Pihla Meskanen, kuva: Pertti Nisonen

Pihlan Arkki

"Välillä vierailupyyntöjä tulee erikoisia reittejä pitkin. Aamulla soitti Oxfordin yliopiston professori, koska taksikuski oli ylistänyt poikansa Arkissa saamaa opetusta. Paljonhan meillä käy vieraita, valtioiden ylintä johtoa myöten”, kertoo rehtori
Pihla Meskanen Kaapelitehtaalla Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkissa.

Kun Meskanen perusti koulun äitinsä ja arkkitehtikollegansa kanssa 25 vuotta sitten ja sinnitteli läpi vaikeiden alkuvaiheiden, ei hän arvannut, mihin se johtaa. Tänä päivänä Arkin opetussisällöt leviävät 5 maassa, yhteensä 14 kaupungissa. Tulossa on 9 uutta toimipaikkaa Aasiaan. Pääkaupunkiseudulla opetusta saa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Rehtorille satelee luento- ja koulutuspyyntöjä. Vastikään hän palasi Vietnamista, jossa perehdytti kollegoineen paikalliset arkkitehdit osallistavaan työtapaan. Sitä käytettiin, kun lapset suunnittelivat uutta asuinaluetta Ho Chi Minhin kaupungin
keskustaan.

”Kaupunkilaisten, ja etenkin lasten, osallistaminen kaupunkisuunnitteluun on ihan uutta Aasiassa. Unicefin kanssa toteuttamamme projekti on ensimmäinen laatuaan Vietnamissa.”

Lapset suunnittelijoina

Mutta osataan sitä kotikulmillakin. Arkin oppilaat ovat osallistuneet muun muassa Hernesaaren alueen suunnitteluun. Meskasen mielestä lasten ja arkkitehtiryhmien ehdotukset ovat häkellyttävän samanlaisia.

”Lapsilla oli samansuuntaisia ideoita kuin aikuisilla – esimerkiksi rantakaistale kaikkien käytössä, vesikanava ja samassa kohdassa puisto. Helsinki on lasten osallistamisessa edelläkävijä.”

Oppilaiden kädenjälkeä nähdään hyvinkin erilaisissa kohteissa. Käpylään he suunnittelivat Pelastakaa Lapset ry:n konttorin sisustusta.

”Merenalaista maailmaa kuvaava aulan mosaiikkilattia on aivan mieletön! Toimistokäytävien ja vessojen seinätkin ovat persoonalliset. On hienoa, että lasten näkemyksiin luotettiin ja heidän osallistumisensa huomioitiin niin rakennusaikataulussa
kuin budjetissa.”

Aikuisetkin saavat osansa Arkin opeista yleisötapahtumissa – joihin osallistuu pelkästään Helsingissä 7 000 kävijää vuosittain – sekä tiimi- ja työhyvinvointipäivissä. Viikoittaisissa perheryhmissä käy 300 vanhempaa lastensa kanssa.

”He kertovat alkaneensa havainnoida tarkemmin ympäristöä. Se on hyvä, sillä eläminen rakennetussa ympäristössä vaikuttaa meihin monin tavoin psyykkisesti ja fyysisesti. Kodin sisustaminen on jo trendikästä, ja vallalla on maker-kulttuuri, jossa opetellaan tekemään asioita esimerkiksi nettivideoiden avulla. Odotan, että ihmiset innostuvat samalla tavalla kaupunkisuunnittelusta ja isommista kokonaisuuksista.”

Arkissa kaupunkisuunnittelun ja vaikuttamisen teemat nivoutuvat arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Asiat konkretisoituvat esimerkiksi pienoismalleja tekemällä.

”Kun lapset suunnittelivat omia versioitaan Guggenheim-museosta, syntyi 130 erilaista vaihtoehtoa. Ehdotuksia tutkiessaan he tajusivat, kuinka paljon julkinen rakennus vaikuttaa ympäristöönsä. Samalla he oppivat, että yleisö näkee  arkkitehtuurikilpailuihin tulleista töistä vain muutaman finalistin, ja että niistäkin on haastavaa valita voittaja.”

Vaikka Arkissa käy päivisin päiväkoti- ja koululaisryhmiä erilaisiin hankkeisiin liittyen ja teemakursseja on moneen makuun, keskittyy koulu monivuotiseen laajaan taiteen perusopetukseen. Siihen osallistuu Helsingissä vapaa-ajallaan 700 oppilasta,
jotka ovat iältään 4–19-vuotiaita. Taiteen perusopetukselle on kova kysyntä maailmallakin.

”On ainutlaatuista, että peruskoulun ulkopuoliselle koulutukselle on valtakunnallinen opetussuunnitelma takaamassa laatua. Sekin on harvinaista, ettei harrastaminen ole kallista, koska kaupungit ja valtio tukevat opetusta.”

Vientihitiksi on osoittautunut myös ilmiöpohjainen opetustapa, joka kannustaa oppilaita asioiden laajaan hahmottamiseen projektityöskentelyn avulla.

”Kysyntää riittää, koska kehittyvät maat tekevät isoa harppausta digiaikaan ja etsivät uusimpia luovuuskasvatuksen keinoja. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ei päntätä ulkoa, vaan mietitään, mihin opetettava asia liittyy ja miten sitä voidaan hyödyntää
arjessa. Kun ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, kehittyy paitsi kokonaisymmärrys maailmasta myös luova ongelmanratkaisukyky.”

Mutta Arkin Suomessa pidettäville kursseillekin on kansainvälistä kysyntää – esimerkiksi majaleireillä on osallistujia Kiinasta ja Koreasta asti.

”Miljoonakaupunkien asukkaille pelkästään sahan ja vasaran käyttäminen on todella kova juttu, metsässä olemisesta puhumattakaan.”

Aktiivinen lapsuus

Meskanen itse kasvoi vehreässä ja luovassa ympäristössä Espoossa.

”Meillä oli vuohia maidon ja ankkoja munien takia. Ihmiset katsoivat pitkään, kun ulkoilutin siskoni kanssa vuohia; niillä oli kaulapannat ja hihnat. Välillä vuohet karkasivat omakotitalomme katolle, ja kerran yksi niistä söi veljeni koulupapereita. Omenapuita, marjapensaita ja viljelyksiä oli ihan hulluna, koska olimme kasvissyöjiä. Nykyään olen innokas parvekeviljelijä ja rakastan sieniretkiä.”

Vaikka Meskanen kävi Kauniaisten kuvataidekoulua, hän opiskeli myös pianon- ja poikkihuilun soittoa ja kisasi joukkueineen rytmisessä kilpavoimistelussa suomenmestaruustasolla asti. Tanssi-into ei ole hellittänyt vieläkään.

”Ei taida olla montaa tanssilajia, joita en olisi kokeillut. Nykyisin käyn salsa- ja sembatunneilla. Mieheni on lähtenyt mukaan opettelemaan esimerkiksi argentiinalaista tangoa ja lattareita.”

Tytärkin viihtyy tanssisaleissa, ja hänelläkin on harrastuksia joka lähtöön, Arkkia unohtamatta. Hän myös testasi arkkitehtuuriharjoituksia äitinsä kirjoittaessa niistä kirjaa lapsille. Arkista tutut teemat näkyvät perheen kotonakin.

”En ole enää tiiviisti mukana mieheni ja minun arkkitehtitoimistossa, mutta puhumme alan asioista kotonakin, se on varmaan ammattitauti. Suunnittelimme loft-asuntomme alun alkaen kirjapainona toimineeseen tilaan. Veljeni kysyi kerran, että milloin oikein maalaamme vanhat tiiliseinät ja rosoiset betoniset pylväät, mutta meistähän ne ovat juuri se paras juttu!”

Kaikkein mieluiten perhe suuntaa vesille. Meskanen pitää Helsingin saaristoa aarteena.

”Jo viidessä minuutissa pääsee ihan toiseen maailmaan! Lyhytkin retki voi tuntua pitkältä lomalta. On mahtavaa, että esimerkiksi Vallisaari ja Isosaari avattiin yleisölle. Ne ovat hyviä matkailuvalttejakin. Meillä on vaikka mitä antaa maailmalle, kunhan vain itse hoksaamme sen!”

Rehtori, arkkitehti Pihla Meskanen (s. 1970) luotsaa Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkkia, jota ylläpitää yleishyödyllinen yhdistys Arkki ry. Hän on perustanut Arkin kansainvälistä vientiä toteuttavan Arkki International Oy:n. Meskanen sai syyskuussa Asko Avonius -palkinnon ja Arkki Vuoden Designteko 2018 -palkinnon.


Teksti: Tiina Kotka
Kuva: Pertti Nisonen