Kalenteri uudistui: Tutustuu uuteen, helsinkiläisten kanssa suunniteltuun kalenteriin osoitteessa tapahtumat.hel.fi.

Tapahtumakalenteri

VALITSE AIHE
  • VALITSE AIHE
  • Elokuvat ja teatteri
  • Hyvinvointi ja ulkoilu
  • Kulttuuritapahtumat
  • Liikunta ja urheilu
  • Luennot ja opastus
  • Musiikki ja konsertit
  • Näyttelyt ja kuvataide
  • Osallistuminen ja keskustelu
  • Pelit ja työpajat
VALITSE KOHDERYHMÄ
  • VALITSE KOHDERYHMÄ
  • Aikuiset
  • Ikääntyneet
  • Koululaiset
  • Lapset ja lapsiperheet
  • Maahanmuuttajat
  • Nuoret
  • Opiskelijat
  • Vammaiset
  • Vauvaperheet
  • Yhdistykset
  • Yritykset

Visiittikortteja Valokuvataiteen museosta

to  – la 

Suomen valokuvataiteen museo, Kaapeliaukio 3, Helsinki

Katso ja lataa: Kuvaa, keskustele ja luo -tehtäväpaketti näyttelyyn

***

Visiittikortit olivat 1800-luvun ja 1900-luvun alun suuri valokuvavillitys. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttely esittelee korttikuvastoa vuosilta 1894–1920 Ruoholahden Länsilinkissä, Baanan alkupäässä. 

Valokuvan merkitys sosiaalisena ilmiönä ja esineenä muuttui täysin, kun alusvaatekauppiaasta valokuvaajaksi siirtynyt André-Adolphe-Eugène Disdéri patentoi keksimänsä kameran vuonna 1854. Disderin kameran kumouksellisuus johtui sen kyvystä ottaa jopa tusinan kuvia yhdelle lasilevylle. Lasinegatiivi vedostettiin paperiarkille, josta kuvat leikattiin toisistaan irti. Kuvia kutsuttiin visiittikorteiksi, sillä ne olivat käyntikortin kokoisia ja ne liimattiin kovalle korttipahvipohjalle, jonka yleisin koko oli 10,5 cm x 6,4 cm. Myöhemmin markkinoille tuli useisiin eri kokoihin tehtyjä kuvakortteja.

Disdérin keksinnön myötä yhdellä valokuvaamokäynnillä sai itsestään monta korttikuvaa, jotka olivat huomattavasti aiempia valokuvatyyppejä huokeampia. Oma muotokuva oli nyt yhä useamman ihmisen saavutettavissa. Visiittikorteista tuli läpeensä sosiaalinen ilmiö, niitä jaettiin lähipiirille tai mielitietyille ja talletettiin albumeihin, joista tuli keskiluokkaisten kotien kiintopisteitä, muistamisen ja identiteetinrakentamisen välineitä.

Visiittikorttibuumi haastoi vanhoja käsityksiä muotokuvista. Tämä johti portinvartijuutta muistuttaviin puolustusmekanismeihin muotokuvat omaksi ilmiökseen mieltäneiltä yläluokilta. Esimerkiksi ranskalainen kirjailija Alexandre Dumas valitteli vuonna 1866, miten ennen niin arvokkaita muotokuvia jaeltiin nyt ”kuin almuja kerjäläisille”. Halveksunta ei pysäyttänyt korttimaniaa, mutta varhaisessa valokuvan historiankirjoituksessa visiittikorteista kirjoitettiin epäyksilöllisenä massailmiönä, jossa vaurastuva keskiluokka poseerasi kivikasvoisesti identtisen näköisissä liukuhihnakuvissa.

Korttikulttuuriin mahtui kuitenkin erilaisia itsensä esittämisen tapoja: mielikuvitusta, persoonallisuutta, huumoria, yhteiskuntaluokkien hämärtymistä ja toisiinsa sulautumista, kaverikuvia, kissakuvia ja ylioppilaskuvia. Vaikka usein puhutaan visiittikortin kuolemasta 1800-luvun loppupuolella, pysyivät ne Suomessa suosittuna aina 1920-luvulle saakka. Visiittikortteja valokuvataiteen museosta -näyttelyssä Ruoholahden Länsilinkissä voit tutustua suurennoksiin näistä myöhäisen korttikuvaston eri ilmiöiden edustajista.

Lainaus kirjasta: Frizot, Michael (toim.) 1988. A new history of photography. Köln: Könemann.


Visiittikortteja Valokuvataiteen museosta
1.12.2019–30.4.2022
Länsilinkki
Pylväsgalleria
00180 Helsinki

JAA
Lisää kalenteriin (.ics)
Lisää Google-kalenteriin
   
Kartalla
Tapahtuman hinta

Vapaa pääsy

Tapahtumat:

la

10:00

Linkki tapahtumaan Vuodenajat - Laura Honkasyrjän valokuvanäyttely

Kulttuurilabra

"Luonto on ollut aina lähellä sydäntäni ja sinne voi mennä koska vain rentoutumaan."

su

12:00

Linkki tapahtumaan Vuodenajat - Laura Honkasyrjän valokuvanäyttely

Kulttuurilabra

"Luonto on ollut aina lähellä sydäntäni ja sinne voi mennä koska vain rentoutumaan."

ma

17:00

Linkki tapahtumaan Vuodenajat - Laura Honkasyrjän valokuvanäyttely

Kulttuurilabra

"Luonto on ollut aina lähellä sydäntäni ja sinne voi mennä koska vain rentoutumaan."