Suoraan sisältöön

Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019-2021

Helsingin hyvinvointisuunnitelma (pdf) hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.6.2019.

The welfare plan — Health and well-being for everyone 2019-2021

Katso myös hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet (pdf)

Hyvinvointia ja terveyttä kaikille helsinkiläisille

Nainen sitoo lenkkareita, kuvituskuva.

Jokaisella helsinkiläisellä – niin nuorella, ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – tulisi olla mahdollisuus elää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihen tarvittava tuki ja palvelut kaikissa elämän vaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä vaikutetaan siihen, että kaupunkilaisten elämä sujuu mukavasti, koettu hyvinvointi, elämänlaatu ja terveys paranevat sekä arjen ympäristöt ovat hyvää ja liikkuvaa elämää tukevia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ymmärretään Helsingissä laajasti. Kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat laajasti talous-, työllisyys-, koulutus-, asunto-, alue-, sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä yhdyskuntasuunnittelun ratkaisut.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet suuntaavat yhteistä tekemistä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa toimintaa. Tärkeitä kumppaneita ovat myös kolmannen sektorin toimijat sekä kaupunkilaiset.

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä on syksyllä 2018 linjannut valtuustokauden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet:

  1. Eriarvoisuuden vähentäminen
  2. Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille
  3. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy
  4. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen
  5. Mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistäminen
  6. Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat

Lainsäädäntö ja kansalliset suositukset ohjaavat ja tukevat kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.  Esimerkiksi kuntalaissa todetaan, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Myös terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lisäksi terveydenhuoltolaki ohjaa kuntia nimeämään terveyden ja hyvinvoinnin vastuutahot. Helsingissä uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamis- ja koordinaatiorakenne vastaa tähän velvoitteeseen.

Hyvinvointisuunnitelma kokoaa ja ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

Hyvinvointisuunnitelmaan on valittu painopisteiden mukaisia kaupunkiyhteisiä toimenpiteitä sekä tietoon perustuen vaikuttavia toimenpiteitä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelman rakentamisessa ja tavoitteiden sekä toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu laajasti yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja osallisuutta.

Kaupungissa toimii lukuisia verkostoja, hankkeita ja työryhmiä, jotka omalla toiminnallaan edistävät helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä. Näiden verkostojen toimenpiteitä on sisällytetty soveltuvin osin hyvinvointisuunnitelmaan. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kärkenä ovat helsinkiläisten liikkumisen lisääminen sekä nuorten syrjäytymishaasteen ratkaiseminen. Tästä syystä osa Liikkumisohjelman sekä Mukana-ohjelman toimenpiteistä näkyvät osana kaupunkitason hyvinvointisuunnitelmaa.

Lainsäädäntö määrittelee, että lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille tehdään kaupunginvaltuuston hyväksymät hyvinvointisuunnitelmat. Helsingin kaupunkitason hyvinvointisuunnitelma sisältää nämä lainsäädännön kohdat. Hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on tutkimustietoon perustuva kuvaus helsinkiläisten hyvinvoinnista ja palveluista, jotka löytyvät raporteista Helsingin tila ja kehitys 2016 sekä toimintaympäristöanalyysi 2017.

Kaupungin elinvoiman lisääminen, esimerkiksi työllisyyden parantaminen tai asuntopoliittiset toimenpiteet toteutetaan tiiviisti kaupungin toiminnassa ja niistä ei ole suoraan nostettu toimenpiteitä hyvinvointisuunnitelmaan. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen raportoinnissa nämä näkökulmat kuitenkin huomioidaan.

Kuva: Kaupunkitasoinen hyvinvointisuunnitelma sisältää pääpainopisteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle sekä niihin liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja seurannan eri väestöryhmät huomioiden.

Hyvinvointisuunnitelman kokonaisuus, kuvaaja.

Hyvinvointisuunnitelmaa rakennetaan kaupungin toimialojen yhteistyönä ja sitä ohjaa kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä. Tällä tavoin on varmistettu kaupunkistrategian kirjaus siitä, että valtuustokauden painopisteenä on toimialamuutoksen hyötyjen varmistaminen ja kaupungin johtamistavan uudistaminen.

Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden alle on kirjattu kaupunkistrategian ja lainsäädännön ohjaamat asiat, tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot sekä seuranta. Suurin osa toimenpiteistä ovat kiinteä osa toimialojen ja kaupunginkanslian talouden ja toiminnan toteutumista.  Hyvinvointisuunnitelman painopisteiden alta löytyy 29 alatavoitetta ja 110 toimenpidettä. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain uudenlaisella HYTE-vuosiraportilla. Hyvinvointisuunnitelman sisältöä tarkistetaan ja tarvittaessa muokataan kerran vuodessa osana toimialojen talouden ja toiminnan suunnittelua talousarviovalmistelun yhteydessä.



05.12.2019 21:01