Suoraan sisältöön

Yhdenvertaisuus Helsingissä

Yhdenvertaisuustyön keskiössä on yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kaupungin palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelma linjaa, että ihmisoikeudet muodostavat kaupungin toiminnallisen yhdenvertaisuustyön perustana. Neljä keskeistä periaatetta ohjaavat kaupungin yhdenvertaisuustyötä: 

Intersektionaalisuus

Intersektionaalisuudella viitataan siihen, että ihmisen elämään ja toimintaan vaikuttavat monet erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, ikä, etninen tausta, vamma ja seksuaalinen suuntautuminen. Samat ominaisuudet saattavat joskus nousta esiin tilanteissa, joissa ihminen kohtaa syrjintää. Intersektionaalisuus on työkalu, jolla hahmotetaan sitä, miten eri syrjinnän muodot vaikuttavat ihmisessä. 

Normitietoisuus

Normitietoisuus auttaa ihmisten moninaisuuden tiedostamisessa ja ihmisten kohtaamisessa. Normit ovat oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat ja millaisia heidän pitäisi olla. Normit heijastavat enemmistön maailmankuvaa. Siksi vähemmistöjä ei oteta tarpeeksi huomioon esimerkiksi palveluissa, tai vähemmistöjä kohdellaan eri tavoin. Normitietoinen lähestyminen tekee normeista näkyviä eri palveluissa, ja sen avulla voidaan arvioida normien vaikutusta ihmisten kokemuksiin palveluista. 

Osallisuus

Osallisuus tarkoittaa, että ihmisillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin asioissa, jotka ovat heille itselleen tärkeitä. Kaikilla kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa kaupungin palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Heidät pitää kuulla, nähdä ja kohdata sellaisena kuin he ovat. Ilman osallisuutta ei voida rakentaa Ihmisoikeuksien Helsinkiä. 

Saavutettavuus

Tässä kontekstissa saavutettavuus tarkoittaa sosiaalista, fyysistä, taloudellista ja digitaalista esteettömyyttä. Sosiaalinen esteettömyys viittaa asenteisiin, joiden avulla luodaan turvallista ja avointa ilmapiiriä palveluissa. Fyysinen esteettömyys viittaa siihen, että kaikilla tulee olla pääsy palveluihin. Palveluissa pyritään poistamaan liikkumisen ja toimimisen esteet ja otetaan huomioon aistivammoihin liittyvät tarpeet. 

Taloudellinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että henkilön taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa käyttää palveluja. Digitaalinen esteettömyys viittaa erityisesti digitaalisiin palveluihin ja siihen, että kaikki voivat käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia. Arkikielessä saavutettavuudella viitataan nimenomaan digitaaliseen esteettömyyteen. Helsingin kaupungin yhdenvertaisuustyössä pitää kuitenkin ottaa huomioon saavutettavuuden kaikki eri ulottuudet.

Lue yhdenvertaisuussuunnitelma kokonaisuudesssaan.



03.07.2020 16:02