Suoraan sisältöön
Talvinen Helsinki, kuva: Jussi Hellsten

Asukkaat kertomaan kaupungin tarinaa

Urbaanien arvokkaiden ympäristöjen muodostama kokonaisuus.” ”Kaupungin kannalta keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet.” ”Maiseman, virkistyksen ja sosiaalisen elämän kannalta tärkeät alueet.” ”Kaupunkilaisten olohuone.”

Esimerkiksi edellä mainituilla sanoilla voidaan kuvailla kansallista kaupunkipuistoa, jonka perustamista Helsinkiin nyt selvitetään. Työ lähti liikkeelle viime helmikuussa, kun kaupunginvaltuusto päätti selvityksen tekemisestä yksimielisesti. Aloitteen kaupunkipuiston perustamiseksi allekirjoitti yli 70 kansalaisjärjestöä ja yhdistystä.

Yhteisiä työpajoja

Selvitystyö on myös Helsingin uuden osallisuus ja vuorovaikutusmallin pilottihanke. Se tarkoittaa, että mahdollista kaupunkipuistoa suunnitellaan yhdessä helsinkiläisten kanssa.

”Keväällä järjestettiin kaikille avoin hankkeen aloitustilaisuus ja syksyn aikana on järjestetty työpajoja, joissa sidosryhmien kanssa on etsitty vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Mitä kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi Helsingille? Millaista tarinaa haluamme vaalia Helsingistä jälkipolville? Mitä alueita ja teemoja kansallinen kaupunkipuisto sisältäisi? Jatkossa työpajoja
järjestetään myös asukkaille”, vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.

Juuri nyt kerätään tietoa alueista ja paikoista, jotka kaupunkilaiset haluaisivat liittää osaksi mahdollista kaupunkipuistoa. Kaikille avoimessa nettikyselyssä vastaajat voivat kertoa, missä sijaitsevat Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat.

Kyselyssä voi merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja kertoa, mitä mahdollisuuksia ja huolenaiheita kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen mahdollisesti liittyy. Kysely on kaupunkipuiston nettisivuilla avoinna 17. joulukuuta asti.

Ensin kirjoitetaan tarina

Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on kertoa kaupungin tarina: millaiset luonnonolot alueella on, millaiseksi elämä niiden seurauksena muotoutui menneinä aikoina ja millaista elämä on nykyään. Turunen kaavailee eräänlaisen kaupunkipuisto-wikin avaamista, jossa Helsingin tarinaa pääsisivät kirjoittamaan kaikki kiinnostuneet kaupunkilaiset. Tämän tarinankirjoitusalustan on tarkoitus aueta helmikuussa 2018.

”Ajatuksena on, että Helsingin hankkeessa kaupungin tarina voitaisiin kirjoittaa ensin ja vasta sen jälkeen piirtää karttaan varsinaiset rajat kaupunkipuistolle. Monessa muussa kaupungissa on edetty juuri toisin päin”, Turunen sanoo.

Uudenlaista vuorovaikutusta

Selvitystyötä ohjaa kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä. Mukana valmistelussa on myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike, jossa on mukana kaupunkipuistoa kannattavia kansalaisaktiiveja.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Aho kiittelee yhteistyötä. Lisäksi hän kannustaa selvitystyön tekijöitä kokeilemaan uusia ja innovatiivisia vuorovaikutusmenetelmiä.

”Kaupunkipuiston selvitystyöhön liittyy paljon odotuksia ja ristiriitaisiakin tavoitteita, jolloin työskentelyn avoimuus ja kaupunkilaisten sekä eri sidosryhmien aktiivinen osallistuminen työhön on ensiarvoisen tärkeää”, toteaa puheenjohtaja Aho,
joka toimii myös kaupunkiympäristön toimialajohtajana.

Päätös valtuustokaudella

Päätös Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään kuluvan valtuustokauden 2017–2021 aikana. Mikäli kaupunginvaltuusto päättää kansallisen kaupunkipuiston statuksen hakemisesta, on edessä hakuprosessi. Hakemuksen tekee kaupunki itse, ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö, jolla on tarkat kriteerinsä päätöksentekoon.

”Nämä ovat isoja kokonaisuuksia, jotka vievät aikaa. Turussa kaupunkipuistoa valmisteltiin 11 vuotta ennen kuin sille saatiin lupa ympäristöministeriöltä. Tampereen hakemuksen ympäristöministeriö palautti vielä uudelleen hiottavaksi”, Turunen
kertoo.

Helsingin kaupunkipuisto on ennenkin noussut esiin keskusteluissa, ja aloitteita puiston perustamiseksi on tehty vuosien varrella useampia. Nyt hanke on ensimmäistä kertaa edennyt selvitystyövaiheeseen.

”Ehkä ajoitus oli nyt kohdallaan”, Turunen sanoo.

Hänen mielestään valmistelussa keskeistä on miettiä, mitä lisäarvoa kansallisen kaupunkipuisto Helsingille toisi.

”Tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa luontopalveluillatulee varmasti olemaan kysyntää. Helsinkiläisen luontosuhde on hyvin erityinen: näin monimuotoisia metsiä kuin Helsingissä on, et löydä muualta kuin luonnonsuojelualueilta. Kansallista
kaupunkipuistoa mietitään nimenomaan helsinkiläisten näkökulmasta, eikä vaikka luonnossa elävien lajien”, Turunen sanoo.

Mikä kaupunkipuisto?

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina eheinä kokonaisuuksina. Samalla tuetaan kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista. Kansallisesta kaupunkipuistosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Suomessa on nyt kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa, Turussa, Kotkassa ja Forssassa. Yhdessä kaikki maan kansalliset kaupunkipuistot kertovat Suomen tarinaa.

Teksti: Heta Ängeslevä
Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing

Kaupunkipuisto hel.fi-sivuilla
Nettikysely avoinna 17.12. asti
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike


JAA