Suoraan sisältöön

Muistisairauden epäilystä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan

Milloin on syytä epäillä muistisairautta?

  • Henkilö itse tai läheiset ovat huolissaan henkilön lähimuistista.
  • Muistioire haittaa töitä tai muuta päivittäistä toimintaa.
  • Sovitut tapaamiset unohtuvat, henkilö käyttää paljon terveyspalveluja (ilman selkeää syytä) ja hoito-ohjeita on vaikea noudattaa.
  • Oikeita sanoja on vaikea löytää tai henkilö käyttää aiempaan puheeseensa verrattuna outoja sanoja.
  • Päättely- ja ongelmanratkaisukyky on heikentynyt.
  • Ajattelu ei ole johdonmukaista, esim. taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeaa.
  • Esineitä katoaa tai henkilö ei muista enää niiden käyttötapaa.
  • Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja välinpitämättömyys yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
  • Persoonallisuus muuttuu, tulee sekavuutta, epäluuloisuutta tai pelokkuutta.
  • Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen erilaisista tilanteista voivat myös edeltää muistioireita.

Artikkelin tunnus: nix01591 (001.591)
© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muistikyselyt

Muistitutkimuksiin hakeutuminen

Jos huomaat muistioireita itselläsi tai läheiselläsi, kannattaa rohkeasti hakeutua muistitutkimuksiin omalle terveysasemallesi tai ottaa yhteyttä muistikoordinaattoriin. Työelämässä olevat voivat ottaa yhteyttä työterveyshuoltoonsa. Lisäksi yksityisillä lääkäriasemilla tehdään muistitutkimuksia (erityisesti geriatrian ja neurologian erikoislääkärit).

Mikäli olet itse tai läheisesi on kaupungin kotihoidon asiakas, niin puhu muistivaikeuksista hoitajan tai lääkärin kanssa tutkimustarpeen arvioimiseksi.

Muistitutkimukset terveysasemalla

Miten muistia tutkitaan?

Yleensä terveysasemalla terveydenhoitaja aloittaa perustutkimukset ja lääkäri jatkaa niitä vastaanotollaan. Perustutkimukseen kuuluu haastattelu, muistioireen arviointi sekä muisti- ja toimintakykytestit.  Lisäksi tarvittaessa tehdään laboratoriokokeita. Muistitutkimuksia tehtäessä on jo alkuvaiheissa tärkeää saada tietoja lisätietoja henkilöiltä, jotka tuntevat tutkittavan hyvin. Jos tutkittava henkilö tulee yksin perustutkimuksiin, niin häneltä pyydetään läheisen henkilön yhteystiedot, jotta tarvittaessa läheiseen voidaan ottaa yhteyttä.

Jos perustutkimuksen jälkeen lisätutkimukset arvioidaan tarpeellisiksi, lääkäri kirjoittaa lähetteen geriatrian tai neurologian poliklinikalle jatkotutkimuksiin. Mikäli lisätutkimuksia ei muistioireiden osalta tarvita, kannattaa jatkossa kuitenkin noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Sydämelle terveelliset elämäntavat edistävät myös aivojen hyvinvointia. Muistisairauksia voidaan ehkäistä terveillä elintavoilla ja säilyttämällä myönteinen elämänasenne.

Teksti muokattu Käypähoito-potilasohjeen pohjalta.
© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Terveysasemien yhteystiedot

Muistitutkimukset neurologian tai geriatrian poliklinikalla

Muistioireisten potilaiden diagnostiikka- ja konsultaatiopalvelut tehdään lääkärin lähetteen perusteella neurologian poliklinikalla alle 75-vuotiaille ja geriatrian poliklinikalla yli 75-vuotiaille, lukuun ottamatta kotihoidon lääkärin potilaita, joiden muistitutkimuksista vastaa kotihoidon geriatri.

Geriatrian tai neurologian poliklinikalle kutsutaan muistitutkimuksiin aina läheisen tai hoitajan kanssa. Tutkimuksissa selvitetään muistitoimintoja, arjen toimintakykyä ja mahdollisia psyykkisiä oireita. Jatkotutkimuksena tehdään usein kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen- tai magneettitutkimuksia sekä tarvittaessa aivo-selkäydinnesteen Alzheimerin taudin merkkiainetutkimuksia. Lisäksi tutkimuksissa voidaan konsultoida esim. neuropsykologia tai psykiatria.

Tutkimusten pohjalta arvioidaan muistisairauslääkityksen tarve ja laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Muistipotilaan jatkohoito ja seuranta tapahtuu omalla terveysasemalla tai kotihoidossa.

Muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Jokaiselle, jolla todetaan muistisairaus, laaditaan geriatrian tai neurologian poliklinikalla yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Yli 70-vuotiaiden kotihoidon lääkärin potilaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan kotihoidossa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman pohjalta hoitaja tai muistikoordinaattori neuvoo ja opastaa muistisairasta ja hänen läheisiään esimerkiksi lääkehoidossa, erilaisten etuuksien (esim. Kela) hakemisessa ja mahdollisesti tarvittavien muiden palvelujen (omaishoito, kotihoidon palvelut jne.) järjestämisessä.

Kaikki muistisairaat hyötyvät liikunnasta. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu parantavat mielialaa ja ylläpitävät lihasvoimaa ja tasapainoa. Omaa tai läheisen muistisairautta on usein hyvä pohtia myös muistihoitajan tai -koordinaattorin kanssa. Ensitietoiltoja muistisairauksista järjestetään Laakson sairaalassa ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä.

Muistisairauden diagnoosi ja muistisairaan varhaisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman teko tapahtuu geriatrian tai neurologian poliklinikalla. Hoidon ja seurannan siirtyessä terveysasemalle tai kotihoitoon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa päivitetään määräajoin yhdessä muistisairaan ja hänen läheisensä kanssa. Hoitaja tai muistikoordinaattori toimii yhteistyössä lääkärin kanssa. Erilaisissa muistisairaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä voi hoidon ja seurantapaikan mukaisesti ottaa yhteyttä seuraavasti: 

Rintamaveteraanien kuntoutus
Liikunta iäkkään arjessa (UKK-instituutti)
Aivojumppaa

Myös ravitsemuksella voidaan vaikuttaa muistisairaan ihmisen elämänlaatuun.

Ravitsemussuositukset ikääntyneille

Turvallisuuteen liittyviin teknisiin ratkaisuihin voi kysyä neuvoa Helsingin Alzheimer-yhdistyksestä.

Usein muistisairauden vuoksi joudutaan pohtimaan myös seuraavia asioita:

Ajokortti
Edunvalvontavaltuutus
Hoitotahto
Holhous ja edunvalvonta
Invaparkkioikeus



23.04.2020 09:28