Suoraan sisältöön

Miten 3D-mallit on tehty?

Tietomalli

Kaupunkitietomalli  

Kaupunkitietomalli perustuu kaupungin kartta- ja paikkatietoaineistoihin, rekistereihin, laserkeilauksella saatuihin pistepilviin, ilmakuviin ja rakentamisen tietomalleihin. Vaikka Helsingin kartta-aineistot ovat vielä osin kaksiulotteisia, niitä voidaan hyödyntää 3D-kaupunkimallissa.  

Mallin rakennukset sijoitettiin oikealle korkeudelle siirtämällä Helsingin asemakaavan pohjakartasta rakennusten pohjakuviot maanpintamalliin. Rakennuksista tuli kolmiulotteisia, kun maanpintamalliin yhdistettiin rakennusten seinien ja kattojen muodot sisältävä pintamalli.

Tietomallissa ovat tällä hetkellä esitettyinä rakennukset ja maaston muodot. Jatkossa tietomalliin tullaan lisäämään uusia luokkia, kuten vesistö, sillat ja puut.

Malli päivitetään vuoden 2018 aikana.

Kolmioverkkomalli 

Helsingin kolmioverkkomalli perustuu kesällä 2015 kaupungista otettuihin ilmakuviin. Malli tuotettiin sovelluksella, joka muokkasi kuvasarjat teksturoiduksi kolmioverkoksi. 

Kolmiulotteisten kohteiden geometria on päätelty ilmakuvista laskennallisesti. Mallin tarkkuus riippuu lähtötietoaineiston tarkkuudesta. Koska heijastavat, peilaavat tai liikkuvat pinnat eivät näy ilmakuvissa tarkasti, niitä ei ole pystytty mallintamaan oikein. 

Uusi, kesän 2017 kuviin perustuva malli julkaistaan vuoden 2018 aikana.

Helsingin 3D-historia 

Helsingissä tehtiin ensimmäiset rakennusten 3D-virtuaalimallit 1980-luvulla. Alkusysäyksen kaupunkimallinnukseen antoi Kampin-Töölönlahden ideakilpailu. Ensimmäisiä 3D-mallinnettuja rakennuksia olivat Sokos-Vaakunahotelli, Pääposti, Kansallismuseo ja Rautatieasema.

Töölönlahden suunnittelun tueksi ja useiden arkkitehtuurikilpailujen lopputulosten yhteensovittamiseksi kaupunki toteutti Töölönlahden alueen virtuaalimallin vuonna 1999. Yleisö pääsi liikkumaan ja lentämään mallissa vapaasti vuotta myöhemmin Kaupunkisuunnittelu 2000 -näyttelyssä. 

Ennen vuosituhannen vaihdetta kaupunkimallinnus oli paitsi aikaa vievää, myös kallista. Työ tehtiin manuaalisesti ja tietojen käsittely oli monimutkaista. Työn tekeminen edellytti huomattavan arvokkaita tehotyöasemia. 

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupunkimallinnuksen teknologia eli mittaustekniikka, laserkeilaus, pistepilvien käsittely ja viistoilmakuvaus sekä itse mallinnusmenetelmät ja tietokoneet kehittyivät huimasti. Lisäksi standardisointi, kuten tietopalvelurajapinnat ja CityGML, on vienyt kaupunkimallinnusta eteenpäin erityisesti 2010-luvulla.



JAA
20.04.2018 12:27

Helsingin kaupunkimallit avoimena datana

Helsingin kaupunkimallit avoimena datana Helsinki Region Infosharessa.

Videoita

Kerromme videoilla Helsingin 3D-kaupunkimalleista sekä niiden hyödyistä ja mahdollisuuksista muun muassa kaupungille.

Katsele kaupunkitietomallia

Kaupunkitietomallissa voit katsella paitsi rakennuksia ja niiden tietoja, myös maanpintamallia eli maaston muotoja.

Katsele kolmioverkkomallia

Katsele vuoden 2015 kesäistä Helsinkiä kolmioverkkomallissa ja käy paikoissa, joihin et muuten tulisi menneeksi.

Helsingin energia- ja ilmastoatlas

Energia- ja ilmastoatlas sisältää paljon rakennuskohtaista perustietoa, energia- ja korjaustietoja sekä veden, kaukolämmön ja sähkön kulutustietoja.

Tiivistelmä Helsingin kaupunkimalleista

Tietopaketti kaupunkimalleista, niiden tuotannosta ja Helsingin 3D-historiasta.