Suoraan sisältöön
Lähiöprojektin messuosastolla voi katselle "Lähiö vuonna 2100" -videota. Kuva: Helena Roschier

Kaupunkisuunnittelumessuilla lähiöiden tulevaisuutta luotaava video

Helsingin kaupungin Lähiöprojekti osallistuu kevään 2017 Kaupunkisuunnittelumessuille Lähiöiden tulevaisuutta luotaavalla videolla. Videolla Uusi Kaupunki -arkkitehtuurikollektiivin nuoret arkkitehdit esittävät neljä visiota hyvästä kaupunkielämästä vuonna 2100. Videolla kuullaan myös lähiöiden asukkaiden ajatuksia lähiöiden tulevaisuudesta sekä nykyhetkestä.

Lähiö 2100 -visiot laadittiin alun perin Lähiöprojektin 20-vuotisjuhlan kunniaksi Laiturilla esillä olleeseen näyttelyyn “Hoodit esillä Laiturilla” syksyksi 2016. Visioita varten jokainen suunnittelijaryhmä haastatteli tulevaisuudentutkijoita muun muassa Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Syksyn 2016 näyttelyyn valmistuneita suunnitelmia on nyt laajennettu videolle, joka on esillä Kaupunkisuunnittelumessuilla Laiturilla 8.5.2017 - 13.5.2017. Videon toteutti Videolle Productions Oy.

Kaupunkisuunnittelumessujen teema on vuonna 2017 katu. Lähiöissä kadut ja aukiot ovat merkittävimpiä julkisia tiloja, joiden tulevaisuutta ovat pohtineet erityisesti Virkkala de Vocht Arkkitehdit ja Kaleidoscope-arkkitehtitoimisto. Kaikki suunnittelijat jakavat näkemyksen, että liikkumisen ja viestintävälineiden teknologisen kehityksen myötä lähiöiden merkitys aktiivisina kaupunginosina korostuu entisestään.

Lähiöprojektin projektipäällikkö Teron Santaojan sanoin: "On oltava positiivinen utopia ja tehtävä valinta, että kaupunkia kehitetään sen suuntaan."

Mitkä ovat huomattavimpia muutoksia asutussa ympäristössämme 80 vuoden kuluttua? Miten voimme ennustaa ja hahmottaa lähiöiden olemusta näin pitkän ajan päähän?

Sekä Helsingissä että Bergenissä toimivan Kaleidoscope-toimiston Miia-Liina Tommila kertoo videolla, että tulevaisuudessa tekninen kehitys on tehnyt lähiöistä joustavampia ja sosiaalisempia. Rakennus antaa uudenlaista suojaa: se voi esimerkiksi kertoa, missä päin yksinäiselle ihmiselle olisi tiedossa seuraa. Myös katutaso on radikaalisti muuttunut, osittain ilmastonmuutoksen myötä. Kun merenpinta nousee ja kulkuväylät siirtyvät yläilmoihin, luonto valtaa katutason takaisin.

Aleksi Rastas tulvaisuusorientoituneesta Muuan-toimistosta visioi tekniikan kehittymisen johtavan siihen, että milleniaalinen asumispaikan tärkeyttä määrittelevä "sijainti, sijainti, sijainti" -mantra on muuttunut "elämäntyyli, harrastukset ja ystävät" -ajatteluksi. Lähiöissä asuu samanlaisen elämänvaiheen ja -tyylin omaavia ihmisiä, mikä on poistanut niiden eriarvoistumisen. Tulevaisuudessa eri "lähiöissä" käydään asumassa eri elämänvaiheissa. Lähiöillä on omat houkuttelevat brändinsä, jotka perustuvat lähtökohtaisesti lähiöiden omaan identiteettiin.

Virkkala de Vocht Arkkitehtien Inari Virkkalan muaan kaupunkien ikiaikaiset kohtaamispaikat, aukiot, pysyvät tärkeinä ja aktivoivina kaupunkitiloina myös ja etenkin tulevaisuuden Suomessa, kun nanopartikkelitekniikkaan perustuva sääsuoja luo aukioille suotuisat olosuhteet ympärivuotisesti ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevien rakennusten katutasojen tilat toimivat aktivoivina yhteis- ja liiketiloina. Aukiolla sijaitseva julkinen rakennus, "kokoontila", on maamerkki joka mukautuu eri tarpeisiin tulevaisuuden teknologian avulla.

Jada-arkkitehtitoimiston Jussi Vuori pohtii, kuinka tulevaisuudessa, digitalisaation ja verkkoon siirtymisen myötä, työpaikan sijainnilla ei ole enää merkitystä ja instituutiot sekä kaupat löytyvät pääosin verkosta. Kun kaikki löytyy läheltä ja yhteydet vievät kaikkiin suuntiin, ovat lähiöt uusi keskusta.


Materiaalia ladattavissa Helsingin kaupungin aineistopankista:

Lähiö vuonna 2100 -video (5 min) sekä videon teaser (1 min)

Tulevaisuusvisiot ovat ladattavissa Helsingin kaupungin aineistopankista.

 

Katso Laiturin sivuilta Kaupunkisuunnittelumessut 2017 -ohjelma 

 

 


 

 

JAA