Aleksandrovin Puna-armeijan kuoro ja Leningrad Cowboys esiintyivät Helsinki-päivänä 12.6.1993 Total Balalaika Showssa, jota oli kerääntynyt kuulemaan 70 000 kaupunkilaista.

Senaatintori – koko Suomen pää ja sydän

Pääkuvan kuvateksti: Aleksandrovin Puna-armeijan kuoro ja Leningrad Cowboys esiintyivät Helsinki-päivänä 12.6.1993 Total Balalaika Showssa, jota oli kerääntynyt kuulemaan 70 000 kaupunkilaista. Kuva: Ariel Ilmakuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo.

Paraateja, mielenosoituksia, juhlia, markkinoita – kun jotain tärkeää, hauskaa tai koko kansaa syvästi koskettavaa tapahtuu, ihmiset kokoontuvat yhdessä Senaatintorille. Senaatintori on siten sekä Helsingin että koko Suomen henkinen keskipiste – Suomen pää ja sydän.

Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja se tarvitsi arvoisensa, uutta keisarivaltaa esittelevät puitteet. Entisen Suurtorin paikalle, Ruotsin vallan aikaisen hautausmaan päälle, rakennettiin uuden pääkaupungin edustavin julkinen aukio. Nykyisin se on Suomen ja Helsingin keskeisiä julkisia symboleja.

Senaatintorin ympärillä sijaitsee joukko Suomen tunnetuimpia maallisia ja hengellisiä arvorakennuksia, jotka on suunnitellut Carl Ludwig Engel. Senaatti, nykyinen Valtioneuvoston linna, valmistui 1822, Yliopiston päärakennus 1832 ja Tuomiokirkko 1852. Senaatintorin etelälaidalla sijaitsevat 1700-luvulla rakennetut kauppiastalot korotettiin 1800-luvun alussa kolmikerroksisiksi ja julkisivut muutettiin empiretyylin mukaisiksi. Senaatintori muodostaakin vaikuttavan ja lähes yhtenäisen empiretyylisen kokonaisuuden. Vuonna 1952 Senaatintori ja Helsingin empirekorttelit suojeltiin. Senaatintori on ollut ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi mutta ei ole vielä tässä onnistunut.

Viime vuonna Senaatintorista ilmestyi Katri Maasalon kirjoittama kirja Senaatintori – Suomen historia kuvin, joka tarjoaa helppokulkuisen matkan Helsingin historiaan.
”Senaatintorilla otetuilla kuvilla voi kertoa Suomen historian pääkohdat valokuvan aikakaudella. Kun paikka on ollut tärkeä hallinnollisesti, siellä on myös ikuistettu kaikki tärkeimmät tapahtumat”, Maasalo toteaa.
Kirja onkin täynnä mainioita välähdyksiä Helsingin keskeisimmän paikan tapahtumista.

”Toreissa tihentyvät historian kerrostumat ja urbaani identiteetti”, kirjoittaa historiantutkija Laura Kolbe kirjassa Senaatintori – Suomen sydämessä.
”Senaatintoriin liittyvät yhteisölliset muistot kertovat Suomen valtiollistumisesta, kansallisen identiteetin rakentumisesta ja kansalaisyhteiskunnan muodostumisesta”, hän jatkaa.

Senaatintori on samanaikaisesti kulissi ja katsomo, hautausmaa, julkisen vallan areena ja kaupunkilaisten elämystila. Siellä on järjestetty paraateja, esitelty taidetta sekä otettu kantaa poliittisiin päätöksiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin. Monelle se on kuitenkin elimellinen osa uudenlaista kaupunkikulttuuria ja siten oman elämän tärkeä näyttämö, jossa vietetään aikaa, juhlitaan, koetaan voimakkaita tunteita ja jaetaan sukupolvikokemuksia.

Lähteet: Katri Maasalo: Senaatintori – Suomen historia kuvin, SKS 2019 ja Anja Kervanto Nevanlinna & Laura Kolbe: Senaatintori – Suomen sydämessä, Siltala 2012.


Kuvapoimintoja Senaatintorin historiasta

Aleksanteri II:n kuoleman muistopäivänä 13.3.1899 patsaan juurelle tuotiin valtavasti suruseppeleitä eri puolilta Suomea vastalauseena Helmikuun manifestille. Kuva: aiheesta tehty postikortti, suunnittelija Alexander Federley, Helsingin kaupunginmuseo.

Aleksanteri II:n kuoleman muistopäivänä 13.3.1899 patsaan juurelle tuotiin valtavasti suruseppeleitä eri puolilta Suomea vastalauseena Helmikuun manifestille. Kuva: aiheesta tehty postikortti, suunnittelija Alexander Federley, Helsingin kaupunginmuseo.

Lapuan liikkeen talonpoikaismarssiin 7.7.1930 osallistui 12 000 liikkeen kannattajaa eri puolilta Suomea. Kuva: Rafael Roos, Helsingin kaupunginmuseo.

Lapuan liikkeen talonpoikaismarssiin 7.7.1930 osallistui 12 000 liikkeen kannattajaa eri puolilta Suomea. Kuva: Rafael Roos, Helsingin kaupunginmuseo.

Yliopiston päärakennukseen osui pommi ja rakennus syttyi palamaan 27.2.1944. Kuva: SA-Kuva.

Yliopiston päärakennukseen osui pommi ja rakennus syttyi palamaan 27.2.1944. Kuva: SA-Kuva.


Mielenosoitus yleislakon aikaan 16.3.1956, yli 30 000 lakkolaista oli kokoontunut Senaatintorille. Kuva: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo.

Mielenosoitus yleislakon aikaan 16.3.1956, yli 30 000 lakkolaista oli kokoontunut Senaatintorille. Kuva: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo.

Lux Helsinki -valotaidefestivaali aloitti vuonna 2009 ja Senaatintori on ollut monesti yksi esityspaikoista. Kuva: Marina Ekroos 2014, Helsingin kaupungin aineistopankki.

Lux Helsinki -valotaidefestivaali aloitti vuonna 2009 ja Senaatintori on ollut monesti yksi esityspaikoista. Kuva: Marina Ekroos 2014, Helsingin kaupungin aineistopankki.

Helsingin vanhin ulkoilmajoulutori Tuomaan Markkinat siirtyi Esplanadin puistosta Senaatintorille 2011. Kuva vuodelta 2014. Kuva: Jussi Hellsten/Helsingin kaupungin aineistopankki.

Helsingin vanhin ulkoilmajoulutori Tuomaan Markkinat siirtyi Esplanadin puistosta Senaatintorille 2011. Kuva vuodelta 2014. Kuva: Jussi Hellsten/Helsingin kaupungin aineistopankki.

Teksti: Kirsi Hasu