Suoraan sisältöön

Kohti kestäviä kulkumuotoja

Pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistäminen on yksi liikenteen kehittämisalueista Helsingissä. Kuva: Jussi Hellsten.

Helsinki kasvaa voimakkaasti. On arvioitu, että Helsingin väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä 860 000 asukkaaseen ja koko Helsingin seudun väkiluku kahteen miljoonaan.

Väkiluvun kasvu lisää liikennettä, mutta ei liikenteen käytettävissä olevaa tilaa.

”Kantakaupungin kadut ovat täynnä. Tänne ei mahdu enää lisää autoja, mutta ihmisiä mahtuu. Autoilla ei ole tarvetta päästä liikkumaan paikasta toiseen, mutta ihmisillä on. Se täytyy ottaa suunnittelussa huomioon”, liikenneinsinööri Niko Setälä kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Setälän mukaan Helsinki on jo nyt melko hyvä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Autoilukaupunkina Helsinki on Setälän mielestä sen sijaan tosi hyvä.

”Nyt suurin osa katutilasta on varattu autojen käyttöön. Ja esimerkiksi kantakaupungin asukaspysäköinti on käyttäjälleen todella edullista verrattuna pysäköinnin kokonaiskustannuksiin.”

Pyöräilyssä paljon potentiaalia

Jatkossa painopiste tulee siirtymään autovetoisesta suunnittelusta kestävien kulkumuotojen suosimiseen.

”Tavoitteena pitäisi olla sellaisen kaupungin tekeminen, jossa henkilöautoilu ei ole nykyisessä mittakaavassa tarpeellista, mutta kuitenkin mahdollista”, Setälä miettii.

Pyöräily Helsingissä on yhä suositumpaa, mutta Setälä näkee siinä vielä paljon potentiaalia ja kehitettävää. Toukokuun alussa käyttöön otettavat kaupunkipyörät ovat yksi osa pyöräilyn edistämistä.

”On kiinnostavaa nähdä, muuttavatko kaupunkipyörät ihmisten liikennekäyttäytymistä. Jos tulee bussilla kantakaupunkiin ja jatkaa matkaa kaupunkipyörällä, voi henkilöauton kotiin jättäminen olla ihan varteenotettava vaihtoehto.”

Länsimetro

Liikenteen kehittämisen suuri teema on silti raideliikenteen lisääminen. Yleiskaavassa on paljon liikenteeseen liittyviä suunnitelmia, kuten pikaratikoihin perustuvat kaupunkibulevardit. Kauan odotettu Länsimetro aloitti liikennöinnin marraskuussa 2017.

”Totta kai se parantaa yhteyksiä Espoosta Helsinkiin ja vähentää bussiliikenteen määrää Kampin alueella. Ja Espoossa metroalueiden varteen on jo nyt alettu rakentaa enemmän mitä osattiin arvioida”, Setälä listaa hyviä puolia.

Setälä kuitenkin huomauttaa, että päätös jättää metrolaiturit lyhyiksi oli huono.

”Metron vuorovälin lyhentyessä aluksi matkustajapaikkamäärät kasvavat, mutta vaikutukset alkavat näkyä, kun väkiluku ja metron matkustajamäärät kasvavat. Lyhyet laiturit vievät aika paljon kasvunvaraa järjestelmästä.”

Tulevaisuuden liikennettä miettiessä Setälällä on mielessään yksi tärkeä ajatus: liikkumisen vapaus.

”Matkustajan olisi pystyttävä luottamaan joukkoliikennejärjestelmän toimivuuteen. Siihen, että joukkoliikenne toimii ja paikasta toiseen pääsee vaivattomasti. Nyt meillä on se tilanne kantakaupungin ratikkalinjoilla. Mutta kun siirrytään busseihin, ovat linjat melkoista spagettia ja vuorovälitkin vaihtelevat. Siinä on kehitettävää.”

Onko tulevaisuus raiteilla? Mihin suuntaan yksityisautoilu kehittyy? Löytyykö liikenteestä sijaa sekä autoille että polkupyörille? Lähitulevaisuuden liikenteestä keskustellaan keskiviikkona 16.3.2016 klo 17-18 Radio Helsingin Hesa meidän -ohjelmassa. Studiossa vieraina liikenneinsinööri Niko Setälän lisäksi älyliikenteen asiantuntija Sami Sahala Forum Viriumista ja liikennehankkeisiin perehtynyt suunnittelija Mikko Annala. Keskustelua vetää tällä viikolla toimittaja Taru Torikka.

Hesa meidän Radio Helsingissä joka toinen keskiviikko ja se tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Voit osallistua keskusteluun aihetunnisteella #HesaMeidän.

Teksti: Heta Ängeslevä



24.03.2021 14:58