Katri Vänttinen

Kirjaston suosio nousee

Kuvateksti: Maunulan kirjasto muutti uusiin monitoimitalon tiloihin vuonna 2016. Helsingin kirjastopalveluiden johtaja Katri Vänttisen takana avautuvat kirjaston modernit ja avarat tilat.


Helsinkiläiset käyttävät kirjaston palveluja yhä enemmän. Myös lähikirjastojen kävijämäärät ovat lähteneet kasvuun.

Toinen hakee ajatuksia herättävää tarinaa, toinen vuosien takaista tietoa. Toinen etsii keskittymispaikkaa ja rauhaa, toinen taas ei halua olla yksin kotona. Kaikki haluavat oppia.
”Moni asiakas on löytänyt kirjaston uudestaan. Esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka ovat käyneet kirjastossa lapsuudessaan tai kouluaikana ovat palanneet asiakkaiksi”, Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen sanoo.

Kirjastojen kävijämäärät Helsingissä nousivat 39 prosenttia vuosien 2018 ja 2019 vertailussa. Lainauksetkin nousivat yli 4 prosenttia. Uusi keskustakirjasto Oodi selittää vain osan kasvusta. Lähikirjastoista kovimpien nousijoiden joukossa ovat äskettäin uudistetut Laajasalo 53 prosentin ja Maunula 15 prosentin käyntimäärän kasvulla.

Keskustakirjasto Oodin aukeaminen nosti kirjastot julkisuuteen. Samalla alettiin keskustella siitä, mitä nykyaikaiset kirjastot ovat. Tietoisuus kirjastoista on parantunut.

Vänttinen kertoo, että ennen Oodin avautumista esitettiin monelta taholta huolta lähikirjastojen resursseista ja käyntimääristä.
”Iloksemme olemme huomanneet, että asukkaat ovat äänestäneet jaloillaan, lisänneet kirjastokäyntejään ja siten osoittaneet lähikirjaston tärkeyden omassa arjessaan.”

Etenkin lapsiperheet, eläkeläiset ja opiskelijat käyttävät kirjastoa ahkerasti. Käyttäjäkunta koostuu kuitenkin kaikenikäisistä ja kaikista kulttuuritaustoista tulevista kaupunkilaisista.
”Kirjasto on kaikille avoin ja antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet. Jos haluaa opiskella tai oppia jotain uutta, kirjastossa on siihen tilaisuus ja välineet. Kirjasto on aina ollut paikka, missä kaikki saavat maksutta laadukasta palvelutarjontaa”, Vänttinen kuvailee.

Myös ratkaisuja elämän yllättäviin käytännön pulmiin

Nykypäivänä kirjasto on paljon muutakin kuin kirjojen lainauspaikka. Musiikkiäänitteet, tietokoneet, nettiyhteys, tekstin- ja kuvankäsittelyohjelmat sekä printterit ovat kirjastojen vakiotarjontaa. 3D-printteritkin ovat yleistyneet.
”Ompelukoneitakin on ollut noin 10 vuoden ajan monissa lähikirjastoissa”, Vänttinen sanoo.

Kaikkea ei tarvitse hankkia kotiin, vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Monissa kirjastoissa on käytettävissä pelikonsoleita, sähköpianoja ja -rumpuja. Lainaustarjontaan kuuluu myös erilaisia lautapelejä ja pihapelikasseja. Pukinmäen kirjastosta voi lainata Liikuntapalvelujen sinne järjestämiä luistimia ja suksia. Tarjolla on myös työtiloja ja kokoushuoneita.
”Kirjastossa voi järjestää kokouksen tai oman tapahtuman. Olemme huomanneet, että monet kirjaston nykyisistä peruspalveluista ovat ihmisille vieraita, koska heillä saattaa olla pitkä aika aktiivisesta kirjaston käytöstään”, Vänttinen sanoo.

Maaliskuussa neljä Helsingin kirjastoa ryhtyy myös lainaamaan ranteeseen tai käsivarteen puettavia ilmanlaatumittareita, jotka mittaavat ilman häkäpitoisuuden. Laitteita on lainattavissa Itäkeskuksen, Viikin ja Vallilan kirjastoista sekä Oodista. Ilmanlaatumittarin kirjastolainaus on osa Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Forum Viriumin UrbanSence -yhteishanketta.

Myös ratkaisuja elämän yllättäviin käytännön pulmiin voi löytyä kirjastosta. Kallion ja Vallilan kirjastoista voi lainata nokkakärryjä.
”Kalliossa on tarjolla myös muuttajan paketti, joka sisältää pieniä asennustyökaluja kuten porakoneen ja ruuvinvääntimen”, Vänttinen kertoo.

Henkilökunnan merkitys korostuu entisestään

Viime vuosina kaupunki on alkanut kehittää lähikirjastoja yhdessä kaupunginosien asukkaiden ja järjestöjen kanssa.

Tarkoitus on, että kirjasto on juuri kyseisen alueen asukkaile sopiva. Henkilökunnan merkitys korostuu entisestään.
”Lähikirjastoissa tiedetään odottaa niitä ihmisiä, jotka tulevat heti aamulla lukemaan lehdet. Se perustuu tuttuuteen. Siellä on kanta-asiakkaat ja tuttu henkilökunta. Lähikirjasto on meidän oma kirjasto”, Vänttinen kertoo.

Laajasalon kirjastossa kokeillaan omatoimimallia, jolloin kirjastoon pääsee sisään kulkukortilla. Vänttinen korostaa kuitenkin henkilökunnan merkitystä.
”Omatoimiaukiololla halutaan lisätä aukioloaikaa aamuihin ja iltoihin, ei vähentää henkilökuntaa. Henkilöstö on kirjastojen suurin rikkaus. Henkilöstö tuntee palvelut ja aineiston, auttaa ja välittää ihmisistä.”

Asiakaspalveluun kuuluu myös se, että autetaan asioissa alkuun ja eteenpäin.
”Kirjasto on paikka, minne voi mennä, kun suunta ei ole aivan selvillä”, Vänttinen painottaa.

Erikoiskirjastonhoitaja Lauri Seutu

Kuvateksti: Erikoiskirjastonhoitaja Lauri Seutu kuuluu Maunulan kirjaston ammattitaitoiseen ja palvelualttiiseen tiimiin. Kirjastossa käy paljon eri ikäisiä kanta-asiakkaita, joille tuttu henkilökunta on tärkeää.

"Siitä tulee kotoisa tunne"

Maunulan lähikirjasto on yksi kirjastobuumin kovimmista nousijoista kävijämäärissä.

”Asiakkaille maantieteellinen läheisyys ja yhteisöllisyys merkitsee paljon. On tuttua henkilökuntaa ja tuttuja asiakkaita. Siitä tulee kotoisa tunne. Lähikirjasto koetaan omaksi”, Maunulan kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Lauri Seutu sanoo.

Maunulan kirjasto on osa monitoimitaloa ja tiiviisti mukana Maunulatalon toiminnassa kuten musiikki- ja elokuvatapahtumissa. Kirjaston itse järjestämät tapahtumat painottuvat kirjallisuuteen ja lukemiseen.
”Meillä toimii kolme erilaista lukupiiriä. Säännöllisesti kokoontuu myös novellikoukku, jossa kuunnellaan ääneen lukemista. Samalla voi tehdä käsitöitä. Arkisin on satutuokioita päiväkotiryhmille ja perheille. Pienimmille lapsille on vauvalorutus ja taaperotuokio”, Seutu valottaa.

Hän kertoo, että Maunulan kirjastoa käyttävät kaikenikäiset ja kanta-asiakkaita on paljon. Osa on alueen asukkaita ja osa sellaisia, jotka käyvät Maunulassa koulua. Tuttu henkilökunta on tärkeää kaikenikäisille.
”Asiointi kirjastossa ja juttelu henkilökunnan kanssa on myös sosiaalinen kontakti. Osa asiakkaista tykkää vaihtaa kuulumisia. Lapsiasiakkaille on myös tärkeää, että on tuttuja aikuisia töissä. He saattavat puhutella nimellä, kun on jotain kysyttävää.”

Kirjasto seuraa digiaikaa

Tulevaisuudessa ihmisten halu oppia varmasti säilyy, välineet vain muuttuvat. Digitaalisuus kasvaa, ja kirjasto seuraa aikaansa. Kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen kertoo, että yhä suurempi osuus määrärahoista käytetään digitaalisiin aineistoihin.
”Käyttökertaa kohti kustannus on pieni verrattuna painettuun kirjaan. Digitaalinen materiaali myös palautuu automaattisesti. Jos jättäydytään syrjään digimaailmasta, kirjaston käyttö romahtaa”, hän muistuttaa.

Helsingin kaupungin kirjaston valikoimissa on e-kirjoja ja e-äänikirjoja jo noin 40 000 kappaletta. Niitä lainataan jo yli 400 000 kertaa vuodessa. Suunta on kasvussa, mutta kuitenkin pientä perinteisten painettujen kirjojen 9,3 miljoonaan lainauskertaan nähden.
”Kaikki eivät vielä tiedä, että meilläkin on e-kirjoja. Kaupalliset palvelut mainostavat tehokkaammin”, Vänttinen pohtii.

Kun Vänttinen miettii 10 vuoden päähän, hän uskoo sekä kirjastotilan että digitaalisuuden merkityksen kasvavan.
”Tulevaisuudessakin kirjasto on paikka monenlaiselle tekemiselle ja kohtaamisille, ja sinne pääsee myös omatoimisesti palveluaikojen ulkopuolella. Toivon, että samaan aikaan, kun kirjastotila on läheinen osa ihmisten arkea, kirjaston sisällöt kulkevat ihmisten taskuissa ja kännykoissä.”

Kirjaston valikoimista löytyy myös runsaasti e-kirjoja, joissa kirjan sisältö on digitaalisessa muodossa.

Kuvateksti: Kirjaston valikoimista löytyy myös runsaasti e-kirjoja, joissa kirjan sisältö on digitaalisessa muodossa. Lukemiseen tarvitaan päätelaite, joka voi olla tietokone, tabletti, älypuhelin tai lukulaite.


Helsingin kaupungin kirjastojen tilat ja laitteet varattavissa: varaamo.hel.fi


Mikä on parasta kirjastossa?

Pirkko Taina, 76, Punavuori
”Aikaistetut aukioloajat, jotka sopivat aamurutiineihini. Käynkin joka päivä. Pääasiassa
lainaan kirjoja. Olen myös vähitellen oppinut käyttämään varaamispalvelua netissä.”

Celal Yasin, 25, Kamppi
”IT-työtila. Tämä on myös hyvä paikka opiskella. Lainaan joskus myös kirjoja.”

Marjatta Kapari, 80, Töölö
”Ilmapiiri, nimenomaan Rikhardinkadun kirjastossa. Pidän vanhasta arkkitehtuurista.
Olen muuttanut 60-luvulla Helsinkiin, ja kotiuduin heti tähän kirjastoon.
Myös henkilökunta on ystävällista. Lainaan kirjoja ja luen lehtiä.”


Teksti: Stiina Honkamaa
Kuvat: Heli Blåfield