Kun riidoista ja rikosten hyvittämisestä neuvotellaan kasvokkain sovittelutoimistossa, saadaan ratkaisuja ja parempi mieli.

"Täällä varmaan itketään eniten maailmassa hautajaisten jälkeen, mutta ovesta lähtee hyväntuulista porukkaa”, toteaa sovittelunohjaaja Maija Seppänen Helsingin sovittelutoimistossa.

Hän on kollegoineen tottunut käsittelemään monenlaisia riitoja ja rikoksia: on ilkivaltaa, pahoinpitelyjä, naapuririitoja,
ryöstöjä ja kunnianloukkauksia. Yhä enemmän on myös digitaaliseen häirintään liittyviä tapauksia, kuten nettikiusaamista.

Toimiston palvelut ovat maksuttomia eikä korvauksiinkaan aina käytetä rahaa, sillä vahinkoja on hyvitetty niin työllä kuin
käyttäytymissopimuksilla.

”Osapuolet päättävät yhdessä, miten haitat korvataan. Joskus riittää anteeksipyyntö, toisinaan siivousapu tai uuden esineen ostaminen rikkoutuneen tilalle. Jos vahingontekijällä on erityisosaamista, vaikka koodaustaitoa, sitä voidaan hyödyntää korvauksessa. Henkilökuntamme tarkastaa, että sopimuksia noudatetaan, ja yleensä niin käy”, kertoo johtava sovittelunohjaaja Sini Heino-Mouhu.

Käsiteltävistä riidoista tyypillisimmät ovat naapureiden ja pariskuntien välisiä, rikoksista pahoinpitelyt. Toimisto ei hoida huoltajuusriitoja eikä rikoksia, joissa alaikäisillä uhreilla on erityinen suojan tarve.

Nopeampaa kuin oikeusprosessi

Vapaaehtoista sovittelua voivat ehdottaa rikoksen ja riidan osapuolten lisäksi heidän huoltajansa ja edunvalvojansa sekä poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen. Lähisuhdeväkivaltaa koskevista rikoksista voi tehdä sovittelualoitteen kuitenkin vain
poliisi tai syyttäjä.

”Jos on epävarma, voidaanko omaa asiaa sovitella, kannattaa soittaa meille tai tulla paikan päälle kysymään. Sovittelu on huomattavasti nopeampaa kuin oikeusprosessi, ja sieltäkin asian voi tuoda sovitteluun. Jos täällä löytyy ratkaisu, viranomainen voi keskeyttää oikeuskäsittelyn tai ottaa sovittelun huomioon rangaistusta määritellessään”, toteaa sovittelunohjaaja Tarja Rajamäki.

Sovittelutapaamisia ohjaa kaksi koulutettua puolueetonta sovittelijaa. Lisäksi paikalla voi olla asianosaisten ja heidän huoltajiensa tai edunvalvojiensa lisäksi tulkkeja, avustajia ja tukihenkilöitä. Varsinaisesti asian sopivat aina asianosaiset – ja useimmiten sopimus syntyy jo yhden tapaamisen aikana.

”Osapuolten on tärkeää saada ilmaista ajatuksensa ja tunteensa toisilleen. Uhrit haluavat yleensä tietää, miksi teko tehtiin. Kun asiat on sovittu, huojennus on yleensä puolin ja toisin käsinkosketeltavaa”, kertoo Rajamäki.

Estetään koston kierre

Sovittelutoimiston eri alojen ammattilaisten lisäksi sovittelijoina toimii yli sata koulutettua vapaaehtoista. Yhteistyö on
tiivistä myös Aseman Lapset ry:n katusovittelijoiden kanssa.

”Sovittelulla on mahdollista estää koston kierre, sillä nuorten tekemistä pahoinpitelyistä suurin osa on kostoja, ja vahingonteoistakin neljännes. Toisaalta sovittelulla päästään myös vuosia jatkuneiden ongelmien syihin asti ja voidaan puhua asiat halki – sellaiseen ei ole oikeussalissa aikaa. Sovittelun jälkeen vahingonteot yleensä loppuvat, ja nuori oppii ottamaan vastuun teoistaan”, toteaa hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä.

Sovittelijat muistuttavat, että alle 15-vuotiaatkin ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingot, vaikka eivät teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen joudukaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on erilaisia töitä, muun muassa puistotöitä,
joita nuoret voivat tehdä korvatakseen kaupungin omaisuudelle aiheuttamansa vahingot.

Tiesitkö?

→ Kuntien on tarjottava sovittelua asukkailleen sovittelulain mukaisesti.
→ Helsingissä sovittelukuluista maksaa noin 90 prosenttia valtio ja 10 prosenttia kaupunki.
→ Sovitteluun tuli viime vuonna 1 348 aloitetta, joihin sisältyi 2070 rikosta ja 29 riita-asiaa. Sopimus tehtiin 939 asiasta.
→ Epäiltyjä oli 1850 ja asianomistajia oli 1667.

Teksti: Tiina Kotka
Kuva: Kimmo Brandt

Lue lisää sovittelutoiminnasta.