Maria Ritola

Rakkauteen perustuvia päätöksiä

Maria Ritola uskoo, että teknologia auttaa maailmaa. Teknologian kehitykseen liittyy myös synkkiä puolia ja uhkakuvia. Siksi pitää Ritolan mukaan olla valppaana.


"Minulla on aina ollut punaisena lankana elämässä se, että haluan rakentaa parempaa maailmaa”, sanoo tekoäly-yrittäjä Maria Ritola.

Siksi Ritola oli perustamassa tekoälyä hyödyntävää Iris.ai:ta, joka on käytössä esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Iris.ai etsii digitaalisesta aineistosta tietoa huomattavasti nopeammin kuin ihminen. Tutkijalle jää näin enemmän aikaa itse tutkimuksen tekoon koneen auttaessa entistä enemmän tiedonhaussa. Iris.ai:lle on opetettu kieltä, jotta se ymmärtäisi laajoja asiayhteyksiä eikä vain yksittäisiä sanoja. Se voi löytää myös yllättäviä yhteyksiä, sillä Ritolan mukaan sen avulla voi yhdistellä tietoja eri tieteenaloilta. Iris on juuri sitä, mitä Ritola haluaakin tekoälyn saralla tehdä eli auttaa tutkijoita ja edistää tieteentekemistä.

”Maailmassa julkaistaan yli 3 000 tutkimusartikkelia joka päivä. Haluan auttaa tutkijoita, jotta he voivat tehdä omaa työtään paremmin ja sen avulla ratkoa entistä vaikeampia ongelmia maailmassa”, Ritola kertoo.

Näistä ongelmista vaikein on ilmastonmuutos. Sen hillitsemisessä tekoälyllä on Ritolan mukaan tärkeä rooli. Hänen mukaansa tekoälyn avulla voidaan muun muassa rakentaa kestävämpiä energiajärjestelmiä ja edistää harppauksin kestävää liikennettä ja asumista.

”Toki on muistettava, ettei teknologia yksin riitä. Tarvitaan esimerkiksi kaupunkeja uusien ratkaisujen mahdollistajina ja levittäjinä.”


"Tärkeää saada vastaus kysymykseen miksi"


Jo lapsesta asti Ritolaa on ajanut eteenpäin uteliaisuus.

”Jos vanhemmiltani kysyttäisiin, niin olin lapsena varmaan aika päättäväinen ja määrätietoinen tyyppi”, Ritola miettii.

Lukiossa Ritola innostui kansantaloustieteestä, koska halusi tietää, miten globaali talous toimii ja kuinka se onnistuu tai epäonnistuu synnyttämään hyvinvointia. Sama tiedonjano ajaa häntä eteenpäin edelleen.

”Minulle on tärkeää saada vastaus kysymykseen miksi. Eli miksi jokin asia toimii ja miten se toimii.”

Työ tekoälyn parissa ei ollut Ritolalle mikään itsestäänselvyys tai edes nuoruuden unelma. Sysäys alalle tuli viimeistään, kun Ritola toimi ekonomistina Suomen Pankissa ja tutkijana Demos Helsingissä. Sysäykseen vaikutti se, kun Ritola näki, miten valtavaa tietomäärää ihmiset käsittelivät päivittäin.

”Alkoi avautua, miten rajallinen on ihmisen kyky hyödyntää kaikkea valtavaa tietomäärää.”

Koko ajan kasvava tietomäärä tarvitsee jäsentäjiä ja Ritola halusi ”laittaa kädet saveen”. Hän haki ystävänsä suosituksesta Piilaaksoon tulevaisuuskoulu Singularity Universityyn ja perusti kolmen muun yrittäjän kanssa Iris.ai:n vuonna 2015.


"Oleellinen kysymys on, kuka asettaa säännöt digitaalisessa maailmassa"

Tekoälyyn ja muuhunkin teknologian kehitykseen liittyy synkkiäkin puolia ja erilaisia uhkakuvia. Ritola muistuttaa, että tietyt dystooppiset näkymät ovat osittain jo muuttuneet tai muuttumassa todellisuudeksi: Kiinassa aletaan pisteyttää kansalaisia tekoälysovelluksia hyödyntämällä tärkeyslokeroihin ja Yhdysvalloissa digijäteillä, joille viime vuosina on siirtynyt merkittävä määrä valtaa ja pääomaa, tuntuu olevan se viimeinen sana sanottavana.

”Oleellinen kysymys on, kuka asettaa säännöt digitaalisessa maailmassa. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että ne määritetään muutamien suuryritysten piirissä. Onko meillä vielä joskus sellainen tilanne, jossa isot digijätit toteuttavat tehtäviä, jotka on mielletty valtiolle ja mitä se tarkoittaa vallan näkökulmasta? Kuka määrittää sen, miten ihmisten dataa voidaan hyödyntää?”, Ritola miettii.

”Teknologiaa voidaan käyttää moniin tarkoitusperiin, pitää olla hereillä”, hän muistuttaa.

Euroopassa on Ritolan mukaan käynnistynyt keskustelu sääntelystä ja siinä määritellään millaiset pelisäännöt Euroopassa otetaan käyttöön. Ritola kertookin, että lähivuosien aikana EU:ssa tehdään merkittäviä linjauksia datatalouden tulevaisuuteen liittyen. Keskustelu on tärkeä, koska digitalisaation vaikutukset ovat valtavat.

”Meidän pitää nyt Euroopassa pitää huoli siitä, että rakennamme demokratian ja ihmisoikeuksien ehdoilla tätä järjestelmää eikä niin, että annetaan yrityksille vapaat kädet ilman toivottua suuntaa ja katsotaan, mitä siitä tulee.”

Myös Helsinki on omalta osaltaan mukana kansainvälisessä yhteistyössä pohtimassa eettisiä standardeja ja käytäntöjä tekoälyn ja datan käytölle.

"Pyrin siihen, että vastaus olisi aina rakkaus"


Ritola uskoo, että teknologian avulla voidaan auttaa maailmaa selkeässä ja viisaasti säännellyssä toimintaympäristössä. Hän uskoo myös Iris.ai:n kaatavan tieteenalojen välisiä rajaaitoja.

”Tämän päivän hyvinvointi nojaa vahvasti tieteellisiin läpimurtoihin. Uusien läpimurtojen saavuttaminen edellyttää sitä, että ymmärrämme mitä eri aloilla on tehty”, hän linjaa.

Uteliaisuuden lisäksi Ritolaa ajaa eteenpäin myös pyrkimys tehdä asioita, jotka tuntuvat itselle oikeilta.

”Olen miettinyt aika paljon sellaista rohkeutta, että kun tekee isoja ratkaisuja elämässä, perustuuko se päätös pelkoon vai rakkauteen. Pyrin siihen, että vastaus olisi aina rakkaus. Se ei ole aina helppoa, mutta se on tapa kohdata omia ajattelutapoja ja pelkoja.”


Maria Ritola on 36-vuotias kasvuyrittäjä ja teknologiavaikuttaja. Oli perustamassa vuonna 2015 tekoäly-yritystä Iris.ai, jolla on kymmeniä tuhansia käyttäjiä eri puolilla maailmaa. Ritola on kotoisin Keuruulta. Hän muutti Helsinkiin vuonna 2002. Hän rentoutuu viettämällä aikaa ystävien kanssa, kulkemalla luonnossa, joogaamalla ja harrastamalla musiikkia.


Kuvateksti: Maria Ritolan mielestä tekoälystä puhuttaessa korostuvat helposti pitkälle tulevaisuuteen sijoittuvat utopiat ja dystopiat. ”Arvuutellaan, että mitä kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua saattaa tapahtua ja unohdetaan, että suuri määrä sovelluksia muokkaa ihmisten elämää jo tänään.”


Teksti: Aki Laurokari
Kuva: Miikka Pirinen