Suoraan sisältöön

Koulun historiaa

Eri vuosikymmenet
1900  1920  1940  1970  1980  1990  2000 2010
 

13.11.1901

Hanna Castrén jätti alamaisen anomuksen koulun perustamiseksi, ja 1. syyskuuta 1902 aloitti Sörnäisten viisiluokkaiseksi reaalikouluksi suunniteltu yhteiskoulu toimintansa Kivikon huvilan vuokrahuoneistossa. Koulu oli ensimmäinen oppikoulu Pitkänsillan pohjoispuolella, työläiskaupunginosassa, ja Hanna Castrénin johtavia ajatuksia olikin tuoda sivistystä ja oppia työläisperheiden lapsille.

1902-03

"Siis iloa ja rakkautta lapsillemme, mutta myös totuutta, kuria ja työtä!"

'Oi äiti et arvaa, kuinka hauskaa on olla koulussa, jossa tietää, että pitää olla kiltti', sanoi kerran eräs oppilaistani äidilleen. Tulkoot nämä sanat näidenkin lasten tunnuslauseeksi! Kouluhuoneita on kalustettu niin hyvin kuin voimat suinkin ovat myöntäneet. On koetettu hankkia huonekaluja, jotka, samalla kuin ovat mukavat ja käytännölliset, tekisivät koulun kodikkaan ja hauskan näköiseksi."

1905

Burmeisterin perilliset rakennuttivat mainitun huvilan tontille "Pääskynpesän koulun", jossa koulu toimi vuodet 1905-19.

1904-05

"En suinkaan ole kertaakaan antanut silmäni levätä uuden, kouluamme varten rakennettavan talon päällä, joka juuri Kalliosta kohoaa, muistamatta, että se on Jumalan armosta kaikki, ja tuntematta sydämen syvintä kiitollisuutta niitä kohtaan, jotka tässä Hänen aseenaan toimivat." 1907-08"Koulussa vallitseva hyvä henki on säilynyt muuttumattomana. Varsinkin ylemmän luokan oppilaiden käytös on kaikkien opettajien yleisen tunnustuksen mukaan ollut ihan erinomainen. Yläluokat ovatkin mielestäni koulumme omanatuntona. Niistä käy selville, onko koulunkäynti jalostanut oppilaita vai ei." 1913Koulu muuttui yliopistoon johtavaksi. Tällöin sen nimeksi tuli Kallion yhteiskoulu.

1914-15

"Kieltämättä juuri päättyneen vuoden aikaa ei ennakolta saattanut katsoa koulun täysluokkaiseksi tulemiselle edulliseksi. Kun lukuvuosi on huomattavasti lyhyempi kuin ennen, ja kun senkin seikan, että koulussa nyt kirjoitettiin ensimmäistä kertaa, voi ennakolta katsoa ikään kuin jonkin verran lisäävän kirjoittajien jännitystä, odotettiin tulevia ylioppilaskirjoituksia jonkinlaisella mielenkiinnolla. Se tuli kuitenkin ilahduttavalla tavalla tyydytetyksi, kun saapui tieto, että ylioppilastutkintovaliokunta oli hyväksynyt koulun kaikkien kuuden ylioppilaskirjoittajan ylioppilaskirjoituskokeet. Paikallisiin sivistysoloihimme nähden oli tämä merkkitapaus."

1917-18

"Lukuvuosi 1917-18 on ulkonaisten tapahtumien vuoksi levottomin koko koulun, kenties koko maankin elämässä. Häiriöistä onkin koulu koko lukuvuoden aikana kärsinyt. Jo syksyiset häiriöt koskivat koulun elämään ja kevät meni melkein kokonaan hukkaan.

Kaikki edellytykset säännölliselle koulutyölle ovat siis olleet niin huonot kuin ajatella saattaa. Työ ei ole aikaan eikä tuloksiinkaan nähden ollut kuin sirpaleita."

1918-19

"--- pitkä loma-aika ja levottomuus oli vaikuttanut epäedullisesti oppilaiden vanhaankin henkiseen pääomaan. Myöskin terveysoloihin nähden on nyt päättynyt lukuvuosi ollut haitallisimpia koko koulun elämässä. Oppilaat ovat kuluneena lukuvuotena näyttäneet heikommilta kuin tavallista, vaikkakin sairaus, etenkin ns. Espanjan tauti ei olekaan oppilaiden keskuudessa päässyt niin suureen vauhtiin, että koulua olisi sen vuoksi tarvinnut sulkea." Syksy

1919

Koulu muutti Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen taloon Itäinen Viertotie 39:ään, jossa toiminta jatkui vuoteen 1929.

1919-1920

"Asemansa, tilavuutensa ja ulkoasunsa puolesta on huoneisto paljon entistä parempi ja nimenomaan koulutyölle edullinen siinäkin suhteessa, että kaikki koululuokat nyt toimivat yhdessä."

1923-24

"Voimistelua tytöt --- VI, VII, VIII luokka. Uusia liikemuotoja: jännitystaivutukset. Edellä opitun perusteella harjoitettu uusia liikeyhdistelmiä. Käytetty runsaasti vapautumisliikkeitä. Opittu 2 laululeikkiä ja muutamia juoksu- ja palloleikkejä. Liikkeiden suorituksessa on pyritty mahdollisimman suureen vapautuneisuuteen ja rytmiaistin kehittämiseen. Marssi-, juoksu- ja askellajit on enimmäkseen suoritettu soiton mukaan. Ryhtiä parantavilla liikkeillä on ollut ohjelmassa huomattava sija."

1927-28

"Koulun kehityksen kannalta muodostaa päättynyt vuosi tärkeän vaihekohdan. Lukukauden alkaessa tuli näet kuluneeksi 25 vuotta siitä kun Kallion nykyisen yhteiskoulun edeltäjä sai alkunsa. Tämä paikkakunnan oppikouluhistorian käännekohta muodostui samalla tärkeäksi merkkitapaukseksi tulevaisuuteen nähden. Kun ei kouluhuoneiston ahtauden vuoksi varsinaista muistojuhlaa tapahtuman johdosta voitu viettää, päätettiin muisto ikuistaa laskemalla koulun tulevalle omalle tontille peruskivi.

Kun juhlayleisö oli torvisoiton säestyksellä laulanut, piti koulun johtaja puheen päivän merkityksestä ja toivotti kaikkien läsnäolijain puolesta menestystä uudelle koulukodille."

1929

Kallion yhteiskoulu siirtyi omalle pohjalle Porthaninkatu 15:een, samaan taloon jossa koulu nykyisinkin sijaitsee. "Koulun elämässä on kulunut vuosi ollut huomattava käännekohta. Koulun rakennustyö, joka oli ollut käynnissä koko edellisen toimintavuoden, edistyi näet epäedullisesta kesästä ja maalarilakon aiheuttamasta työnseisauksesta huolimatta niin, että syyskuun alussa tapahtuneen rakennuksen tarkastuksen jälkeen jo syyslukukauden alkaessa päästiin uuteen huoneistoon."

1934-35

"Oppilasyhdistykset, toverikunta ja raittiusseura, ovat toimineet säännöllisesti. Toverikunnan työmuotoa on kehitytty sikäli, että toverikunnassa on muodostettu n.s. harrastuspiirejä, kuten kirjallisuus- ja näytelmä, historiallinen- ja kemian harrastuspiiri. Näihin ovat toverikuntalaiset kukin harrastustensa ja taipumustensa mukaan voineet liittyä."

1939-40

"Vakavin entein alkoi lukuvuoden työ syyskuun 1. p:nä 1939. Juuri alkajaisiin kokoonnuttaessa saapui tieto uuden maailmansodan syttymisestä. Myrskypilvet alkoivat nopeasti kerääntyä maan ylle. Vain kuusi viikkoa ehti koulutyö olla käynnissä, kun viranomaiset jännittyneen poliittisen tilanteen vuoksi antoivat määräyksen työskentelyn keskeyttämisestä.

Marraskuun 27. päivästä lähtien sitten viranomaiset antoivat luvan säännölliselle jatkamiselle. Itse tilanne kuitenkin silloin oli äärimmäisen uhkaava. Marraskuun 30. päivän aamuna toisen aamutunnin pito keskeytyi hälytyssireenien ulvontaan. Venäläisten lentokoneitten kierrellessä pääkaupungin partailla oppilaat riensivät kohti kotejaan sittemmin hakeutuakseen perheineen eri tahoille maaseutua. Sota oli syttynyt. Sodan alusta lähtien avautui kotirintamalla koulunuorisolle lukemattomia tehtäviä: suojeluskuntien vartiopalvelus ja erikoistehtävät, naisille uskotut monet toimet, väestönsuojelu, sairaanhoito, huoltotyö." 1940-41"Sodanjälkeisissä oloissa kiristynyt elintarviketilanne antoi viime syyskesällä aihetta harkita keinoja oppilaitten ravitsemustilan pysyttämiseksi mahdollisimman hyvänä yli raskaan työtalven. Osuusliike Elannon hyväntahtoisella myötävaikutuksella saatiinkin toteutetuksi koulun toiminnalle suuriarvoiseksi osoittautunut järjestely, lämpimän aterian tarjoilu kaikille halukkaille työpäivän kestäessä. Päivittäin tätä tilaisuutta on käyttänyt hyväkseen n. 400 oppilasta. Tyydytyksellä on voitu todeta oppilaiden yleiskunnon säilyneen huomattavasti parempana kuin lukuvuoden alkaessa uskallettiin odottaa."

1941-42

"Kevätlukukauden 1941 päättyessä toukokuun 21. päivänä paljastettiin talvisodassa sankareina kaatuneitten Kallion Yhteiskoulun opettajien ja entisten oppilaiden muistotaulu. Olkoon sankaritaulu kaukaisiin aikoihin yhä uusille oppilaspolville viestinä siitä hengestä, jossa tämän koulun ja sen nuorison työn tulee versoa ja kasvaa.

Vasta marraskuun 25.p:nä päästiin koulutyö aloittamaan, silloinkin vain keskikoululuokilla. Ja kun tammikuusta lähtien koko koulu vihdoin ryhtyi säännölliseen työhön, puuttuivat joukosta kaikki 18 vuotta täyttäneet pojat, jotka olivat astuneet armeijaan suorittamaan tärkeintä sodanaikaista tehtäväänsä.

Sijaisvoiminkin opetustyö toki voitiin saada tyydyttävästi käyntiin, ja vaikka poikkeuksellisissa oloissa jatkuvasti ilmaantui häiritseviä tekijöitä - mm. ajoittain melko tiheästi uusiutuneiden ilmahälytysten aiheuttamat katkeamiset työskentelyssä - voidaan työn menoon ja tuloksiin olla tyytyväisiä."

1942-43

"Pitkittyvän sodan vaikutukset ulottuvat kaikkialle taistelevan maamme elämään, ja on vain luonnollista, että koulujenkin työ monin tavoin on joutunut kantamaan sodan paineen rasituksia.

Kevätlukukauden päättyessä lukioluokkien 56 pojasta miltei puolet eli yhteensä 27 oli armeijan riveissä nuorukaisten tämän hetken suurinta tehtävää täyttämässä."

1943-45

"Lukuvuosi 1943-44 jää koulutyön kulkuun yhtenä vaiherikkaan ajan kaikkein vaiherikkaimmista. Päästyään alkamaan vasta lokakuussa se jo helmikuun 6:ntena keskeytyi Helsingin ensimmäiseen suurpommitukseen.

Oppilaat joutuivat hakeutumaan mikä minnekin maan länsi- ja sisäosiin saadakseen tilaisuuden sikäläisissä kouluissa jatkaa koulunkäyntiään ja siten voidakseen kaikesta huolimatta tulla siirretyiksi luokalta."

1949-50

"Vihdoin on voitu käydä suorittamaan koulutalon perusteellista korjausta; rakennuksen kunto olikin sodanajan oloissa päässyt arveluttavasti heikkenemään. Paitsi puhtaasti käytännöllisiä etuja - ei vähiten hygieenisessä suhteessa - uusitussa ympäristössä työskenteleminen epäilemättä on oleva entistä viihtyisämpää samalla kun koulun suojien ja työvälineiden huoliteltu kunto on omiaan itse kutakin ohjaamaan erityisen tunnolliseen järjestyksen ja siisteyden noudattamiseen. Erityisenä toiveena liittyy tähän vielä ajatus saada koulun suojiin taideteoksia, jotka rikastuttaisivat nuorison työskentely-ympäristöä ohjaten herkistyvään kauneusarvojen tajuamiseen."

1951-52

"Koululukujen lomassa ovat useat yhteiset juhlatilaisuudet antaneet sisältöä koulun elämälle. Monen viikon ajan yhteisvoimin valmisteltu joulujuhla satunäytelmineen oli kuten aina riemukas ja lämmittävä, samoin monet alaluokkien luokkajuhlat.

Koulun piirissä suoritettuun näytelmätoimintaan on lukuvuoden aikana ottanut osaa noin 40 oppilasta, näiden lisäksi tulevat vielä lavastajat ja teknilliset avustajat."

1952-53

Ote koulun 50-vuotisjuhlapuheesta "Niin suuresti kuin toisen koulun työ arkisessa käytännössä muistuttaakin toista koulua, pohjaltaan jokainen koulu sittenkin on yksilö. Tätä ominaista luonnetta, koulun "henkeä", me tuskin osaamme tarkoin kuvata, mutta sen olemassaolo on meille hyvin todellinen asia. Koulun henkeä saattaa rakentaa tietoinen sana, mutta enimmältä se sittenkin muovautuu miltei tietämättämme arkisen koulupäivämme lukemattomien pikkutilanteiden vaiheilla, meidän, opettajain ja oppilaiden, suhtautumisessamme niihin.

Kuulee usein toistettavan, että opettajat tekevät koulun. Ja paljossahan niin onkin. Mutta monesti unohdetaan, että myös oppilaat muovaavat, vaikkapa tietämättäänkin, koulun henkeä." Syyslukukaudella 1957Koulun lisärakennus valmistui ja otettiin käyttöön. 1962-63 "Tämä vuosikertomus esittelee koulumme kuudennenkymmenennen työkauden. Siksi on luonnollista, että ajatukset kuluneen lukuvuoden aikana ovat monesti viipyneet menneissä ajoissa.

Aikojen vaihtelussa, olosuhteiden muutoksissa ja uusien aineiden ilmestyessä lukusuunnitelmiin koulutyön korkein tavoite säilyy samana. Edelleenkin pitää paikkansa alun perin antiikin oppineen kasvatustieteilijän Senecan ajatuksista kirvonnut lause: "non scholea, sed vitae discimus." 1966-67"Aikamme kasvatusideologiaa toteuttaakseen koulun pedagogisiin tavoitteisiin on entistä enemmän liittynyt pyrkimys kuunnella "nuorison ääntä" ja sen mielipiteitä niin hyvin oppitunneilla kuin hippojen hulinassa ja aamurukousten hiljaisina hetkinä. Oppilaat ovat osoittaneet varsin kiitettävää aloitekykyä ja innostusta aina, milloin he yhdessä opettajineen ovat valmistelleet joko oman luokkansa tai laajemman yhteisön piirissä vietettäviä tilaisuuksia." 1969-70"Aikamme yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaatii, että jokaisen on saatava kehitysedellytyksiään vastaava koulutus. Vastuu tästä on lähinnä koulun! Vielä voimassaolevat säännökset asettavat oppikouluille ja niiden vaatimustasolle tietyt rajat, joista opettajan ei ole lupa tinkiä, ei sen enempää opetus- kuin kasvatustehtävissään. Ne lienevät meille jo ylivoimaisia. Tinkimään on meidät pakotettu. Tosin tämä ongelma pyritään nykyisin ratkaisemaan aivan uudella tavalla: oppilaskeskeisesti. Peruskoulu tulee ratkaisemaan kaikki vaikeudet oppilaiden jakamisella eri tasoihin ja tukiopetuksella. Demokratiaa! Vihdoin kouluissakin!

Lopultakaan ei äly, ei tietojenkaan määrä enempää kuin monet hyvätkään sivuharrastukset ole ratkaisevia nuoren ihmisen kasvutapahtumisen monitekijäisessä kokonaisvaikutuksessa. Asennoituminen koulutyöhön, tovereihin ja opettajiin, ennen kaikkea omakohtainen vastuuntunto ja tahto oppia, "istua opettajansa jalkojen juuressa", tuossa "autuaassa saunassa", josta löylyn ei pidä loppuman, ja kippo kuuluu kyllä opettajan käteen, ei oppilaan."

1971-72

" Kouluneuvostolaki on virittänyt koulussamme keskustelun kouludemokratiasta ja pakottanut sekä opettajat että oppilaat ajattelemaan edessä olevia muutoksia. Kuka meistä on tahtonut ajatella virheettömästi? Kuka meistä on pystynyt siihen? On ilmeistä, että demokratia kasvatustyössä suo vähän oikeuksia, mutta tuo mukanaan paljon velvollisuuksia. Kasvatustyössä päätäntävaltaa käyttävä ei toimi kasvattinsa mieliksi vaan hänen hyväkseen."

1974-75

"Harvoin olemassaolonsa aikana Suomen koululaitos on kokenut sisäisesti niin ristiriitaista aikaa kuin päättyneenä lukuvuonna. Eivät vain opettajat ja oppilaat vaan myös suuri yleisö ts. maamme kodit, jotka lähettävät lapsensa kouluun, ovat tutustuttuaan valtioneuvoston 13.3.1975 julkistamaan säästöohjelmaan joutuneet hämmästyneinä pohtimaan, mistä oikein on kysymys. Asioihin perehtyneen on pakko myöntää, että kouluväen voimakas kritiikki, jopa työnseisaus, on ollut perusteltua. Säästöohjelman aiheuttaman paineen kokee kovimpana opettaja, jolle yhteiskunta on asettanut suuret vaatimukset mutta jolta se nyt yhtäkkiä riistää niiden toteuttamismahdollisuuksia. On selvää, että tämä tilanne heijastuu opetuksen laatuun ja lopullinen kärsijä on oppilas. Kun oppilasta lisäksi rasittavat milloin kodin ristiriitaisuudet, milloin eri ideologioitten välinen taistelu, jonka keskellä hänen on tehtävä työtään, ei ole ihme, että kysymys työrauhasta on tullut sangen keskeiseksi kaikessa koulukeskustelussa ei vain omassa maassamme, vaan laajemmaltikin. Onnistuakseen koulutyö vaatii niin taloudellisesti kuin henkisestikin turvallista ympäristöä. Nuorella on oikeus saada objektiivista tietoa voidakseen aikanaan muodostaa oman elämänkatsomuksensa. Vain vapaassa ilmapiirissä kehittyneestä nuoresta voi tulla vapaa, onnellinen ihminen ja maansa ja kansansa palvelija."

1.8.1977

Kallion yhteiskoulu siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja jatkoi toimintaansa Kallion yläasteena ja Kallion lukiona.

1976-77

"Kallion yhteiskoulun 75-vuotisjuhla sattuu samaan vuoteen, jolloin pääkaupunki ympäristöineen siirtyy peruskoulujärjestelmään. Samalla yksityiskouluna 75 vuotta kunniakkaasti taivaltanut Kallion yhteiskoulu siirtyy kunnan omistukseen.

Kallion yhteiskoulun johto katsoi, että näin suurten murrosten edessä koulun oli syytä juhlia merkkivuottaan tavallista juhlavammin. Kun lisäksi koulun entiset oppilaat olivat samaa mieltä, päätettiin järjestää kokonainen juhlaviikko. Haluttiin tehdä kunniaa koululle, joka pienestä Sörnäisten yhteiskoulusta on kasvanut suureksi kouluksi ja joka seitsemän rehtorinsa - Hanna Castrénin, Jalmari Jaakkolan, Heikki Wariksen, Martti Ruudun, Hugo Knuutilan, Gösta Lindholmin ja Armas Paavolan - johdolla on monien maamme kohtalonvuosien kautta ja samalla kaupunginosalle uskollisena säilyttänyt perustajansa koululle asettamat ihanteet."

1979-80

"Päättyneenä kouluvuonna on maamme koululaitos ollut julkisen huomion kohteena enemmän kuin pitkiin aikoihin. Sysäyksen voimakkaalle koulukeskustelulle antoi peruskoulun ehtiminen yläasteelle myös pääkaupunkiseudulla. Valikoitua oppilasainesta opettamaan tottuneiden opettajien ei ole helppoa sopeutua tilanteeseen, jossa osa koulun oppilaista tuntee hyvin vähäistä kiinnostusta koulutyötä kohtaan.

Nykyisen koulun opettajilta vaaditaan suurta joustavuutta, jotta he voisivat joka vaiheessa ymmärtää täysin toisenlaisen arvomaailman omaksuneita ja toisenlaisen kasvatuksen saaneita oppilaitaan. Emme aina voi käsittää, miksi oppilaat eivät jaksa paneutua opiskeluun sillä hartaudella, millä koulu ja kodit toivoisivat.

Vapaa-ajan viettoon vaaditaan entistä enemmän rahaa. Kun koti ei enää sitä voi tarjota, pyritään viikonloppuisin työhön. Se aika, minkä olisi voinut käyttää lepoon ja virkistykseen, kuluu nyt työssäoloon, josta saadulla palkalla hankitaan usein varsin kyseenalaista vapaa-ajan viihdettä. Kun työviikko alkaa, levontunteen sijasta mielen täyttääkin uupumus. Sopii kysyä, miten silloin jaksaa innostua koulutyöstä. Näiden negatiivisten näkymien ei tarvitse merkitä sitä, etteikö nykyisessä koulussa tehtäisi myös työtä ja saavutettaisi erinomaisia tuloksia. Pyrkii vain olemaan niin, että kaikki negatiivinen näkyy ja kuuluu paremmin ja pitemmälle kuin positiivinen, joka usein tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa.

1980-81

"Samaan aikaan kun lukiota arvostetaan sitä myös arvostellaan. Joidenkin mielestä nykylukio on ikävä koulu.

Vuonna 1982 voimaan tulevassa uudessa lukion lukusuunnitelmassa pyritään tilannetta koulukohtaisesti korjaamaan esimerkiksi antamalla valinnaisaineille enemmän tilaa.

Kallion lukio on yksi niistä kaupungin lukiosta, jotka pyrkivät ensi syksystä alkaen erikoispainotteisuudella rikastuttamaan oppilaiden valintamahdollisuuksia. Perinteisten taideaineiden kuvaamataidon ja musiikin ohella on lukioitten lukusuunnitelmiin kolmantena taideaineena tulossa ilmaisutaito. Kallion lukion erikoispainotuksena on juuri kirjallinen, suullinen ja liikunnallinen ilmaisu sekä niihin läheisesti liittyvät aineet." Syksyllä 1981Kallion lukio ryhtyi noudattamaan ilmaisutaitopainotteista lukusuunnitelmaa.

1981-82

"Ensimmäinen lukuvuosi erikoispainotteisena lukiona on päättynyt. Yleisesti katsoen asiat ovat sujuneet hyvin. Erehdyksiä on tietysti sattunut, puutteita on ilmennyt, väärinkäsityksiä on syntynyt. Perusviritys on kuitenkin ollut hyvä. Siihen ovat vaikuttaneet monet seikat. Koulun johtokunta on alusta alkaen osoittanut suurta kiinnostusta uuden tehtävän kehittämiseen. Oppilaiden joukossa on ollut useita pystyviä nuoria, joilla on ollut uudisraivaajan henkeä ja halua tehdä kaikkensa asioitten edistämiseksi sekä joustavuutta ymmärtää monia puutteellisuuksia, joita uuden luomiseen liittyy.

Toivon, että me kaikki yhdessä koemme uuden tehtäväalueen suurena kunnianosoituksena humanististen aineiden harrastuksesta perinteikästä kouluamme kohtaan, varsinkin nyt kun monet kantakaupungin lukiot taistelevat olemassaolostaan. Syksyllä 1982 Kallion lukio jäi yksin Porthaninkatu 15:een Kallion yläasteen siirryttyä Aleksis Kiven kouluun.

1982-83

"Kun tieto koulumme lukusuunnitelmasta on tullut yhä laajempiin piireihin, on kouluumme pyrkivien oppilaiden lukumäärä selvästi kasvanut. Esiintymiset sekä televisiossa että erilaisissa tilaisuuksissa ovat positiivisesti vahvistaneet myös suuren yleisön kuvaa koulustamme. Myönteiset alkukokemukset velvoittavat meitä, niin opettajia kuin oppilaitakin yhä parempiin tuloksiin."

27.6.1985

Valtioneuvosto myönsi ilmaisutaidon erikoislukion oikeudet Kallion lukiolle.

1986-87

"Vuosi vuodelta olemme tulleet yhä vakuuttuneemmiksi koulumme olemassaolon tarpeellisuudesta. Pyrkijöitä tulee eri puolilta maatamme, joskin tietysti valtaosa heistä on pääkaupunkiseudulta. Juuri viime vuonna olemme antaneet pisteitä näille kouluun pyrkiville oppilaille ja taas kerran ihaillen todenneet, kuinka monenlaista jo 15- 16-vuotiaat ovat nuoren elämänsä aikana ehtineet tavallisten kouluaineiden ohella harrastaa niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.

Valitettavasti kodit ja ulkopuoliset unohtavat myös usein koulun päättyessä kaiken muun koulussa tehdyn ja arvioivat kouluamme pelkästään ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella, vaikka monet oppilaamme ovat käyttäneet miltei puolet koulun ulkopuolisesta ajasta erikoisaineittemme harrastamiseen. Onneksi oppilaamme ovat ylioppilastutkinnossakin päässeet maan keskiarvoa huomattavasti parempiin tuloksiin. Joka tapauksessa uskon, että oppilaamme ovat monin verroin valmiimpia ja kypsempiä kuin jos he olisivat istuneet pelkästään koulukirjojen ääressä. Erikoisaineittemme opetus tähtää oppilaiden itsetuntemuksen, avoimuuden ja yhteistyön lisäämiseen. Niitä kaikkiahan elämässä tarvitsemme."

11.4.1992

Kallion lukio täytti 90 vuotta ja tapahtumaa juhlittiin Finlandia talolla.

Lukukauden loppu 1993

Lähes 20 vuotta Kallion lukion rehtorina toiminut Armas Paavola jäi eläkkeelle. Lukion väliaikaisena rehtorina alkoi toimia koulun entinen oppilas, hakuhetkellä Myllypyron lukion rehtori, Rauno Laakso.

Lukuvuosi 1994-1995

Käyttöön otettiin luokattoman lukion järjestelmä, jonka käyttöönotto uudisti paitsi opetussuunnitelmat myös lukion tuntijaon. Lukion käyminen neljässä ja jopa kahdessa vuodessa tuli mahdolliseksi.

Kevät 1995

Kallion lukion vakinaiseksi rehtoriksi valittiin virkaa väliaikaisesti jo vuodesta 1994 hoitanut Seppo Nyyssönen.

Lukuvuosi 1998-1999

Vuonna 1998 Kallion lukio sai käyttöönsä Pengerkadun vanhan poliisiaseman yhdessä Helsingin kuvataidelukion kanssa. Ilmaisutaitoaineiden opetus sai sinne ajanmukaiset tilat, mm. studioteatterin. Juhlalliset vihkiäiset pidettiin 26.1.1999.

2000-2009

Maaliskuussa 2000 koulun entinen opiskelija Tarja Halonen valittiin tasavallan presidentiksi.

Vuonna 2002 koulu täytti 100 vuotta. Marraskuiseen juhlaviikkoon sisältyivät mm. rock-ilta Gloria-teatterissa, juhlajumalanpalvelus Kallion kirkossa, pääjuhla Finlandiatalossa sekä kutsuvierasgaala hotelli Grand Marinan tiloissa. Juhlaviikko oli todellinen kohtaamisen hetki kalliolaisille yli sukupolvirajojen.

Kallion lukion rehtorina aloitti 15.6.2003 Helena Helenius-Lamminparras.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on vieraillut Kalliossa usean kerran, viimeksi merkkivuotta 1918 pohtivassa paneelissa keväällä 2008.

2010–2015

Kallion lukio on ollut vuodesta toiseen yksi Suomen halutuimmista kouluista. Ankarat säästöt koulutusmäärärahoista ovat antaneet ilmaukselle ”Kallio tiivistää” uuden merkityksen, mutta taideaineiden tarjonta on edelleen ainutlaatuisen laajaa. Oppimistulokset kaikissa oppiaineissa ovat erinomaiset. Ylioppilaskirjoitukset, opetus ja arviointi siirtyvät ripeää tahtia verkkoon, mutta itse koulurakennuksella alkaa tällaisenaan olla lähinnä museaalista arvoa. Peruskorjaus alkaa 2019.

Marraskuussa 2012 juhlittiin 110 vuoden taivalta sarjalla päivänavauksia, joissa pohdittiin koulun merkitystä. Varhaisempaa historiaa luotaavista puheenvuoroista vastasivat rehtori Helena Helenius-Lamminparras, Jari Aalto ja Tuire Lukkarinen. Tuoreempia näkökulmia tarjoilivat entiset opiskelijat Lauri Nurkse sekä yhteisvierailulle tulleet Iina ja Minka Kuustonen. Rakas kouluvanhuksemme näytti vain petraavan menoaan kevääseen 2014 tultaessa, sillä Fame-musikaali keräsi peräti 1500 katsojaa. Ammattilaistasolle yltävä produktio tuotettiin Kallion hengessä eli porukalla.

Kalliolaiset ovat suosittuja yhteistyökumppaneita, ja koulu avautuu enenevästi maailmalle ja maailmaan. Perinteeksi muodostuneet Studia Generaliat keräävät eri alojen vaikuttajia alasaliin opiskelijoiden haastateltaviksi. Kallio tempaisee vanhusten ja pakolaisten hyväksi. Kansainvälinen yhteistyö kukoistaa. Osa kansainvälisistä projekteista on tehty yhteistyössä muiden kampuskoulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Helsingin kaupungin lukioista on muodostettu neljän koulun kampuksia. Kallion lukio on kampuksessa Helsingin kuvataidelukion, Alppilan lukion ja Helsingin kielilukion kanssa. Kampuksella on yhteistä kurssitarjontaa, ja kampuskoulujen opettajilla on yhteisiä koulutuspäiviä. Syksyllä 2015 aloitimme kaikkien kaupungin lukioiden kesken yhteisen kurssitarjonnan: Helsinki-tarjottimelta opiskelija voi valita kolmen yhteisen tuntipaikan puitteissa niitä kursseja, joita ei mikään koulu pysty yksin tarjoamaan.

Opetushallitus julkaisi lukion opetussuunnitelman perusteet 27.10.2015. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Digitalisaatio, yksilökeskeinen oppiminen sekä ilmiöpohjainen lähestymistapa oppimiseen ovat uusien opetussuunnitelmien keskeisenä tavoitteena. Kallion lukiossa on paljon ilmiöpohjaista oppimista, erityisesti taideaineitten mutta jonkin verran myös muiden aineiden opetuksessa sekä taide- ja muiden aineiden yhteistyöprojekteissa. Hyviä esimerkkejä ilmiöpohjaisista opintokokonaisuuksista ovat KirjaKallio sekä Helsinki-tarjottimella kaikille kaupungin lukiolaisille tarjolla oleva neljän kurssin kokonaisuus, Music Café.



31.05.2021 12:22