”On ratkaisevan tärkeää, millainen alku uudessa työpaikassa on”

Senja Raappanalla (liukumäessä) on ollut hyvä alku uudessa työpaikassaan. Mäenlaskua todistamassa Tanja Saariluoma.

Varhaiskasvatuksen opettajalla Senja Raappanalla oli jo työpaikkahaastattelussa olo, että tämä on hyvä työpaikka. Kyseessä on Päiväkoti Lammikko Kontulassa, ja häntä haastattelemassa oli päiväkodin johtaja Taina Saariluoma.

Senja Raappana aloitti Lammikossa lokakuun lopussa, ja ensi vaikutelma on pitänyt nyt vajaan parin kuukauden aikana hyvin paikkansa.

– Alku on ollut tosi kiva. Olen ollut harjoittelemassa ja töissä monessa eri päiväkodissa tätä ennen, eikä minulla ole ikinä aiemmin ole ollut näin tervetullutta oloa.

Raappana valmistui 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sosionomiksi ja teki myös varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden. Työuransa ensimmäiset vuodet hän oli töissä niin ikään Jyväskylässä.

Itselle sopiva paikka löytyi lopulta Helsingin Kontulasta. Hän kertoo, että Lammikossa aistii heti hyvän ilmapiirin. Tunnelma on mukavan rento, ja työkavereilla on hyvä huumorintaju.

– Minuun teki vaikutuksen myös se, kuinka heti ensimmäisenä aamuna minulle oli omalla nimelläni varattu eteispaikka ja pukuhuoneen kaappi hienoine koristeluineen. Ihan pienistäkin jutuista tuli olo, että minut halutaan tänne, että minua on odotettu.

Kollegoista on tullut jo nyt kavereita. Aamuisin töihin on niin mukava tulla, että työpäivän alkua suorastaan odottaa.

Tukena koko työyhteisö

Lammikossa on vajaat 80 lasta 5 ryhmässä. Henkilökuntaa on kaikkiaan 18, joista 14 kuuluu hoito- ja kasvatushenkilöstöön, erityisavustajia on 2 ja päiväkotiapulaisia 2, joista toinen on osa-aikainen.

Taina Saariluoma johtaa Lammikon päiväkodin lisäksi Pihapirtti-päiväkotia. Ne sijaitsevat melko lähekkäin Kontulassa.

Korona-aika on sekoittanut päiväkotienkin arkea, mutta Lammikon ja Pihapirtin toiminta on pyritty pitämään niin normaalina kuin nykyisissä oloissa on mahdollista.

Saariluoma kertoo, että pätevistä varhaiskasvatuksen on pulaa. Kun töihin saa pätevän ja vielä alalle motivoituneen osaajan, se tuntuu kuin lottovoitolta. Ja hänestä haluaa tietenkin pitää kiinni, kuten osaavasta henkilöstöstä muutoinkin.

– Iso merkitys on sillä, kuinka uusi ihminen otetaan vastaan. Jo haastattelussa pitää kertoa työyhteisöstä ja koko yksikön toiminnasta, Saariluoma kertoo.

Kun uusi tulokas sitten aloittaa, pitää koko työyhteisön ja tulokkaan ymmärtää, että perehdytys juuri tähän tehtävään juuri tässä päiväkodissa on pitkä prosessi.

– Heti ei tarvitse olla kaiken osaaja, kukaan ei odota sellaista. On hyvä, että tulija on utelias ja kyselee paljon. Etukäteen sovitaan, kuka vanhemmista konkareista on hänen mentorinsa. Kaikilta voi toki kysyä asioita, mutta mentorin kanssa asioista voi sovitusti puhua ja erityisesti hänen tehtävänään on tukea tulijaa, Saariluoma kertoo.

Lammikossa on selkeät rakenteet ja yhdessä sovitut käytännöt, kuinka päiväkodissa toimitaan. Yhteinen vuorovaikutussopimus on tehty jo vuosia sitten.

– Olemme sopineet siinä esimerkiksi siitä, kuinka toimimme, kun haluamme antaa palautetta tai keskustella jostakin. Siihen on kirjattu myös, miten pidämme yllä avointa ja hyväksyvää ilmapiriä, kuinka kohtaamme asiakkaita tai miten toimimme, jos itse tai oma lapsi sairastuu.

Sopimuksesta voi tarkistaa myös, kuinka toimia, jos kollegan sanominen tai tekeminen alkaa harmittaa. Sopimus muistuttaa, ettei asioita tässä päiväkodissa vatvota käytävillä vaan epäselvät asiat tuodaan yhteiseen viikkokokoukseen tai selvitetään sen henkilön kanssa, jota asia koskee.

– Työssä kuin työssä eteen tulee pulmia. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että tilanteet mietitään etukäteen ja yhdessä sovitaan, kuinka ne hoidetaan.

Uusia työntekijöitä varten on myös perehdytyskansio, johon on koottu muun muassa arjen asioita.

Myös nuorilta saa oppia

Saariluoma sanoo, että kaikille tekee hyvää uuden aloittaessa muistella omia alkuaikoja: kuinka vähän käytännöstä alussa tiesi, kuinka kokematon sitä silloin oli.

– On hienoa, että Lammikossa ja koko yksikössä on henkilöstöä, jolla on pitkä alan kokemus. Yleensä he ymmärtäväkin, että heitä tarvitaan nuorempien ihmisten mentoreina ja opastajina.

Työyhteisössä toimiminen on vastavuoroista: nuori tuo tullessaan uusia taitoja, vaikka digiosaamista. Mutta yhtä lailla hänellä voi olla tuoreita hyviä ideoita toimintaan muutoinkin.

Kollega auttaa tiukassa paikassa

Senja Raappanalla oli ennen varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoa taustallaan toinenkin tutkinto, sillä hän on myös lastenohjaaja.

– Lastenohjaajan koulutukseen kuului paljon työelämäharjoittelua, kuukausien pätkiä. Se oli hyvä, sillä harjoittelujen aikana pääsi näkemään, mitä työelämä päiväkodissa oikeasti on.

Raappanalla oli mielestään aika realistinen käsitys tulevasta työstään. Oikeastaan hän on seurannut alaa koko ikänsä, sillä hänen äitinsä on perustanut päiväkodin Jyväskylään.

Arki on välillä kiireistä, kyllä, mutta Raappanan mielestä hyvä työporukka auttaa selviämään tiukoistakin paikoista.

– On hienoa, että työkaveri huomaa, jos toiselta meinaa palaa pinna, ja tulee apuun. Myös yhteinen, paikoin musta huumori tekee hyvää.

Raappana kertoo olevansa onnekas myös siinä, että hänen parinaan on kymmeniä vuosia alla ollut ammattilainen.

Hän on itsekin oppinut, että kun uusi ihminen tai sijainen tulee taloon, häntä kannattaa kehua aina kun siihen on syytä. Ja tsempata ahkerasti.

– On erittäin tärkeää, että heti alusta jää positiivinen mielikuva.







15.12.2020 15:57