Itselleen ja muille kannattaa olla nyt armollinen, muistuttaa Meri Larivaara.

Nyt jos koskaan tarvitaan yhä enemmän lempeyttä arkeen. Ja viikonloppuvapaita, kun arkipäivät venyvät. Näin pohti MIELI ry:n johtava asiantuntija, lääketieteen tohtori Meri Larivaara, kun pandemiaksi laajentunut koronakriisi alkoi horjuttaa Suomea.

Larivaaran arki täyttyi yhtäkkiä etätöistä, kuten lukemattomilla muillakin. Täytyi opetella tukemaan perheen ekaluokkalaista kotikoulussa – ja suoriutumaan samanaikaisesti omista työpäivistä.

Nopeasti edennyt tilanne yllätti varmasti kaikki, mutta poikkeustilanne on kuormittanut ihmisiä eri tavoin.

”Arjen rytmeistä ja rutiineista kiinni pitäminen on nyt tärkeää kaikille. Usein jo normaalin vuorokausirytmin ylläpitäminen auttaa. Esimerkiksi työpäivän tai opintojen ja vapaa-ajan väliin on hyvä tuoda selvä ero.”

Liikunta lievittää stressiä ja ahdistusta

Kun kodin ulkopuolista elämää on normaalia vähemmän, moni on suunnannut lenkkipoluille ja lähimetsiin.

”Neljän seinän sisältä poistuminen on tärkeää jokaiselle. Ylipäätään liikunta ja luonnossa liikkuminen lievittävät tutkitusti ahdistusta ja stressiä, joten ne tekevät hyvää paitsi fyysisesti myös psyykkisesti.”

Yhtä oikeaa tapaa suhtautua muuttuneeseen arkeen ja maailmantilanteeseen ei Larivaaran mukaan ole.

”Moni reagoi tilanteeseen perinteisen kriisipsykologian kaavan mukaan. Se alkaa sokilla, jota seuraa reaktiovaihe, tilanteen hyväksyminen ja lopulta uudelleensuuntautuminen. Kaikki eivät kuitenkaan käsittele asiaa suoraviivaisesti ja samaan aikaan. Osa huolestui jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset uutiset viruksesta kantautuivat Kiinasta, osa vasta sitten, kun kriisin talousvaikutukset iskivät omalle työpaikalle irtisanomisten ja lomautusten muodossa.”

Larivaaran arjessa poikkeustilasta on nopeasti tullut uusi normaali. Hän uskoo, että samoin on käynyt suurimmalle osalle suomalaisperheistä.

”Monia kuitenkin ahdistaa se, ettei kukaan tiedä, kauanko poikkeustila tulee kestämään”, toteaa Larivaara.

Koronakriisistä on seurannut hyvääkin

Kriisitilanne on silti synnyttänyt jo paljon myönteisiäkin ilmiöitä. Lisääntyneen ulkoilun lisäksi moni on alkanut pohdiskella omia arvojaan aiempaa tarkemmin.

”Asioiden merkityksellisyys korostuu tällaisina hetkinä. On ollut mukava huomata, miten nopeasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levinnyt nallehaaste, parvekkeilla perjantaisin soitettu musiikki ja erilaiset naapuriapupalvelut ovat tulleet suosituiksi. Parhaimmillaan positiiviset vaikutukset ja myönteinen arvojen muutos näkyvät koko yhteiskunnassa pitkään.”

MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jossa on monipuolista kokemusta kriisitilanteista. Siksi Larivaara jos kuka tietää, että harvan arki helpottuu, kun poikkeustilanne iskee.

”Suomessa on paljon perheitä, joissa arki on muutenkin haastavaa.”

MIELI ry:n kriisipuhelimeen on tullut enemmän puheluita koronakriisin takia, samoin nuorille suunnattuun Sekasin-chattiin yhteydenottoja. Larivaaran mukaan pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä mielenterveyspalvelut ja esimerkiksi päihdepalvelut ovat toimineet koronakriisistä huolimatta, vaikka osaksi etäyhteyksillä.

”Ilahduin myös siitä, että Helsingin kaupunki on tarjonnut ihan konkreettista tukea antamalla nuorisotyöntekijöitä töihin Sekaisin-chattiimme”, Larivaara kiittelee.

Uusien taitojen oppiminen edistää mielenterveyttä

Larivaaran mukaan poikkeusoloissa on tärkeää, että karanteeniolosuhteista huolimatta jokaisella säilyy jonkinlainen autonomian tunne ja ajatus siitä, että omaan arkeen voi vaikuttaa muuttuneissa oloissa.

”Jos tilanne ahdistaa todella paljon, on ensiarvoisen tärkeää pitää yllä sosiaalisia suhteita. Vaikka ystäviä ja tuttavia ei voi tavata fyysisesti, heihin kannattaa olla yhteydessä muilla tavoin. Ja jos lähipiiristä löytyy joku, joka on erityisen huolestunut tilanteesta, hänelle voi hyvin soittaa vaikka useamman kerran päivässä.”

Avun pyytämistäkään ei kannata ujostella.

”Verkosta löytyy matalan kynnyksen palveluita, ja julkinen terveydenhuolto toimii kyllä koronakriisistä huolimatta.”

Omaa itseä kannattaa kuunnella, ja erilaisista mindfulness- ja rentoutusharjoituksista saattaa olla apua.

”Lisäksi voi kehittää uusia tapoja viettää aikaa. Esimerkiksi uusien taitojen oppiminen edistää mielenterveyttä. Itselleen ja muille kannattaa kuitenkin olla armollinen, ja on täysin ok olla harrastamatta mitään.”

Larivaarasta on hyvä, että poikkeusolojen rajoituksia on paitsi tehty myös purettu asteittain ja tietoon perustuen. Viestintä on ollut avointa. Se herättää luottamusta ja luo turvallisuuden tunnetta.

”Päätökset ovat olleet perusteltuja. Itse yritän suhtautua muuttuneeseen arkeen huumorilla ja muistamalla, että meillä on asiat loppujen lopuksi varsin hyvin.”

Meri Larivaara, 47, on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija ja asiantuntijalääkäri. Hän asuu perheineen Espoossa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat purjehdus, mökkeily ja laskettelu.

MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Esimerkiksi
sen ylläpitämä Kriisipuhelin  (09 2525 0111) auttaa soittajia maksutta ympäri vuorokauden.

Teksti: Pi Mäkilä
Kuva: Heli Blåfield