä, raitiotien melusta, runkoäänestä ja tärinästä sekä hankkeen kokonaiskestävyydestä ja ilmastonmuutokseen varautumisesta.

Hankkeen merkittävimmiksi arvioiduista vaikutuksista suunniteltiin seurantaohjelmat, jotka ovat vesistötarkkailu, kalataloustarkkailu, pesimälinnustoseuranta, rakentamisen melun tarkkailu ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta.

Hankkeen läheisyydessä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin kuten Hopeasalmessa sijaitseviin pesimäluotoihin (Norppa ja Kuutti) tai Vanhankaupunginlahden alueelle ei kohdistu vaikutuksia, jotka muuttaisivat alueiden ominaispiirteitä. Sillat eivät myöskään ole erityinen törmäysriski linnuille.

Kruunuvuorensillan pyloni sijoittuu luotojen Nimismies ja Emäntä alueelle, koska siinä kohtaa on matalampaa ja merenpohjan laatu sopii rakentamiseen. Lintuluodot on huomioitu muun muassa siten, että rajoitamme rakentamistöitä lintujen pesimäaikana luotojen lähellä.

Korvaavan keinoluodon rakentamista tutkittiin asemakaavoituksen yhteydessä. Parhaan vaihtoehdon kustannuksiksi arvioitiin noin 800 000 euroa, mikä ei vielä sisältänyt mahdollisista pilaantuneista maista johtuvaa osuutta. Tekosaarivaihtoehdolla ei samassa selvityksessä pystytty osoittamaan hyötyjen toteutumista, joten kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei keinoluotoa ainakaan toistaiseksi rakenneta.

Vesistörakentamisen arvioidaan aiheuttavan tilapäisiä kielteisiä vesistö- tai kalastovaikutuksia. Rakentamisen aikaisten vesistövaikutusten mallinnuksen ja riskinarvioinnin perusteella merisedimenttien haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ekologisia riskejä.

Lintujen pesimäaika ja meritaimenen päävaellusaika on otettu huomioon rakentamisen ajoituksessa. Vaikutuksia seurataan laajan seurantaohjelman puitteissa.

Lisätietoa muista vaikutuksista kuten maisema- ja kaupunkikuvavaikutuksista sekä melusta löytyy esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja vesilupahakemuksesta. Tärkeimmät maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot pyritään ottamaan huomioon raitiotien maisema- ja arkkitehtisuunnittelussa sekä materiaaleissa, rakenteissa ja kadunkalusteissa.

b) Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?

Hankealueella on vilkasta vapaa-ajan veneilyä ja kilpapurjehdustoimintaa. Siltojen rakentaminen voi haitata veneilyä, koska osa rakennusmateriaaleista tuodaan alueelle ja osa kuljetetaan alueelta pois vesiteitse. Pursiseuroilta saadun palautteen mukaan mahdollisuudet kilpapurjehdukseen ja siihen liittyvään harjoitustoimintaan kaventuvat alueella hankkeen myötä.

Pohjoissataman, Sompasaarensalmen, Katajanokan alueen ja Kruunuvuorenselän alueella on vilkasta vesibussi- ja lauttaliikennettä, jolle rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä haittaa tai rajoituksia.
Kruunuvuorensillan alikulkukorkeus on 20 metriä. 

Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä, mikä on sama kuin Sompasaaren ja Mustikkamaan välissä sijaitsevassa Isoisänsillassa.

Merihaan ja Nihdin väliseen siltaan toteutetaan avattava osuus, jota voidaan käyttää erikoistapauksissa. Muuten silta on matala alikulkukorkeuden ollessa noin 2 metriä. Uuden Hakaniemensillan alikulkukorkeus on alle 5 metriä.

Uusista pienvenesatamista ja korvaavista järjestelyistä siltojen vuoksi satamapaikkaa vaihtamaan joutuville veneille on laadittu selvityksiä.
 

c) Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

Hankkeen myötä yhteydet Korkeasaaren paranevat huomattavasti, ja ne ovat hyvät läpi vuoden. Matka keskustasta Korkeasaareen nopeutuu ja lyhenee. Matkan voi jatkossa taittaa raitiovaunulla, kävellen tai pyörällä, sekä kesäaikaan edelleen lautalla. Lisäksi alueelle suuntautuvia ruuhkia saadaan tasattua, kun julkinen liikenne alueelle kulkee eri reittiä kuin henkilöautoliikenne.

Rakennustöiden aikainen häiriö Korkeasaaren toiminnalle tullaan minimoimaan huolellisen suunnittelun, rakennustöiden aikatauluttamisen sekä tarvittavien poikkeusjärjestelyjen avulla. Tarkoitus on, että Korkeasaari on pääsääntöisesti avoinna koko rakentamisen ajan.

Mahdolliset eläimille raitiovaunuliikenteestä aiheutuvat häiriöt minimoidaan tarvittaessa melusuojauksin. Raitiotien vaikutukset Korkeasaareen ja Palosaareen arvioidaan suunnittelun aikana. Tarpeen mukaan tehdään esimerkiksi eläinaitauksien siirtoja tai muita tarvittavia toimenpiteitä.



JAA
20.09.2018 14:14