Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Paavo Nurmen kuja 1
00250 Helsinki
PL 4800, 00099 Helsingin kaupunki
+358 9 310 1060
Toimipiste kartalla
Työpajankatu 8
00580 Helsinki
PL 58235, 00099 Helsingin kaupunki
+358 9 310 2611
Toimipiste kartalla
Marjaniemen, Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarannoilla on uinninvälttämissuosituksia kesällä 2022. Kesän 2022 aikana uimista ei suositella Marjaniemen uimarannalla, ja Vantaanjoen varren uimarannoilla, eli Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion rannoilla suositellaan välttämään uimista vain rankkasateiden yhteydessä.
Uimisen välttämissuositus koskee Marjaniemen uimarantaa kesän 2022 ajan. Marjaniemen uimarannalla oli vastaava suositus myös kesällä 2021. Huonojen vesinäytetulosten ja rankkasateiden välillä ei ole todettu yhteyttä Marjaniemen uimarannan osalta. Uimarannan vedessä todettujen suolistoperäisten bakteerien lähde on edelleen epäselvä.
Kesällä 2022 uimisen välttämissuositus koskee Vantaanjoen varren uimarantoja vain rankkasateiden aikaan, sillä laajempien veden laadun selvityksien perusteella Vantaanjoen uimarannoilla huonojen vedenlaatutulosten ja rankkasateiden välillä on todettu selkeä yhteys. Vantaanjoen varren uimarannoilla vedenlaatu huononee rankkasateiden aikana ja heti niiden jälkeen, kun sadevedet huuhtovat maanpinnan mikrobeja veteen.
Uimisen välttämissuosituksilla pyritään suojelemaan uimareiden terveyttä.
Huonojen uimavesitulosten syitä on selvitetty edelleen. Selvityksiin on osallistunut Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut, liikuntapalvelut sekä HSY. Uimarantojen läheisyydessä kulkevien jätevesiputkien kunto on tarkastettu, eikä jätevesivuotoja ole havaittu. Uimarannat tarkastettiin terveydensuojelulain mukaisesti ja lisäksi rantojen ylläpitäjä suoritti rantojen omien jätevesijärjestelmien tarkastukset. Kesän 2021 aikana tapahtui muutamia jätevedenpuhdistamoiden/-pumppaamoiden ylijuoksutuksia Vantaanjokeen ja ylijuoksutusten vaikutus uimarantojen vedenlaatuun on epäselvää. Marjaniemen uimarannan läheisyydestä ei ole tullut tietoon veneiden septitankkivuotoja tai häiriöitä septitankkien tyhjennyspaikalla.
Marjaniemen ja Pikkukosken uimarantojen uimavesinäytteenottoa lisättiin kesällä 2021. Lisäksi Vantaanjoen uimarannoilta (Pikkukoski, Pakila ja Tapaninvainio) otettiin rankkasateiden aikaan lisänäytteitä, joilla pyrittiin todentamaan sateiden vaikutus vedenlaatuun.
Kesän 2021 aikana toteutettiin geenimarkkeriprojektin, jonka tarkoituksena oli selvittää suolistoperäisten mikrobien lähteitä Pikkukosken uimarantavedessä. Uimavesinäytetuloksista saatiin viitteitä sekä jätevesiesiintymistä että maanpintavalumista (lintujen ulosteet).
Tihennettyjen uimavesinäytteiden ja rankkasateiden aikana otettujen lisänäytteiden perusteella Pikkukosken, Tapaninvainion ja Pakilan uimarantojen päästölähteeksi arvioidaan rankkasateiden aiheuttamat pintavalumat. Geenimarkkeriprojekti antoi viitteitä myös jätevesipäästöistä. Marjaniemen uimarannalla ei toistaiseksi ole havaittu selkeää syytä ajoittaisiin huonoihin tuloksiin.
Selvityksiä vedenlaadun osalta jatketaan ja Marjaniemen ja Pikkukosken rannoilta otetaan tihennetysti uimavesinäytteitä kesän 2022 aikana. Vedenlaadun huononemiseen vaikuttavista syistä ja vedenlaadun parantamiseksi tehtävistä mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tarvittaessa.
Luonnonvesissä on normaalistikin pieniä määriä ulosteperäisiä mikrobeja, jotka ovat peräisin mm. maaperästä, linnuista ja vesieläimistä. Tästä huolimatta vedessä voi uida, mutta luonnonvesi ei ole koskaan juomakelpoista. Joskus ulosteperäisten bakteerien määrä kasvaa ja tällöin uimarin sairastumisriski lisääntyy.
Terveydensuojeluvalvonta seuraa säännöllisillä näytteenotoilla uimaveden laatua ja uimareille tiedotetaan, jos vedessä havaitaan kohonneita määriä ulosteperäisiä mikrobeja.
Säännöllisistä uimavesinäytteistä tutkitaan Escherichia coli -bakteerin sekä suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet. Näitä bakteereja esiintyy mm. jätevesissä eläinten ulosteissa. Vesinäytteestä arvioidaan silmämääräisesti myös syanobakteerien (sinilevän) määrä.
Escherichia coli -bakteeri ja suolistoperäiset enterokokit voivat nieltynä aiheuttaa suolistoinfektion ja vatsataudin kaltaisia oireita.
Täysin ajantasaista tietoa uimaveden laadusta ei ole saatavilla, sillä vesinäytteitä ei oteta päivittäin. Helsingin uimavesien viimeisimmät tutkimustulokset löytyvät rantojen ilmoitustauluilta ja uimaveden laatu -sivulta.
Kyllä. Uimarannan käyttäjän huono hygienia voi aiheuttaa usean ihmisen sairastumisen rannalla. Esimerkiksi noroviruksen aiheuttamat vatsatautiepidemiat ovat usein peräisin uimareista. Epidemian mahdollisuus kasvaa hellejaksoilla, kun rannalla on paljon ihmisiä, uiminen on suosittua ja uintiajat ovat pitkiä.
Sairastumisten ehkäisemiseksi vatsatautioireinen henkilö ei saa oleskella uimarannalla. WC-käynnin jälkeen on pestävä tai desinfioitava kädet. Lapsen vaippaa ei saa vaihtaa tai takapuolta ei saa pestä rantavedessä. Bakteerien leviämisen estämiseksi ei myöskään tule mennä uimaan, jos henkilöllä on ihoinfektio tai jos iho on rikki. Rikkinäisen ihon kautta bakteerit pääsevät myös uimarin elimistöön, ja voivat aiheuttaa uimarille infektion.