Emma Terämä, kuva: Heli Blåfield

”Helsingin hiilineutraalin ohjelman tavoitteet ovat erittäin tarpeellisia ja hyviä”

Tutkija Emma Terämä kokee, että Helsinki on hyvällä tiellä kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkina. Tätä osaamista se voisi jakaa entistä enemmän pienille kaupungeille.

Kaupunkeja voi oikeutetusti pitää ilmastohäirikköinä ja kestävän kehityksen haastajina. On fakta, että kaksi kolmasosaa maailman energiasta kulutetaan kaupungeissa. Myös suurin osa maailman kasvihuonepäästöistä ja jätteistä tuotetaan niissä. Voidaanko tämä yhtälö jotenkin ratkaista?

Kestävän kaupungistumisen strategisen ohjelman johtaja Emma Terämä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) puhuu pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen työn puolesta. Kun kestävän kehityksen lähestymistapa oli vielä hyvin ympäristöpainotteinen kautta maailman 1990-luvulla, nykyisin osataan huomioida paremmin myös maantieteelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seikat. Muuten kelpo yksittäinen toimenpide voi jäädä toteutumatta sekä luoda jopa kurjuutta ja ulkopuolisuutta. Terämä havainnollistaa asiaa sosiaalisen puolen esimerkillä.

”Kun jokin kaupunki haluaa edistää vaikkapa yhteiskäyttöistä liikkumista autoilla ja sähköskoottereilla, on pohdittava, houkutteleeko mobiilisovellus kaikkia. Käykö niin, että käyttötapa sulkee osan käyttäjistä heti pois?” Terämä haastaa.

Ratkaisujen eri toimialoja poikkileikkaavasta arvioinnista ja yhteistyöstä ei voi Terämän mukaan puhua liikaa, vaikka Helsinki tiedostaa asian. Raportoihan kaupunki esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen laaja-alaisten tavoitteiden toteutumista vapaaehtoisella raportilla ja ohjaa toimintaansa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmalla.

Paluumuutto Helsinkiin

Vielä 12 vuotta sitten Terämä teki tietokonesimulaatioita solujen kalvorakenteista. Väitöskirjan jälkeen tutkijaa alkoi kuitenkin kiehtoa oman tutkimusmenetelmän siirtäminen uusiin, mutta jokseenkin tuttuihin ympyröihin.

”Sain rahoituksen lähteä International Institute for Applied Systems Analysis – eli IIASA-instituuttiin tutkimaan väestön ja kehysalueiden maankäytön suhteita. Näen sen jatkona sille työlle, jota tein yli kymmenen vuotta Unicef Helsingin vapaaehtoisryhmässä”, Terämä kertoo kiinnostuksestaan väestöön ja ihmisiin.

Työ vei Terämän ulkomaille, kunnes hän vajaa kolme vuotta sitten palasi Helsinkiin. Näkemystä eurooppalaisten kaupunkien ja Helsingin ottamista kestävän kehityksen askelista siis on. Helsingin Terämä näkee edelläkävijänä Suomessa. Maamme suurista kaupungeista vain reilulla 50 prosentilla on oma kestävän kehityksen ohjelma.

”Helsingin hiilineutraalin ohjelman tavoitteet ovat erittäin tarpeellisia ja hyviä”, Terämä sanoo ja viittaa puhtaaseen energiantuotantoon, energiatehokkaampiin rakennuksiin, kestäviin liikenneratkaisuihin sekä älykkääseen ja puhtaaseen talouteen.

Kaupunki on Terämän mukaan onnistunut erityisesti liikenneratkaisuissa. On raideliikennettä, uusia pyöräteitä ja kävelykeskustaa. Hän liikkuu itsekin paljon kävellen ja pyörällä. Koti sijaitsee Hakaniemessä rakkaan meren läheisyydessä,
työpaikka melko lähellä Viikissä. Kaupunkilaiset ovat myös päässeet sanomaan sanansa.

”On hyvä, että Helsinki on esimerkiksi konsultoinut kaupunkilaisia Helsingin rautatieaseman alittavassa tunneliasiassa. Kun tehdään kallista infastruktuuria, olisi hullua, jos käyttäjät äänestäisivät jaloillaan sitä vastaan. Toisaalta se antaa vielä odottaa, että kaupunkiorganisaatio osallistuisi kansalaisverkostojen toimintaan.”

Työtä riittää, sillä kaupungin tavoitteena on vähentää yksityisautoilua entisestään. Helsingin selvityslistalle kuuluvat tietullitkin.

Pienempiä auttamaan 

Myös rakentamisen ja energiantuotannon puolella Helsinki voi aktiivisesti etsiä ratkaisuja, vaikka vipuvarsia on vähemmän. Kaupunki omistaa rakennuskannasta vain pienen osan, joten rooli painottuu ohjaukseen.


”Erityisesti taloyhtiöitä voisi tukea kulutushaasteissa, esimerkiksi lämpimän vedenkulutuksen mittarointi on ensimmäinen askel kohti kulutusmäärien tiedostamista ja suitsimista”, Terämä toteaa.

Kierrätysasioissa Helsinki ja koko Suomi tulevat EU-maiden jälkijunassa, vaikka toimia on lisätty. Terämän mukaan pientaloalueiden haasteena on asukastiheys.

”Toivon, että jätealan yritykset ja muut lähtevät ideoimaan ratkaisuja, vaikka monet innovaatiot kannattavat vasta viiveellä.”

Helsingin ei tarvitse ponnistella yksin kestävän kehityksen ohjelmien kimpussa, vaan se saa kehitystukea usealta taholta. Näitä ovat esimerkiksi ilmasto- ja energiasitoumuksia tehneet EU-maiden suurkaupungit ja Ympäristöministeriön
koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma, jossa Terämäkin on mukana. Vastavuoroisesti hän toivoo Helsingiltä vahvempaa
halua auttaa pienempiä kaupunkeja kestävän kehityksen asioissa.

”Helsingillä voi olla siinä erittäin merkittävä rooli. Pääkaupungilla on leveämmät hartiat kokeilla toimivia ratkaisuja käytännössä ja jakaa hyväksi havaittuja oppeja laajemmalle. Yhdessä kaikki pääsevät parempiin tuloksiin.”

Emma Terämä, 40, on tekniikan tohtori ja kestävän kehityksen tutkija. Hän johtaa Suomen ympäristökeskuksen Kestävän kaupungistumisen strategista ohjelmaa ja toimii monissa kansainvälisissä ja suomalaisissa hankkeissa, kuten Ympäristöministeriön koordinoimassa Kestävä kaupunki -ohjelmassa. Paraikaa hän tutkii kaupunkilaisten ja kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa samanaikaisesti hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen.

Teksti: Katja Alaja
Kuva: Heli Blåfield