Pekka Koponen

Joukkoliikenne kehittyy kokeilemalla

Kuvateksti: Pekka Koponen sähköllä toimivan robottibussin kyydissä Kalasatamassa. Ensimmäinen robottibussi ajoi Helsingin kaduilla kesällä 2016. Ensi vuonna on tulossa kokeiluja Pasilaan uusilla robottibusseilla, jotka voivat liikennöidä myös talvella.


Digitalisaatio mullistaa joukkoliikennettä muun muassa robottibusseilla. Samaan aikaan raitiovaunu elää uutta nousua.

Harvassa paikassa robottibusseja kokeillaan niin laajassa mittakaavassa kuin Helsingissä. Parhaillaan Forum Virium Helsinki kokeilee yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa ranskalaisen yrityksen valmistamia robottibusseja Vuosaaressa ja Kalasatamassa. Forum Virium on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö, joka yhdessä yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja kaupunkilaisten kanssa etsii tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja.

”Robottibusseja kokeillaan, koska niillä voidaan mullistaa joukkoliikennettä”, Forum Viriumin kehitysjohtaja Pekka Koponen kertoo.

Hänen mukaansa usealla pienellä robottibussilla voisi korvata kustannustehokkaasti yhden normaalin bussin. Silloin vuoroja voisi tihentää tai reittiverkostosta tehdä kattavamman.
”Ehkä jopa kysyntäohjattu liikenne on kustannustehokkaasti mahdollista”, Koponen arvioi.

Muutama vuosi sitten Helsingin seudun liikenne (HSL) itse asiassa kokeili vastaavaa palvelua. Kutsuplussan pikkubussit keräsivät matkustajia kyytiin näiden mobiilisovelluksen kautta tekemien tilausten perusteella. Tietokoneohjelma laati bussille reitin mutta vielä silloin kuljettajana oli ihminen.

1970-luku oli käänteentekevä

Liikenteen saralla on Helsingissä perinteisesti tehty kokeiluja. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä historiikin kirjoittanut
HSL:n viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen kertoo, että 1970-luku oli käänteentekevä joukkoliikenteen historiassa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.
”Silloin joukkoliikenteen ongelmia alettiin lähestyä entistä systemaattisemmin ja kokonaisvaltaisemmin sen sijaan, että olisi vain yritetty ratkaista yksittäisiä ongelmia yksi kerrallaan”, Tolmunen sanoo.

Hän nostaa esille joukkoliikennekokeilun vuodelta 1974. Henkilöautojen käyttöä rajoitettiin ruuhka-aikana ja bussit saivat omat kaistat. Tulokset olivat rohkaisevia. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin ruvettiin kiinnittämään enemmän huomiota, ja bussikaistoille alettiin vähitellen varata tilaa.

Nyt liikenne on jälleen kerran murroksessa. Kulkuneuvot sähköistyvät, digitalisaation myötä markkinoille ilmestyy uusia liikkumispalveluita ja kulkuneuvot automatisoituvat. Tapahtumassa on myös kulttuurimuutos. Kulkuneuvoja ei välttämättä tarvitse enää omistaa, vaan voi ostaa erilaisia liikkumispalveluita. Pekka Koposen mukaan on pakko tehdä kokeiluja, koska muutokset tapahtuvat niin nopeasti.
”Kokeilu tuo konkretiaa ja ymmärrystä riittävän aikaisessa vaiheessa tukemaan suunnittelua”, hän sanoo.

Myös henkilöautot automatisoituvat. Kuskiton taksi voi tulevaisuudessa olla hyvinkin halpa. Kun omaa robottiautoa ei tarvitse ajaa, voi tehdä työtä tai lukea kirjaa matkan aikana. Vaarana on, että itseajavat henkilöautot syrjäyttävät joukkoliikenteen ja ruuhkauttavat kadut.
"Siksi tehokkaalle automatisoidulle joukkoliikenteelle on suuri tilaus, jotta joukkoliikenne säilyy houkuttelevana ja Helsingin liikenne mahdollisimman sujuvana”, Koponen sanoo.

Koposen mukaan robottibussien teknologia ei ole vielä kypsä. Turvallisuussyistä on nopeus Kalasatamassa rajoitettu 14 kilometrin tuntivauhtiin. Bussissa on mukana ihminen, jonka pitää vielä puuttua yllättäviin tilanteisiin. Kokeiltavana olevat robottibussit eivät myöskään sovellu talvikäyttöön.

Helsingin raitiotieverkosto tuplaantuu

Kokeilukulttuuri näkyy myös raitioteillä. Autoistumisen myötä raitiovaunuliikenne on lopetettu monessa kaupungissa. Näin olisi voinut käydä Helsingissäkin, mutta sen sijaan Helsingin raitiotieverkosto tuplaantuu 100 kilometriin seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Myös Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL), joka operoi raitioliikennettä kokeilee uusia ratkaisuja. HKL:n infra ja kalustojohtaja Artturi Lähdetie mainitsee esimerkkinä nurmiradan. Siinä raitiotien kiskojen ympärillä on katukivien, betonin tai asfaltin sijaan nurmikkoa. Sellaista kokeillaan Paciuksenkadulla.

Pikaraitiotie Raide-Jokeri toteutetaan suurelta osin nurmiratana, mikä tuo lisää vihreyttä kaupunkiin. Nurmirata ei vain tuo esteettistä iloa, se myös sitoo pölyä ja vaimentaa melua.
Lähdetie kertoo, että kun HKL hankki 1990-luvulla matalaraitiovaunuja, nämä eivät kestäneetkään Helsingin olosuhteita. Kun HKL muutama vuosi sitten uusi vaunujaan, varattiin miljoona euroa kehitystyöhön. Kilpailutuksen voittanut Transtech toimitti ensin kaksi Artic-koevaunua.
”Articin tarina on ainutlaatuinen. Ei tule mieleen muita kaupunkeja, joissa raitiovaunujen kehitykseen olisi panostettu näin paljon kuin Helsingissä,” Lähdetie sanoo.

Transtechin kanssa HKL teki niin tiivistä kehitystyötä, että vaunut oikeastaan räätälöitiin Helsingin tarpeisiin. HKL keksi myös itse teknisiä ratkaisuja, ja sai patentit telirakenteelle ja korin nivelöintiin keksimilleen ratkaisuille, joita sitten lisensioitiin vaunuja rakentavalle Transtechille.

Taustalla myös ilmastonmuutos

Liikenteen muutosten ja siten erilaisten kokeilujen taustalla vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Liikenne on energiatuotannon jälkeen merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Helsingin kaupungilla on tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan kaupungin asukasmäärä kasvaa. Yhtälö ei ole helppo: tarvitaan liikenneratkaisuja, jotka tekevät arjesta sujuvamman samalla kun ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.


Poimintoja joukkoliikenteen kokeiluista


Höyrylaivojen kulta-aikana 1880–1910 Helsingin lähivesillä kulki enimmillään kolmisenkymmentä höyrylaivaa ja saaristoreiteillä puolisen tusinaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Jos joukkoliikenteen määritelmänä on vakituinen reitti ja säännöllinen aikataulu niin Helsingin ensimmäinen joukkoliikennekokeilu oli höyrylaiva Lentäjä, joka kulki Kauppatorin ja Suomenlinnan väliä vuonna 1837, ja seuraavana vuonna myös Ullanlinnaan. Säännöllistä diligenssiliikennettä hevosvetoisilla vaunuilla Seurahuoneelta Ullanlinnaan kokeiltiin 1830- ja 1840-lukujen vaihteessa.

1876 Helsingin seudun ensimmäinen paikallisjuna liikennöi kesän ajan Hämeenlinnan ja Helsingin väliä. Säännöllinen paikallisjunaliikenne alkoi vuonna 1886.

1888 Hevosvetoisten omnibusvankkureiden liikennettä kokeillaan linjalla Töölö-Kaivopuisto.

1891 Raitioliikenne alkoi hevosvetoisena.

1900 Sähköllä toimivat raitiovaunut alkoivat kulkea linjalla Töölö-Hietalahdentori.

1907 Bussiliikennettä kokeillaan. Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyi 1920-luvulla.

1940-luku. Sota-aikana käytettiin puupilkkeellä käyviä häkäpönttöbusseja.

1949–1974 Trolley-busseja kokeiltiin. Uusi kokeilu vuosina 1979–1985. Johdinautoja kulki Helsingissä vain yhdellä linjalla. Toiminnan jatkaminen ja laajentaminen olisi ollut kallista, sillä johdinautot olivat jo kuluneita ja ajojohtoverkkokin olisi pitänyt uusia.

1952 Raitioliikenteen liikenteenohjauskeskus: vuoden 1952 olympialaisten ajaksi järjestetty kokeilu, josta sitten tulikin pysyvä.

1955–1958 Helsingin ensimmäinen laajamittainen liityntäliikenteen kokeilu Ruskeasuon liittymällä. Hanke kaatui muun muassa Helsingin keskustaan ajavan raitiovaunukaluston puutteisiin. Metron myötä liityntäliikenne on tehnyt paluun.

1974 Ensimmäiset automaattijunat kulkivat metron Herttoniemen koeradalla. Huomattiin, että teknologia ei vielä ole kypsä automaattimetrolle.

2012–2015 Kutsuplus-kyytipalvelu, jossa mobiilisovelluksen kautta pystyi tilaamaan kyydin haluamaltaan pysäkiltä. Kokeilu päättyi vuoden 2015 lopussa koska osoittautui kalliiksi. Palvelussa käytetty ohjelmisto on myyty Volkswagenin omistamalle Moialle.

2016 HKL kokeili kaupunkipyöriä viime vuosituhannen vaihteessa. Kaupunkipyörät palasivat uudella konseptilla 2016.

2017 Kaksi ensimmäistä täyssähköbussia Helsingin liikenteeseen.


Teksti: Casper Almqvist
Pääkuva Pekka Koposesta: Heli Blåfield

Lähteet: Tapio Tolmunen: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön — HSL-alueen joukkoliikenteen historia, Timo Herranen: Hevosomnibusseista metroon — Vuosisata Helsingin joukkoliikennettä, Erkki Riimala: Höyryä Helsingin vesillä — Pääkaupungin paikallisliikenteen höyryveneitä ja saaristoreittien matkustajahöyrylaivoja, Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Marjukka Sihvola Helsingin kaupunginmuseolta, haastateltavat.