Metro uudistuu


Lauantaina 18. marraskuuta 2017 aloitettiin metron matkustajaliikenne ensimmäistä kertaa Espoon Matinkylään asti. Muutos oli historiallisen suuri, sillä vastaavan kokoluokan uudistusta metroverkkoon ei ole tehty metron avaamisen jälkeen vuonna 1982.

HKL:n isännöitäväksi ja valvottavaksi siirtyi kerralla kahdeksan uutta asemaa entisten 17:n lisäksi. Hallinnoitavat alueet moninkertaistuivat niin neliöissä, kuutioissa kuin kilometreissä. Koska lännen asemat ja tunnelit ovat tähän asti olleet rajoitetun liikkumisen työmaa-aluetta, eri henkilöstöryhmät ja alihankkijat aloittivat työnsä niihin tutustumisella. Esimerkiksi kuljettajien, huoltohenkilöstön ja järjestyksenvalvojien tuli tuntea reitit, taukotilat ja poistumistiet ennen liikennöinnin alkamista. Lue lisää länsimetron tuotannon esivaiheesta.

Länsimetro poikkeaa kantametrosta sekä rakenteeltaan että tekniikaltaan. Radan profiili vaihtelee: kantametroon verrattuna länsimetrossa on suuremmat ala- ja ylämäet ja asemavälit ovat totuttua pidempiä. Tekniset järjestelmät ovat nykyaikaisempia kuin itäosuudella ja automatiikkaa on huomattavasti enemmän. Valvottavan tekniikan määrä asemilla ja tunneleissa kasvaa huimasti.

Uutta on myös se, että puolet asemista sijaitsee kauppakeskusten yhteydessä. Ennen matkustajaliikenteen aloittamista eri toimintojen hallintorajoja oli vielä täsmennettävä.

Keskiössä matkustamisen turvallisuus 

HKL:n asiantuntijat tekevät töitä, jotta matkustaminen olisi sujuvaa, miellyttävää ja turvallista. Tämä tavoite edellä työskennellään esimerkiksi liikenteenohjauksessa, teknisessä valvomossa ja turvavalvomossa. Matkaketjun tulee sujua hankaluuksitta siitä lähtien, kun matkustaja astuu aseman ovesta sisään siihen asti, kun hän poistuu määränpääaseman ovesta ulos. Tämä tarkoittaa muun muassa, että asemien ovet aukeavat, hissit ja liukuportaat kulkevat ja järjestyksenvalvojat liikkuvat junissa ja asemilla suunnitelmien mukaan. Uusia järjestyksenvalvojia on palkattu useita kymmeniä.

Myös kamera-, lukitus- ja valvontajärjestelmien tulee toimia moitteettomasti. Hallinnoitavien kameroiden ja ovien määrä kasvoi huomattavasti uuden rataosuuden myötä. Metroradan länsiosuutta lippuhalleista laitureihin ja tunneleihin valvotaan useilla sadoilla uusilla kameroilla. Esimerkiksi uusia valvottavia ovia on reilut 1500. Niitä ovat esimerkiksi asemien sisäänkäynnit, tekniset tilat ja varapoistumistiet. Kaikki tämä tietää myös seurattavien monitorien määrän moninkertaistumista eri valvomoissa.

Kahden liikenteenohjausjärjestelmän metro

Länsimetron käyttöönoton alkuvaiheen suuria haasteita on kahden liikenteenohjausjärjestelmän käyttäminen rinnakkain. Vielä runsaan vuoden ajan itäosuuden liikenteenohjauksessa käytetään Siemensin järjestelmää, vieläpä ilman liikenteen ohjaamista helpottavaa aikatauluautomaatiota, kun taas Ruoholahdesta länteen käytössä on Mipro Groupin järjestelmä. Rinnakkaiskäyttö lisää työmäärää jo rutiinitilanteissa ja tekee ennen kaikkea häiriötilanteiden hoitamisesta haastavaa.

Tarkoitus on, että vuoden 2019 vaihteeseen mennessä myös itäisellä osuudella siirrytään Mipron tekniikkaan. Asentaminen tehdään yötöinä matkustajaliikenteen ulkopuolella. Lännessä järjestelmä asennettiin rakennusvaiheessa.

Säädöillä irti aiheettomista hälytyksistä

Metrolinjan pidetessä sillä kulkevan kaluston määrä kasvaa, mikä kasvattaa myös häiriöiden mahdollisuutta ja häiriönhallinnan tarvetta.

Länsiosuuden haltuunoton alkutaipaleella kiusana olivat eri laitteiden antamat aiheettomat hälytykset. Osa niistä liittyi kiinteistötekniikkaan, osa liikennöintiin. Junien koeajojen aikana häiriötilanteita otettiin haltuun yksi toisensa jälkeen. Aiheettoman hälytyksen syynä voi olla esimerkiksi viallinen laite, irronnut johto tai laitteen säätötarve.

Kasvaneen rataosuuden pyörittämiseen tarvitaan noin 30 kuljettajaa enemmän kuin aiemmin. 

Lue lisää:

> Asemien isännöinti

> Kalustokierto ja kaluston huolto

> Asemien siivous

> Valvomot ovat metroliikenteen perusta

 

 

 
  

JAA