Kehittämisprojekti

Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen. Kuva: Sini Vuorikivi, Helsingin kaupunkiympäristö.

Helsingin kaupunki aloitti helmikuussa 2019 laajan hankkeen, jolla tähdätään katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Tavoitteena on merkittävä parannus siihen, miten katutyöt tulevaisuudessa sujuvat. Katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtajana aloitti elokuun 2019 alussa insinööri Jyrki Paavilainen.

Yksi osa projektikokonaisuutta on Toimivat katuhankkeet -tutkimushanke, jonka Helsingin kaupunki on jo aloittanut Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeeseen liittyy esimerkiksi sarja infra-alan toimijoille suunnattuja kehittämistyöpajoja. Niissä haetaan uusia ratkaisuja toteutuksenaikaisiin yllätyksiin, eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja työmaan tilannekuvan muodostamiseen.  Käynnissä on myös palvelumuotoiluprojekti, jossa keskitytään työmaakokemuksen parantamiseen. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi opastusten, väliaikaisten reittien sekä työmaan yleisen siisteyden laatuun. Työn tuloksena laaditaan työmaakokemuksen käsikirja. Siinä määritellään, millaisia järjestelyjä jokaiselta työmaalta voidaan jatkossa vähimmillään edellyttää. 

Katutöiden ohjelmoinnin ja suunnittelun sujuvoittamiseksi kaupungin sisällä on käynnistetty myös oma Lean-hankkeensa. Lisäksi kaupunki on kehittänyt katutöihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Hämeentien käynnissä olevan peruskorjauksen viestintä on saanut hyvää palautetta. Kadun varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati.

Helsingissä noin 200–300 katuhanketta rakenteilla vuosittain

Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungin alueella oli varsin vähän suuria katutöitä. Nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta.  Tänä vuonna merkittäviä työmaita ovat Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi Hakaniemen alueelle kohdistuu merkittäviä muutoksia. Myös Mäkelänkatu ja Runeberginkatu tulevat olemaan merkittäviä peruskorjattavia katuja.

Katutöiden kehittämisessä tavoitellaan sekä työmaista aiheutuvien haittojen vähentämistä että toimintatapojen kehittämistä. Kaupunginympäristön toimialalla on kaksi eri roolia katutöihin liittyen. Toimialalla on omia kadunrakennushankkeita, joissa kaupunki vastaa katujen suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Toisaalta toimiala on viranomainen, joka myöntää lupia sekä valvoo kaikkia kaduilla tehtäviä töitä. Katuhankkeiden koordinoinnissa on käytössä yhteinen kunnallistekninen työmaa (YKT) -sopimus. Tähän kuuluvat kaikki merkittävät infraa rakentavat toimijat, kaupungin lisäksi mukana ovat esimerkiksi Helen, HSY, HKL sekä teleoperaattorit. Sopimusosapuolet tekevät yhteistyötä hankkeiden ohjelmoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Katutöiden kehittämisen tavoitteet

  • Katutöistä aiheutuvien haittojen minimointi
  • Katutöiden toteutusaikojen lyhentäminen
  • Työmaa-aikaisten tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuus
  • Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen
  • Sujuvat ja selkeät sisäiset prosessit
  • Viranomaisohjauksen vahvistaminen

Katutöiden kehittämisen osaprojektit

  • Aalto yliopiston Toimivat katuhankkeet –tutkimushanke
  • Katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen
  • Katuhankkeen toteutusprosessi
  • Kadulla tehtävien töiden viranomaisohjaus
  • Viestinnän kehittäminen




03.09.2019 10:11