Suoraan sisältöön

Tietoa kaupunginarkistosta

Kaupunginarkiston aineistot

Helsingin kaupunginarkiston asiakirja-aineistot muodostuvat pääosin kaupungin virastojen ja laitosten toiminnan tuloksena syntyneistä asiakirjoista.  Kaupungin virastojen ja laitosten pysyvästi säilytettävät asiakirjat siirretään kaupunginarkistoon, kun ne ovat pääsääntöisesti yli 20 vuotta vanhoja.  

Lisäksi kaupunginarkisto ottaa vastaan Helsinkiä koskevaa yksityistä arkistoaineistoa. Kaikkiaan asiakirjoja on lähes 15 hyllykilometriä ja kaupunginarkisto on Suomen suurin kunnallinen keskusarkisto.

Kaupunginarkiston vanhin säilynyt asiakirja on vuodelta 1569 Juhana III:n erioikeuskirje Helsingin porvareille.

Suuri Pohjan sota oli Helsingille tuhoisa. Kaupunki poltettiin Isovihan aikana vuonna 1713, jolloin myös arkistot tuhoutuivat.

Kaupunginarkiston vanhimmat, jatkuvat asiakirjasarjat alkavat 1720-luvulta. Tällaisia ovat maistraatin arkistoon kuuluvat monet sarjat.

Asetus kaupunkien kunnallishallituksesta annettiin vuonna 1873, ja sen mukaisesti Helsinkiin perustettiin kaupunginvaltuusto johtamaan kunnallishallintoa vuonna 1875. Valtuuston päätösten valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä toimi rahatoimikamari, jonka nimi muutettiin vuonna 1930 kaupunginhallitukseksi.

Vuoden 1875 jälkeen kaupungin hallinto kehittyi nopeasti. Kaupungin eri virastot ja laitokset vakiintuivat, ja niiden tehtävät monipuolistuivat kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1880-luvulta lähtien.

Myös asiakirjojen määrä kasvoi nopeasti kaupungin julkisen toiminnan myötä. Vuodesta 1875 alkavat hakemistot kaupunginvaltuuston ja rahatoimikamarin / kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksiin sekä virastojen ja laitosten toimintaan. Nämä päätökset ja kertomukset sisältyvät kirjasarjaan Kertomukset Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta, joka löytyy digitoituna kaupunginarkiston verkkosivuilta.

Kokoelmia koskevat tarkemmat tiedot löytyvät Sinetti-arkistotieto-järjestelmästä ja tutkijasalipalvelun arkistoluetteloista ja hakemistoista.  Arkistotietojärjestelmästä löytyy myös digitoituna merkittävä osa kaupunginarkiston kartoista ja piirustuksista sekä painetuista asiakirjoista.   

Kaupunginarkiston asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakkaat saavat asiakirjat käyttöönsä kaupunginarkiston tutkijasaliin.  Asiakirjojen käyttö on maksutonta, kopioista peritään maksu. Kaupunginarkistossa on Helsinki-aiheinen käsikirjasto.

 

Kaupunginarkiston perustaminen

Sodan keskellä vuonna 1942 kaupunginhallitus asetti arkistokomitean.  Komitea ehdotti mietinnössään kaupunginarkiston perustamista. Lisäksi esitetyn suuren alueliitoksen edellyttämät arkistojen säilytysvastuut vaikuttivat osaltaan kaupunginarkiston perustamiseen.

Kaupunginhallitus päätti kaupunginarkiston perustamisesta vuoden 1944 lopulla. Kaupunginarkiston työ alkoi helmikuussa 1945, kun ensimmäinen kaupunginarkistonhoitaja Pentti Renvall ryhtyi hoitamaan virkaansa.

Renvall siirtyi pian toisiin tehtäviin ja hänen seuraajakseen ja kaupunginarkiston toiminnallisen perustan rakentamistyön vetäjäksi ja kehittäjäksi tuli Viipurin maakunta-arkiston entinen päällikkö Ragnar Rosén. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi osoitteissa Sofiankatu 1 ja Sofiankatu 4.

Kaupunginarkisto sai vuonna 1953 uudet toimitilat Runeberginkatu 10:stä.  Vuosina 1945–1964 kaupunginarkistolla oli säilytystiloja useissa eri osoitteissa.

Vuosia kestäneen odotuksen jälkeen kaupunginarkistolle valmistui uudet, ajanmukaiset tilat arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemaan Kallion virastotaloon vuonna 1965. Säilytystilat olivat tuolloin pohjoismaiden kärkitasoa.

Samalla kaupunginarkiston hajasijoitus päättyi. Ja Kallion virastotalon rakentamisen yhteydessä varatut arkistotilat ovat riittäneet tähän päivään asti.

Kaksi virastoa, kaupunginarkisto ja kaupungin tilastokeskus yhdistettiin 1.7.1990 Helsingin kaupungin tietokeskukseksi. Kallion virastotalon peruskorjaus käynnistyi vuonna 2001. Syyskesällä 2003 kaupunginarkisto muutti takaisin uudistettuihin toimitiloihin.

Vuoden 2011 alusta lukien kaupunginarkiston yhteyteen perustettiin kaupungin uuden asianhallintajärjestelmän Ahjon väliarkisto, jolle saatiin tilat Meritalosta Haapaniemenkatu 7–9:stä.

Osana kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista kaupunginarkiston toiminta tietokeskuksen osastona päättyi 31.5.2017.  Kaupunginkanslian hallinto-osastoon perustettiin tiedonhallintayksikkö, johon kuuluvat asiakirjahallinnon ja asianhallinnan ohjaus- ja kaupunginarkisto-tiimit entisen kaupunginarkiston toiminnoista. Lisäksi yksikköön kuuluvat informaatiopalvelu- ja kirjaamo-tiimit.



JAA
26.05.2017 10:01