Puistokummi Martti Pitkänen, kuva: Miikka Pirinen

”Muoviroskaa löytyy valtavasti”

Jokainen voi noukkia roskia omasta ympäristöstään, kehottaa puistokummi Martti Pitkänen.

Miksi innostuit roskien keräämisestä?

Tapulikaupunkiin muutettuamme katselin parvekkeelta ulos ja maassa lojuvat roskat alkoivat ärsyttää. Silloin sain kipinän alkaa Helsingin kaupungin vapaaehtoiseksi puistokummiksi. Kerään roskia pari kertaa viikossa arkireiteillä liikkuessani,
ja parissa tunnissa täyttyy helposti jätesäkillinen. Kuljetan roskia yleensä pyöräperäkärryllä.

Millaisia roskia luonnossa lojuu?

Tosi paljon löytyy muoviroskaa, kuten ruokapakkauksia ja kahvikuppeja. Napostelukulttuurin yleistyminen näkyy luonnossa valitettavan hyvin. Muovi maatuu satoja vuosia, eikä sitä pitäisi joutua maahan. Malmilta on vastikään löytynyt 1960-luvulta peräisin olevaa muovijätettä. Oudoin roskalöytöni on pakoputki. Aarteita ei ole tielleni osunut.

Miten muut ihmiset suhtautuvat roskien keräämiseen?

Iäkkäämmät ihmiset kiittelevät ja keräävät itsekin roskia. Nuoria on sen sijaan tullut ihmett elemään, että mitä teen ja miksi ihmeessä. Huolestuttaa, että nuoret eivät tiedä tai välitä asiasta tarpeeksi. Plogging eli roskajuoksu on yleistynyt viimeisen vuoden aikana Helsingissäkin, se on hyvä suuntaus. Toivon mahdollisimman monen innostuvan sen yhteisöllisyydestä. Roskien noukkimisen omasta ympäristöstä pitäisi olla osa ihan normaalia toimintaa, ei siihen tarvita
erikseen ympäristönäkökulmaa.

Mikä tekee Tapulikaupungista erityisen?

On vaikea kuvitella, missä olisi parempia liikuntamahdollisuuksia. Täällä on useita ulkoliikuntapaikkoja, kuten valaistu latu, sisäliikuntapaikkoja, pyöräteitä sekä upea pyöräilyreitti keskustaan Viikin kampuksen ja Vanhankaupunginlahden
läpi. Harrastan kamppailulajeja, ja muutaman kilometrin säteellä on monta hyvää harjoitussalia.

Millaisia ihmisiä naapurustossasi asuu?

Kaikenlaisia! Täällä on niin ala-aste kuin vanhusten palvelutalo, ja alueella asuu paljon maahanmuuttajaperheitä. Nostan hattua Helsingin päättäjille, kun he ovat uskaltaneet ottaa heti alusta lähtien pitkäjänteisen tavan hoitaa maahanmuuttoa ainoalla toimivalla tavalla eli vierihoidolla. Monissa maissa maahanmuuttajat ovat eristäytyneet omille asuinalueilleen, jolloin sopeutumisongelmat ovat päässeet kasvamaan korkoa korolle. On ollut mielenkiintoista seurata ja ilahduttavaa huomata, että tällainen Tapulin kotouttamistapa toimii käytännössä. 

Millaista täällä on kesäkuussa?


Syvänvihreää. Metsät ja viheralueet näyttävät sen talven aikana patoutuneen energian, jonka luonto joutuu käyttämään lyhyessä kasvuajassa. Tapulissa voi kokea oikean kesäkuun ilman hyttysiä, kärpäsiä ja paarmoja.

Mitä jäisit kaipaamaan eniten, jos muuttaisit pois?

Liikuntamahdollisuuksia, urheiluseurakavereita ja pienkerrostalomme yhteisöä. Jokainen saa asua rauhassa, mutta samalla naapurikontrolli toimii hyvin.

Minne veisit Tapulikaupungissa vierailevan?

Ehdottomasti Tapulikaupungin liikuntapuistoon liikkumaan.

Helsingin kaupungin puistokummit
Vapaaehtoistyön koordinaatt ori Armi Koskela, p. 040 719 0824, puistokummit@hel.fi

Teksti: Heta Ängeslevä
Kuva: Miikka Pirinen