Suoraan sisältöön

Tietoa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista

Sisällysluettelo

Kuka on pakolainen?

  • Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka eli pakolaisstatus. Pakolaisstatus voidaan myöntää Geneven pakolaissopimuksen perusteella, tai henkilö voi saada oleskeluluvan humanitaaristen syiden takia. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö on myöntänyt pakolaisstatuksen ja jolle on myönnetty maahantulolupa kansallisessa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.

Kuka on turvapaikanhakija?

  • Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua tai oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakija saapuu maahan itsenäisesti ja hakee vasta saavuttuaan turvapaikkaa henkilökohtaisen vainon perusteella tai toissijaista suojelua ja oleskelulupaa suojeluntarpeen tai humanitaarisin perustein. Suomessa turvapaikkaa voi hakea heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta.
  • Turvapaikanhakija ei oleskele maassa laittomasti riippumatta siitä, miten hän on maahan päässyt. Pakolaissopimuksen ja Suomen rikoslain mukaan henkilöä ei tule rangaista luvattomasta maantulosta. Suojelun myöntäminen ei riipu maahan tulleen henkilön saapumisreitistä tai papereiden laillisuudesta.

Mitä eroa on turvapaikanhakijan ja pakolaisen asemassa?

  • Pakolainen on saanut jo ennen maahan tuloaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n myöntämänä pakolaisstatuksen. Kiintiössä valittu pakolainen saa Suomessa pakolaisaseman ja määräaikaisen oleskeluluvan, ja hän pääsee muuttamaan Suomeen kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Joskus kiintiöpakolainen joutuu odottamaan kuntapaikkaa lähtömaassaan tai vastaanottokeskuksessa.
  • Turvapaikanhakija jättää turvapaikkahakemuksen saapuessaan Suomeen joko heti rajalla tai pian saapumisen jälkeen poliisille. Turvapaikanhakija majoitetaan hakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskukseen tai hän voi halutessaan hankkia majoituksen itsenäisesti. Poliisi tai rajavartiosto selvittää hakijan henkilöllisyyttä ja maahantuloreittiä; mikäli näissä on epäselvyyttä, hakija otetaan säilöön.
    Jos turvapaikanhakija on saapunut Suomeen jonkin toisen EU-maan kautta, hänet yleensä palautetaan Dublin-sopimuksen mukaisesti tähän maahan. Muuten maahanmuuttovirasto järjestää jokaiselle turvapaikanhakijalle yksilöllisen haastattelun, jonka perusteella maahanmuuttovirasto tekee joko myönteisen tai kielteisen päätöksen turvapaikan tarjoamisesta. Turvapaikanhakija saattaa joutua odottamaan puhutteluaan useita kuukausia ruuhkasta riippuen.
    Kansainvälistä suojelua käsitellään joko tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Tavallisessa menettelyssä prosessi voi kestää kokonaisuudessaan jopa kolme vuotta. Yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille on järjestetty erillinen vastaanottoprosessi majoituksineen hakuprosessia varten. Myönteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakija sijoitetaan kuntaan tai hän hakeutuu itsenäisesti kuntaan asumaan.
    Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija otetaan usein säilöön ennen maasta poistamista. Hakijalla on oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuinka pitkään kestää turvapaikanhakijoiden hakuprosessi tällä hetkellä?

  • Turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi hakuprosessi on tällä hetkellä arviolta kuusi kuukautta. Turvapaikanhakijoita siirretään mahdollisuuksien mukaan sellaisiin vastaanottokeskuksiin, joilla on lyhemmät jonot turvapaikkapuhutteluihin.

Mitä turvapaikanhakijan vastaanottopalveluilla tarkoitetaan?

  • Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta eli vastaanottolaki määrittelee vastaanottopalveluiden kokonaisuuden. Siihen kuuluu kattava majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta sekä mahdollisesti ateriat. Turvapaikanhakija voi myös järjestää itse majoituksensa, jolloin hänen tulee ilmoittaa kirjallisesti osoitteensa ja esittää joko vuokrasopimus tai muu selvitys yksityismajoituksesta vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi hänet on rekisteröity.

Kuka on vastuussa vastaanottopalveluiden tuottamisesta?

  • Maahanmuuttovirasto on vastuussa vastaanoton ja auttamisjärjestelmän käytännön ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttovirasto voi kuitenkin sopia vastaanotto- tai järjestelykeskuksen perustamisesta ja toimipaikasta kunnan, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön kanssa. Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija rekisteröidään. Valtio korvaa kunnalle kakki vastaanottokeskuksesta koituneet kustannukset vastaanottolain mukaisesti.

Mitkä ovat Maahanmuuttoviraston ja Helsingin kaupungin roolit turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa?

  • Vastaanoton ja auttamisjärjestelmän käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle. Helsingin kaupungin vastuulla ovat sen ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin rekisteröityjen asiakkaiden vastaanottopalveluiden tuottaminen.
  • Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen Maahanmuuttoviraston kanssa kansainvälistä suojelua hakevien vastaanoton ja säilöönoton järjestämisestä. Alkuperäisessä sopimuksessa määriteltiin majoituspalveluiden järjestäminen enintään 446 henkilölle ja säilöön otettujen enimmäismääräksi 70 henkilöä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Helsingin vastaanottokeskus laajensi syksyllä 2015 tilapäisesti toimintaansa, koska turvapaikanhakijoiden määrä  ylitti moninkertaisesti aiemmat arviot. Tällä hetkellä Helsingin vastaanottokeskusten paikkamäärä on noin 1300.

Mikä on Helsingin kaupungin sisäinen työnjako turvapaikanhakijoiden vastaanotossa?

  • Helsingin kaupunginkanslia koordinoi turvapaikanhakijoiden tilannetta sekä vastaa viestinnästä. Sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii vastaanottokeskusten operatiivisesta toiminnasta ja kiinteistövirasto kiinteistöjen käytettävyydestä. Pelastuslaitos seuraa vastaanottokeskusten tilannetta palo- ja pelastusturvallisuuden osalta ja ylläpitää tähän liittyvää tilannekuvaa. Muut virastot ovat tukiroolissa.

Kuinka monta turvapaikanhakijaa Suomessa on?

  • Suomeen  saapui  vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Osa heistä on jo poistunut Suomesta, osa saanut turvapaikan ja osa odottaa ratkaisua.
  • Kuluvana vuonna turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen huomattavasti viimevuotista vähemmän, huhtikuun puoliväliin mennessä noin 2 400.
  • Vuonna 2014 kokonaishakijamäärä oli 3 651.

Kuinka monta turvapaikanhakijaa Helsingissä on?

  • Huhtikuun puolivälissä 2016 Helsingissä kirjattuna ja kaupungin vastuulla oli noin 1750 turvapaikanhakijaa. Heistä runsaat 500 on vastaanottokeskuksissa ja noin 1200 yksityismajoituksessa.
  • Helsingin kaupungin vastuulla olevien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuoden 2015 syksystä, jolloin heitä oli enimmillään noin  3000. Kriittisimpään aikaan osa turvapaikanhakijoista oli majoitettuna  hostelleissa tai seurakuntien tiloissa tai hätämajoituksessa.

Minkälaisia vastaanottokeskuksia Helsingin kaupungilla on?

  • Helsingin kaupunki ylläpitää kolmea vastaanottokeskusta: ne ovat Kaarlenkadun vastaanottoyksikkö, Punavuoren vastaanottoyksikkö ja Metsälän vastaanotto- ja säilöönottoyksikkö, johon kuuluvat lisäksi Koskelan vanhan sairaalan toimipiste ja Metsälän Kaukokiidon motelli. Lisäksi kaupunki järjestää tarvittaessa hätämajoitusta.
  • Vastaanottoyksiköiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 1300 majoituspaikkaa..

Järjestävätkö pääkaupunkiseudun ja lähialueiden muut kunnat vastaanottopalveluita?

  • Kesällä 2015 eteläisen Suomen vastaanottotoiminta oli lähes yksinomaan Helsingin vastuulla, mutta syksyllä 2015 myös Espooseen ja Vantaalle perustettiin vastaanottokeskuksia, pääosin yksityisenä toimintana. Espoon kaupunki on vastuussa alaikäisten yksin matkustavien turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Myös muualle Uudellemaalle  perustettiin vastaanottokeskuksia.

Minne turvapaikanhakijat siirtyvät saatuaan kansainvälistä suojelua saavan statuksen?

  • Saatuaan myönteisen päätöksen turvapaikan saaneet henkilöt sijoitetaan kuntiin tai he hakeutuvat itsenäisesti kuntiin asumaan.

MUITA KYSYMYKSIÄ:

Miten yksityinen ihminen voi auttaa?

Vastaanottokeskusten suuren työtaakan ja tiukoilla olevien henkilöstöresurssien vuoksi apu, lahjoitukset ja vapaaehtoistoiminnan tarjoukset tulee ohjata toimintaa koordinoivalle Suomen Punaiselle Ristille (SPR). SPR on kerännyt sivustoilleen tietoa auttamisvaihtoehdoista ja -tavoista. Tiedot löytyvät SPR:n sivuilta

Voinko tarjota kotimajoitusta turvapaikanhakijalle?

  • Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijan majoittamiselle kotona ei ole juridisia esteitä. Turvapaikanhakijan tulee kuitenkin olla kirjoilla jossain vastaanottokeskuksessa, jotta hän on oikeutettu vastaanottokeskuksen järjestämiin terveys-, sosiaali-, sekä muihin vastaanottopalveluihin, sillä turvapaikanhakija ei ole oikeutettu kunnan julkisiin palveluihin.
  • Toiminta on vapaaehtoista. Maahanmuuttoviraston tai vastaanottokeskukset eivät voi korvata turvapaikanhakijan kotimajoituksesta koituvia kustannuksia.

Miksi nuoret miehet ovat yliedustettuna turvapaikanhakijoiden ryhmässä?

  • YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan noin puolet maailman pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on naisia. Länsimaihin ja Suomeen saapuu kuitenkin enemmän miehiä kuin naisia. Matkustaminen on usein naisille ja lapsille turvattomampaa ja vaikeampaa, jolloin miehet matkustavat naisia useammin. Miehet ja pojat ovat myös usein suuremmassa vaarassa tulla surmatuiksi tai värvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

Saako turvapaikanhakija tehdä töitä hakemusprosessin aikana?

  • Mikäli hakijan henkilöllisyyden selvittämisessä ei ole ilmennyt ongelmia, hän voi tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.

 



JAA
02.02.2018 08:52