Suoraan sisältöön

Kaupungintalon historiaa

Helsingin kaupungintalokortteli Leijona sijaitsee Senaatintorin, Kauppatorin, Katariinankadun ja Sofiankadun rajaamalla alueella Helsingin empire-keskustassa. 

Leijona-korttelin Kauppatorin puoleista sivua hallitsee Helsingin kaupungintalon siniharmaa julkisivu. Korttelin pohjoislaidalla Senaatintorin reunalla sijaitsevat korttelin vanhimmat rakennukset, 1700-luvulla rakennetut Bockin, Burtzin ja Helleniuksen kauppiastalot. Keskelle korttelia rakennetussa uudisrakennuksessa työskentelee Helsingin kaupunginvaltuusto. 

Nykyisen muotonsa Leijona-kortteli sai, kun tulipalossa 1808 pahoin vaurioitunutta kaupunkia alettiin rakentaa uudelleen. Se tapahtui 1812 vahvistetun, valtioneuvos J. A. Ehrenströmin asemakaavan mukaisesti Helsingin tultua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Korttelin arkkitehdeistä nimekkäin oli Carl Ludvig Engel, joka sai suunniteltavakseen Helsingin uudet julkiset rakennukset.

Torikorttelit »

Kaupankäynnin ja seuraelämän keskus

1900-luvun alkuvuosiin saakka Leijona-kortteli lähialueineen oli kaupankäynnin ja seuraelämän keskus. Hotelli Seurahuone, samoin kuin kauppiaiden liikehuoneistoina ja varakkaiden porvareiden asuintaloina palvelleet rakennukset ovat aikojen kuluessa ja uusien käyttötarpeiden vaatimusten vuoksi kokeneet monia muutoksia. 

Vanhojen kauppiastalojen julkisivuja muutettiin C.L. Engelin suunnitelmien mukaisesti empire-tyylisiksi, ja rakennuksia korotettiin kerroksella. Suurimmat muutoksensa Leijona-kortteli koki professori Aarno Ruusuvuoren johdolla tehdyissä perusteellisissa muutostöissä 1965-1970 ja 1985-1988.

Katujen ja korttelien nimeäminen

Helsingin tultua pääkaupungiksi 1812 kaupunkia alettiin rakentaa ja laajentaa. Katujen ja kortteleiden nimeäminen
tuli ajankohtaiseksi, sillä yksistään jo palovakuutus vaati nimet näkyviin katujen kulmiin ja portteihin. Nimenantajana oli useimmiten Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto ja nimet valittiin eläin- ja kasvikunnasta. Leijona-korttelin naapureina ovat Elefantti ja Senaatti. Korttelinimiä käytettiin 1800-luvulla yleisesti myös asukkaiden keskuudessa, mutta ne alkoivat jäädä vuosisadan loppupuolella pois käytöstä.

Kirjallisuutta ja esitteitä

Helsingin kaupungintalokorttelia esittelevä Leijona-kortteliesite kertoo korttelin värikkäästä historiasta Ruotsin vallan ajalta ja Suomen autonomian ajan alkuvuosilta alkaen.

Leijona kortteli -esite, pdf-tiedosto:
suomi (1,5 Mt) , ruotsi (1,5 Mt) ja englanti (1,5 Mt),
ranska (720 kt), saksa (970 kt) ja venäjä (1 Mt)

Kirjallisuutta: 
Kaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998. Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja. Jyväskylä 1998 
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja. Helsinki 1999.

JAA