13 toimenpidettä

1. Hyvinvoinnin mittarit
Kouluissa ja oppilaitoksissa seurataan hyvinvointia jatkuvasti muun muassa kouluterveyskyselyn ja hyvinvointiprofiilin avulla. Jokainen koulu ja oppilaitos hyödyntää näitä kahta seuratakseen oppilaiden ja opiskelijoiden arkea ja jaksamista. Tietoa käytetään kiusaamisen ehkäisemiseen sekä siihen puuttumiseen monin eri keinoin.

2. Sosiaalisia ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat
Jokaisella päiväkodilla, koululla ja oppilaitoksella on käytössään työkalupakki sosiaalisten tilanteiden ja tunteiden tunnistamista sekä uusien taitojen oppimista varten. On helpompaa tehdä jotain, kun on välineet, joilla toimia.

  • Esimerkiksi Laakavuoren ala-asteen koululla Mellunmäessä tunne- ja vuorovaikutustaidot on oppiaine, joka on lukujärjestyksessä ja jota jokainen luokka opiskelee kerran viikossa. Lue täältä lisää siitä, miten Laakavuoressa toimitaan.
  • Minun silmin, sinun silmin -koulutusohjelman tavoitteena on vähentää konflikteja, jotka syntyvät esimerkiksi rasismista, erilaisuuden pelosta tai ryhmien välisistä ennakkoluuloista. MiSi-koulutusta suositellaan kaikkiin helsinkiläiskouluihin. Kurssi sopii erityisesti 8.-9.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Lue lisää MiSi-koulutuksesta täältä.

3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sovitut säännöt
Jokaisen päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen yhteisöt, ryhmät ja luokat laativat yhdessä säännöt, jotka auttavat sekä ennaltaehkäisemään kiusaamista että puuttumaan siihen jämäkästi ongelmien jo alettua.

4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen
Jokainen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa huolehtii, etteivät uudet tulokkaat putoa kelkasta. Ryhmäyttämistä jatketaan, kunnes tulokkaat ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Tämä ei tapahdu hetkessä, joten toiminnan tulee olla pitkäkestoista. Tehdään ryhmäyttämisestä olennainen osa arkea eikä anneta kenenkään pudota.

  • Pitäjänmäen peruskoulussa 1.-9.-luokkalaisia ryhmäytetään säännöllisesti. Ryhmäyttämistä voivat tehdä luokanopettajan tai luokanohjaajan lisäksi esimerkiksi kuraattori, kouluvalmentaja tai tukioppilaat. Lue täältä vinkkejä ryhmäyttämiseen.

5. Opiskeluhuollon edustajat tapaavat pienryhmissä 7. luokkien ja toisen asteen aloittavat oppilaat
Seiskaluokkalaisille ja toisen asteen aloittaville on lukuvuoden alussa oppilashuollon tai opiskelijahuollon henkilöstön vetämä pienryhmäkeskustelu mielenterveydestä ja sitä vaarantavista asioista, kuten kiusaamisesta.

  • Alppilan lukiossa kuraattori ja psykologi tapaavat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat lukuvuoden alussa. Kaksikko järjestää hyvinvoinnin oppitunnit uusille opiskelijoille syyslukukaudella. Lue lisää täältä.

6. Sähköiset palautekanavat
Luodaan sähköinen palautekanava lisämahdollisuudeksi kiusaamisesta  ilmoittamiseen. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yksikään kiusaamistapaus ei saa jäädä piiloon.

7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen
Kiusaamistilanteiden selvittämiset on tärkeää kirjata. Wilmaan on tehty muistiopohja kiusaamistilanteiden selvittelyn kirjaamista varten.

8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt (kokeilu)
Koulut valitsevat vastuuhenkilöt, jotka erityisesti huolehtivat kiusaamiseen puuttumisesta sekä ennaltaehkäisyn ja jälkihoidon edistämisestä. Toimintamalli pilotoidaan tietyissä kouluissa.

9. Restoratiivisten lähestymistapojen käyttö
Restoratiivisten eli ihmissuhteita korjaavien menetelmien systemaattinen käyttöönotto kouluissa ja oppilaitoksissa. Perusopetuksen oppilashuollon henkilökunta, toisen asteen kuraattorit ja osa psykologeista on koulutettu menetelmien käyttöön. Uusille työntekijöille järjestetään tarpeen mukaan samaa koulutusta.

  • Restoratiivista sovittelua on käytetty Alppilan lukiossa esimerkiksi riitatilanteissa. Niiden ratkaisemiseksi jokaisella osapuolella on tasaveroinen mahdollisuus kertoa oma versionsa tapahtumista ja jokainen tulee kuulluksi. Lue lisää täältä.

10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle
Joskus tarvitaan enemmän tukea. Silloin kiusatulle nimitetään turvallinen aikuinen, joka auttaa ja tukee eteenpäin. Perusopetuksessa jokainen koulu kirjaa nimikkoaikuisen toimintasuunnitelmaansa.

11. Kiusaaminen on rikos. K-0 toiminta kaikki koulut kattavaksi
Pitkään jatkuneen koulukiusaamisen katkaisemiseen tarvitaan kaikki mahdollinen apu. Joskus ulkopuolinen taho voi tuoda puuttuvan palasen ongelmatilanteeseen. Uusi näkökulma huomioi kokonaistilanteen usein monimutkaisesti solmuun menneissä ja tulehtuneissa tapauksissa. Tätä kutsutaan K-0-toiminnaksi, joka ulotetaan kattamaan kaikki Helsingin koulut.

  • Jos tarvetta on, Helsingin kaupungin koulun tai oppilaitoksen on mahdollista ottaa K-0-toiminta maksutta käyttöönsä. Lue lisää arvokkaasta järjestötoiminnasta täältä.

12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on järjestänyt tukioppilastoimintaa ohjaaville opettajille yhtenäisen koulutuksen siitä, miten tukioppilaat voivat olla entistä paremmin mukana kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Koulutus järjestetään myös tutor-opiskelijoille. Helsinki jatkaa MLL:n kanssa yhteistyötä tukioppilaiden ja tutoreiden tukemiseksi kiusaamisen vastaisessa työssä.

  • Tukioppilaat ryhmäyttävät seiskaluokkalaisia, järjestävät yhteisöllisiä tapahtumia ja vaikuttavat toiminnallaan positiivisesti koulun ilmapiiriin. Heidät on kouluttanut tehtävään tukioppilastoiminnasta koulussa vastaava apulaisrehtori. Lue lisää Pitäjänmäen tukioppilastoiminnasta täältä.

13. Vertaistukitoiminta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Aseman Lapset ry pilotoivat perusopetuksessa vertaistukiryhmää paljon kiusatuille oppilaille ja heidän huoltajilleen. Toisella asteella opiskelijahuolto järjestää tarpeen mukaan vertaistukiryhmiä oppilaitoskohtaisesti.


Esimerkkejä 13 toimenpiteestä käytännössä (pdf)



19.02.2021 09:37