Suoraan sisältöön

Helsinki-kerrostalo: täydennysrakentaminen ja kohtuuhintaisuus

Tankovainio
2013 –

Idea ja lähtökohdat

Helsingissä yhä suurempi määrä taloyhtiöitä harkitsee peruskorjausten rahoittamista täydennysrakenta-misen avulla. Hankkeiden käynnistymistä helpottaisi lupa- ja rakentamisprosessin nopeutuminen ja en-nustettavuuden parantuminen. Helsinki-kerrostaloa lähdettiin kehittämään kaupungin rakennusvalvonnan aloitteesta ja vetämänä vuonna 2013, osana Helsingin asuntotuotantoprosessin sujuvoittamistyöryhmän toimenpiteitä. Tavoitteena oli löytää täydennysrakentamiseen soveltuvia kohtuuhintaisia, mutta arkkitehtonisesti korkeatasoisia, monistettavia tyyppikerrostaloratkaisuja. Valmiin malliston toivottiin myös voivan nopeuttaa asuntohankkeiden viranomaiskäsittelyä Helsinki-pientalon tapaan. Kohtuuhintaisuus perustui esimerkiksi mahdollisuuteen korvata asuntokohtaisia saunoja ja yhteistiloja jo olemassa olevien tilojen yhteiskäytöllä.

Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin ja Muotoilun laitosten opiskelijat suunnittelivat kesällä 2014 neljä konseptia Helsinki-kerrostaloista. Ne esiteltiin rakennusteollisuuden edustajille marraskuussa 2014.

Suunnittelu ja rakentaminen

Mellunkylän Tankovainiosta varattiin 2015–2016 seitsemän tonttia, joiden varausehtona oli osallistuminen Helsinki-kerrostalon kehittämiseen. Kuusi tonteista varattiin hintakontrolloitujen omistusasuntojen ja yksi asumisoikeusasuntojen rakentamista varten.

Helsinki-kerrostalohankkeiden luonnoksia käsiteltiin yhteisessä ohjausryhmässä, jolloin eri hankkeiden laatutekijät ja asemakaavamääräyksistä poikkeamiset voitiin suhteuttaa toisiinsa. Kuusi hintakontrolloitua hanketta on käsitelty myös Hitas-työryhmässä.

Jokaisen hankkeen piti laatia lyhyt selostus, jonka perusteella voitiin arvioida hankkeen soveltuvuus Helsinki-kerrostaloksi.

Vaaditut kriteerit olivat:

1. Kohtuuhintaisuutta edistävät tekijät
2. Laatua ja houkuttavuutta edistävät tekijät
3. Yleispätevyys ja soveltuvuus erilaisille rakennuspaikoille
4. Erityispiirteet, innovatiivisuus

Alkuperäisen idean mukaista suoraan monistettavaa tyyppikerrostaloa ei syntynyt ja jouduttiinkin toteamaan, että kerrostalorakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen vaatii joka tapauksessa suunnitelmien räätälöintiä kuhunkin paikkaan. Tulokseen vaikutti myös Helsinki-kerrostaloille varattu ra-kennuspaikka: valmis asemakaava ja puiston laidalla olevat tontit, jossa ei tarvinnut ratkaista, miten uusi rakentaminen sovitetaan vanhan joukkoon. Myöskään opiskelijoiden konseptit eivät ole ainakaan suoraan näkyvissä toteutuneissa hankkeissa. Jokainen hankkeista on hakenut ja saanut poikkeamisluvan asema-kaavasta. Kerrosalan lisäys oli maksimissaan vajaat 20 prosenttia. Myös muun muassa kerrosluvuista poikettiin.

Kehitystyö tuotti kuitenkin osaratkaisuja ja ideoita, joita voidaan soveltaa täydennysrakentamishankkeissa, esimerkiksi erilaisia porrashuone-, aula- ja yhteistilaratkaisuja tai parveketyyppejä ja muita rakennus-osia. Tankovainion Helsinki-kerrostalotontit tarjoavatkin eräänlaisen kerrostalojen ”teemapuiston”, josta voi etsiä referenssejä ja aihioita täydennysrakentamishankkeita varten.




28.11.2019 13:24