Suoraan sisältöön

Digiloikka ja uutta pedagogiikkaa

Sakarinmäen koulun oppilaita tutustumassa iPadeihin.akarinmäen koulun oppilaita tutustumassa iPadeihin.

Digiloikka mainitaan usein silloin, kun puhutaan, miten nykykoulua tulisi kehittää ja uudistaa. Moni on kuullut myös termit ilmiöpohjainen oppiminen ja pulpetiton koulu. Mutta mitä ne tarkoittavat?

Helsingin kaupungin opetustoimenjohtajan Liisa Pohjolaisen mielestä kaikissa termeissä on pohjimmiltaan kyse uudenlaisesta pedagogiikasta, jota nyt kipeästi kouluihimme kaivataan.

”Ihanteellinen oppimistilanne koulussa olisi sellainen, jossa oppilas olisi oppimisen keskiössä. Hän etsii tietoa ja tuottaa sisältöä itse tai yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Opettajan tehtävänä ei ole seistä luokan edessä, vaan toimia ohjaajana ja kannustajana”, Pohjolainen sanoo.

70 kokeilukoulua

Digitalisaatio kulkee vahvasti kehityksessä mukana. Opetusvirasto käynnistää pian koulutuksen digitalisaatio -ohjelman, johon on etsitty kokeilukouluja Helsingistä.

”70 koulua on ilmoittautunut ja kaikki otetaan mukaan kokeiluun. Ohjelman teemoja ovat esimerkiksi pulpetiton koulu, paperiton koulu ja ilmiöpohjaisen oppimisen koulu”, Pohjolainen kertoo.

Ohjelman tarkoituksena on käynnistää kokeilut jo tänä keväänä.

”Koko koulun on täytynyt sitoutua kokeiluun. Rehtorit kokoontuvat päättämään suuntaviivoista jo tällä viikolla. Koulut lähtevät varustamaan uudenlaisia tiloja ja kokeilemaan uusia oppimisen ratkaisuja. Lukioissa on jo käytössä ePortfolio, joka on tulossa myös peruskouluihin”, Pohjolainen kertoo.

Toki digiteknologiaa hyödynnetään kouluissa jo nyt: opetuksessa käytetään läppäreitä, tabletteja ja älypuhelimia ja vastikään kerrottiin Zora-roboteista, jotka kiertävät helsinkiläiskouluissa opettamassa koululaisille vaikkapa ohjelmointia.

Uudenlaista oppimateriaalia

Haasteita silti riittää. Toistaiseksi digiteknologian käyttö on ollut vaihtelevaa ja levännyt pitkälti niin sanottujen kehittäjäopettajien harteilla. Pohjolaisen mukaan digitaalisen oppimisen tulisi olla systemaattista joka koulussa ja jokaisen opettajan tunnilla. Myös infran olisi oltava kunnossa ja langattomien verkkojen ja laitteiden toimittava kaikkialla tasapuolisesti.

Pohjolainen heittää pallon myös kustantamoille.

”Tarvitsisimme uudenlaista sähköistä oppimateriaalia. Oppikirjojen muuttaminen sähköisiksi kirjoiksi ei enää riitä – tarvitsemme materiaalia, jota oppilaat voivat itsekin tuottaa, soveltaa ja arvioida – ja sillä tavalla oppia tulevaisuuden taitoja.”

Tulevaisuuden koulusta puhutaan keskiviikkona 2.3. klo 17–18 Radio Helsingin Hesa meidän -ohjelmassa. Studiossa vieraina opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolaisen lisäksi lukiolaiset Nita Koivisto ja Eetu Vienonen ja opettaja Saila Linkopuu. Keskustelua vetävät toimittaja Reetta Räty ja Radio Helsingin Aleksi Pahkala.

Hesa meidän on taajuudella joka toinen keskiviikko ja se tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Voit osallistua keskusteluun aihetunnisteella #HesaMeidän.

Teksti: Heta Ängeslevä
Kuva: Rhinoceros Oy



05.12.2019 21:54