Suoraan sisältöön

aloite Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien kunnioittamisesta

26.11.2014 Pekka Majurin ym. aloite Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien kunnioittamisesta

TK-Tiedotuskillassa on käynnistynyt keskustelu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksien kunnioittamisesta kadun- ja paikan nimillä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki

  1. Päättäisi hankkia muistomerkin / taideteoksen / laatan Yliopistokatu 5:ssä sijaitsevan talon seinään. Muistomerkki/-laatta paljastettaisiin itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan yhteydessä. Tuolla paikalla sijaitsi Heimolan talo, jossa Eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Parlamentti kokoontui talossa vuosina 1911-1930. Talon voisi yrittää muuttaa vähitellen "Itsenäisyyden taloksi", jossa olisi ainakin pysyvä Suomen ja sen valtiopäivälaitoksen historiaan liittyvä näyttely. Näyttelyn paikka voisi olla jokin muukin.
  1. Nimeäisi nykyisen Kluuvikadun "ltsenäisyydenkaduksi '', joka alkaisi nykyiseltä "Heimolan talolta", Yliopistokadun ja Vuorikadun kulmasta, ja jatkuisi yli Pohjois-Esplanadin, ohi Runebergin , kansallisrunoilijamme patsaan päättyen Kasarmintorille, Pääesikunnan kohdalle. Siitä katu jatkuisi Kasarmikatuna, kuten nytkin. Kasarmintori sopisi hyvin kokonaisuuteen Pääesikunnan lisäksi myös sen vuoksi, että sinne on päätetty pystyttää Talvisodan muistomerkki.
  1. Nimeäisi Runebergin patsasta ympäröivän aukion Esplanadilla "Itsenäisyyden aukioksi". Patsas on omistettu "Suomen kansan Maamme -laulajalle". Kansallishymnimme alkusanat on hakattu kiveen patsaan jalustassa. Tuolle paikalle kansa kokoontui usein mm. sortovuosina osoittamaan mieltä ja laulamaan Maamme-laulua ja Porilaisten marssia. Siellä on pidetty lukemattomia isänmaallisia puheita, joissa mm. tuomittiin Venäjän ja sitä edustavien virkamiesten sortotoimet. Suurlakon 1905 aikana Runebergin patsaalla kokoontuivat laajat kansalaispiirit, myös ylioppilaat ja työväki. Kokouksissa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä sanan- ja yhdistymisvapautta . Samalla paikalla Pohjois-Esplanad in puolella kenraali C.G.E. Mannerheim otti vastaan sisällissodan voitonparaatin  16.5.1918.

Pekka Majuri



JAA
05.12.2019 19:33