Suoraan sisältöön

Rekisteröidyn oikeudet

Yleinen EU:n tietosuoja-asetus takaa erilaisia oikeuksia rekisteröidylle, eli henkilölle, jonka tietoja käsitellään. Oikeuksia sovelletaan eri tavoin riippuen siitä, mikä on henkilötietojen käsittelyperuste.

Näin toteutat oikeutesi

Sähköinen asiointi

Huomioithan, että Omakanta-palvelussa näet terveystietojasi niiltä osin kuin ne on sinne viety.

Mikäli haluat tarkastella omia tietojasi, joita et löydä sähköisistä palveluista (esim. Wilma, Helmet), voit tehdä tarkastuspyynnön Helsingin kaupungille. Sinulla on myös oikeus vaatia omia virheellisiä tietojasi korjattavaksi. Voit tehdä henkilötietojen tarkastuspyynnön ja henkilötietojen korjausvaatimuksen kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta:

Asiointi paikan päällä

Pyynnön omien tietojesi tarkastamiseksi ja vaatimuksen virheellisten tietojen korjaamiseksi voit tehdä myös henkilökohtaisesti alla luetelluissa palvelupisteissä. Ota tällöin mukaasi henkilöllisyystodistus. Pyyntö tehdään seuraavilla lomakkeilla:

Kaikki pyynnöt voi tehdä kaupungin kirjaamossa.

  • Kaupungin kirjaamo: Pohjoisesplanadi 11-13

Kirjaamon lisäksi pyynnön voi tehdä seuraavissa palvelupisteissä, mikäli se koskee kyseistä toimialaa:

  • Kaupunkiympäristön toimiala: Sörnäistenkatu 1
  • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala: Töysänkatu 2 D sekä koulut ja päiväkodit  
  • Työterveys Helsinki: Helsinginkatu 24, 2. krs.


Rekisteröidyn oikeudet

Tietojen tarkastusoikeus (oikeus saada pääsy tietoihinsa, 15. artikla ja 12. artikla)

Henkilöllä on oikeus tietää, käsitelläänkö hänen henkilötietojaan, ja mitä tietoja hänestä on tallennettu.

Kaupunki toimittaa tiedot ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella, mikäli pyyntö on poikkeuksellisen laaja ja monimutkainen. Jos määräaikaa jatketaan, kaupunki ilmoittaa tietojen pyytäjälle asiasta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä syyt viivästymiselle.

Omat tiedot on oikeus saada maksutta. Jos henkilö kuitenkin pyytää useampia jäljennöksiä, kaupunki voi periä niistä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun. Jos tietopyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia ja jos niitä esitetään toistuvasti, kaupunki voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimenpidettä. Tällaisissa tapauksissa kaupunki osoittaa pyynnön ilmeisen perusteettomuuden tai kohtuuttomuuden.

Tietojen tarkastusoikeus ei ole rajoittamaton. Rekisteröidyllä ei esimerkiksi ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin, jos tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, puolustusta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä. Oikeutta ei myöskään ole siinä tapauksessa, että tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle, rekisteröidyn oikeuksille tai jonkun muun oikeuksille.

Jos kaupunki ei toimita tietoja pyynnön perusteella, se ilmoittaa viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta syyt siihen, ja kertoo mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Oikeus tiedon oikaisemiseen (16. artikla ja 12. artikla)

Henkilöllä on oikeus vaatia, että kaupunki oikaisee häntä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä. Puutteelliset tiedot on oikeus saada täydennetyiksi muun muassa toimittamalla lisäselvitystä. Tietojen mahdollinen puutteellisuus ratkaistaan ottamalla huomioon rekisterin henkilötietojen käsittelyn tarkoitus.

Jos kaupunki ei hyväksy henkilön vaatimusta tiedon oikaisemisesta, antaa se asiasta kirjallisen todistuksen, jossa mainitaan syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty. Samassa yhteydessä kerrotaan mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Oikeus tietojen poistamiseen (17. artikla)

Joissakin poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos tietojen käsittely on perustunut henkilön suostumukseen ja henkilö peruuttaa suostumuksensa, henkilöllä on oikeus saada tietonsa poistetuiksi eli tulla unohdetuksi.

Oikeutta tietojen poistamiseen ei ole, jos käsittely perustuu kaupungin lakisääteisen velvoitteen noudattamiseen, liittyy yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai kaupungille kuuluvan julkisen vallan käyttämiseen.

Oikeus käsittelyn rajoittamiseen (18. artikla)

Henkilöllä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus pyytää henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista siksi aikaa, kunnes hänen tietonsa on asianmukaisesti tarkistettu ja korjattu tai täydennetty. Tällaisia tilanteita ovat:

  • henkilö kiistää henkilötietojen paikkansapitävyyden, jolloin käsittelyä rajoitetaan ajaksi, jonka kuluessa kaupunki voi varmistaa tietojen paikkansapitävyyden
  • käsittely on lainvastaista ja rekisteröity vastustaa henkilötietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista
  • kaupunki ei enää tarvitse kyseisiä henkilötietoja käsittelyn tarkoituksiin, mutta rekisteröity tarvitsee niitä oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi
  • rekisteröity on vastustanut henkilötietojen käsittelyä odotettaessa sen todentamista, syrjäyttävätkö kaupungin oikeutetut perusteet rekisteröidyn perusteet.
Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen (20. artikla)

Henkilöllä on oikeus siirtää henkilötietonsa kaupungilta toiselle rekisterinpitäjälle, mikäli hän on itse toimittanut kaupungille omia henkilötietojaan ja niiden käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen ja käsittely suoritetaan automaattisesti.

Tätä oikeutta ei sovelleta käsittelyyn, joka on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamista tai kaupungille kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten.

Vastustamisoikeus (21. artikla)

Henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen, erityiseen tilanteeseensa perustuen milloin tahansa vastustaa henkilötietojensa käsittelyä silloinkin, kun käsittely perustuu yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai kaupungille kuuluvan julkisen vallan käyttämiseen. Sama oikeus on silloin, kun käsittely perustuu rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettuun etuun. Tässä tapauksessa tietoja voidaan käsitellä edelleen vain, jos käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, jonka kaupunki voi osoittaa. Käsittelyä saa jatkaa myös, jos käsittely on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi. 

Vastustamisoikeus ei koske tilanteita, joissa henkilötietojen käsittely perustuu kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen.

Oikeus riitauttaa automaattinen yksittäispäätös (22. artikla)

Henkilöllä on oikeus olla joutumatta automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvan päätöksen kohteeksi, jos päätöksestä aiheutuu hänelle oikeudellisia vaikutuksia tai se vaikuttaa häneen muulla vastaavalla tavalla merkittävästi. Tällaista automaattista päätöksentekoa on esimerkiksi henkilötietojen profilointi, kuten henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn perustuva online-luottohakemuksen epääminen tai sähköisen rekrytoinnin käytännöt ilman ihmisen osallistumista.

Oikeus tehdä valitus viranomaiselle (77. artikla)

Henkilöllä, jonka henkilötietoja on kerätty kaupungin palveluissa, on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle erityisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen vakinainen asuinpaikkansa tai työpaikkansa on tai jossa väitetty rikkominen on tapahtunut, jos hän katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Suomessa tämä valvontaviranomainen on tietosuojavaltuutettu. Tämän lisäksi henkilöllä on oikeus käyttää muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja sekä oikeussuojakeinoja.


Julkisuuslain mukainen tietopyyntö

Tietosuoja-asetuksen lisäksi henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä säädetään myös laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta, eli julkisuuslaissa (621/1999).

Henkilötietojen tarkastuspyyntölomaketta ei ole tarkoitettu julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen tekemiseen, vaan Helsingin kaupungin asiakirjoja koskevat asiakirjapyynnöt voi tehdä suoraan asiasta vastaavalle viranhaltijalle, toimialalle tai liikelaitokselle. Kaupungin kirjaamosta saa tarvittaessa neuvoja eri viranomaisten toimialueista ja säilytettävistä aineistoista.

Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Esimerkiksi rakennuslupapäätökset ja virkaan ottamispäätökset ovat julkisia, vaikka ne sisältävätkin henkilötietoja. Lisäksi jokaisella on tietyin rajoituksin oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista.

Salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot, oppilashuoltoa koskevat tiedot, henkilön taloudellista asemaa kuvaavat tiedot sekä liikesalaisuudet. Jos henkilö on asianosaisena jossakin asiassa, hänellä saattaa olla oikeus salassa pidettävän henkilötiedon saantiin silloinkin, kun kyse ei ole hänen omista henkilötiedoistaan.

Yleistä tietoa tietosuojasta ja rekisteröidyn oikeuksista (pdf)



JAA
12.12.2018 09:48