Suoraan sisältöön

Eriarvoisuuden vähentäminen

Ns. Newtonin kehto, kuvituskuva.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupunkien asukkaiden todellisuuden eriytyminen on maailmalla yksi suurimmista kaupunkien haasteista. Kasvu velvoittaa kaupunkia tarjoamaan riittävästi työpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita ja liikenteen on toimittava. Kaupunginosien eriytyminen tulotason ja hyvinvoinnin osalta otetaan Helsingissä vakavasti. Helsinki tavoittelee jatkossakin asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä ja mahdollistaa kaupunginosien ja eri väestöryhmien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin.

Tavoitteet

  • Vähennetään eriarvoisuutta kaupunkistrategian kärkihankkeilla
  • Kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvilla menetelmillä.
  • Turvataan tulotasosta ja taustasta riippumatta yhdenvertainen palveluiden saatavuus eri väestöryhmissä.
  • Myönteisellä erityiskohtelulla edistetään yhdenvertaisten palvelujen toteutumista ja ehkäistään segregaatiokehitystä.
  • Kehitetään yhteistyömalleja riskiryhmien etsimiseksi ja tunnistamiseksi sekä ohjaamiseksi sopivaan palveluun.
  • Vähennetään lapsiperheköyhyyttä.

Yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, mutta hyvinvointi ja terveys jakaantuvat edelleen epätasaisesti

Hyvinvointi- ja terveyserot ovat eri tutkimusten mukaan yhteydessä sosioekonomisiin taustatekijöihin, huono-osaisuuden kasaantumiseen ja köyhyyteen. Lisäksi eriarvoistuminen näkyy elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen myönteisestä kehityksestä, johon kaikki ihmiset ja ryhmät eivät pääse mukaan. (Selvityshenkilö Juho Saaren raportti: Hyvinvointivaltio eriarvoistuneessa yhteiskunnassa sekä Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti 21.3.2018) Helsingissä esimerkiksi korkean sairastavuuden alueilla on koko kaupungin tasoa korkeampi työttömyysaste sekä alhaisemmat korkeakoulutettujen osuudet ja keskitulot.

Terveys- ja hyvinvointierot alkavat syntyä jo lapsuudessa, minkä vuoksi lasten ja nuorten eriarvoisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Usean tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti vanhempien koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Perheen taloudellinen ahdinko ja erot elinoloissa ja arjessa saattavat vaikuttaa lasten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja yksinäisyyteen. Tästä syystä kaupungin toiminnoissa kiinnitetään huomiota lapsiperheköyhyyden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisevien toimien lisäämiseen.

 Lisäksi tutkimustulokset kertovat ongelmien, kuten kouluttamattomuuden, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmien kasautumisesta ja periytymisestä sukupolvelta toiselle. Syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava varhain kaikissa perheiden arjen kehitysympäristöissä, kuten päivähoidon, koulun ja harrastusten piirissä.

Jotta helsinkiläisten eriarvoisuus vähenisi, tarvitaan entistä vaikuttavampia tekoja ja vaikutusten järjestelmällistä seurantaa

Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan vahvempaa ymmärrystä syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta ja hyvinvoinnista käyttämällä uusia tutkimusmenetelmiä, luomalla uusia tietovarantoja ja saattamalla tutkimustieto nykyistä paremmin päätöksentekijöiden käyttöön. Eriarvoistumisen torjumiseksi tarvitaan uutta tietoa paitsi koko väestön hyvinvoinnin tilasta ja kehityksestä, erityisesti uusien ja varjoon jäävien ryhmien tilanteesta.

 Toimialoilla sekä kaupunginkansliassa tunnistetaan jatkossa nykyistä paremmin omien toimintojen ja päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen ja huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, ettei ratkaisuilla lisätä eriarvoisuutta. 

Kun hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan ja eriarvoisuutta ehkäistään, pyritään vaikuttamaan myös erojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen. Laadukkaat ja yhdenvertaiset peruspalvelut ovat avain eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn.  Eriarvoisuutta ehkäistään mm. kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä (HYTE), Liikkumisohjelman ja Mukana-hankkeen toimenpiteillä, laajalla ja monipuolisella Helsingin kotouttamisohjelmalla, lapsiperheköyhyyden vähentämistoimenpiteillä, riskiryhmien tunnistamismenetelmien kehittämisellä, myönteisen erityiskohtelun laskentamallien kehittämisellä, maksuttomalla varhaiskasvatuksella sekä koulutustakuun varmistamisella.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää laaja-alaista toimialojen ja muiden kunnassa toimivien yleishyödyllisten tahojen välistä yhteistoimintaa, pitkäjänteistä sitoutumista, tietoa sekä uusia tarkastelunäkökulmia.

Eriarvoisuuden torjuminen on näkyvästi esillä toimialojen työn suunnittelussa ja toteutuksessa

Tavoitteet ja toimenpiteet on koottu toimialojen ja kaupunginkanslian talousarvioista sekä toimintasuunnitelmista, ja pohjautuvat olemassa olevaan tutkimustietoon hyvinvointi- ja terveyseroista. Eriarvoisuuteen puututaan myös kaupungin muilla toimenpiteillä kuten työllistämistoimilla, asuntopolitiikalla jne. mutta niitä ei ole sisällytetty suoraan osaksi hyvinvointisuunnitelmaa tässä vaiheessa.

Seuranta ja arviointi

Vuositasolla toimenpiteiden etenemistä seurataan HYTE-raportin avulla. Lisäksi seuranta tapahtuu strategiamittareiden avulla, jotka ovat alueiden eriytymisen indeksi, ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuus, huono-osaisuusindeksi, lapsiperheköyhyys, työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja laatu sekä ilman opiskelupaikkaa jääneet peruskoulun päättäneet. Lisäksi toimenpidetaulukossa on erillisiä seurantamittareita.

Painopisteen toimenpidetaulukko: Eriarvoisuuden vähentäminen (pdf)



05.12.2019 21:02