Suoraan sisältöön

Aleksanteri II


Avaa suurempi kartta
Osoite:
Senaatintori, Kruununhaka
00170 Helsinki

Tekijä Walter Runeberg, Johannes Takanen

Toimipisteen kuvaus:
Autonomian ajan suomalaiset kokivat Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II luottamusta herättävänä hallitsijana. Hallitsijan kuoltua 1881 attentaatissa säädyt järjestivät hänen muistomerkistään kilpailun 1884. Kilpailuun osallistuivat Suomen kaikki johtavat kuvanveistäjät. Johannes Takanen (1849-1885 ) voitti kilpailun niukasti ja Walter Runeberg (1838-1920) sijoittui toiseksi. Molemmissa ehdotuksissa oli raadin mielestä omat hyvät puolensa, niinpä taiteilijat saivat muistomerkin yhdessä tehtäväkseen.

Johannes Takanen kuoli 1885 ja muistomerkin toteutus jäi Walter Runebergin tehtäväksi. Takasen ehdotuksessa kiitosta oli saanut erityisesti hallitsijan figuuri. Toisaalta palkintolautakuntaa kiehtoivat alusta lähtien Runebergin ehdotuksessa olleet jalustan runsaat sivukuvat. Runeberg valmisti hallitsijan kuvan Takasen ehdotuksen pohjalta ja liitti siihen oman ehdotuksensa vertauskuvalliset sivuhahmot Laki, Valo (Tiede ja Taide), Rauha ja Työ eli Lex, Lux, Pax ja Labor. Lakia kuvaava jalustafiguuri on karhuntaljaviittainen Suomi-neito. Sama neito on Walter Runebergin tekemässä kansallisrunoilija J.L. Runebergin muistomerkin jalustassa Esplanadilla. Aleksanterin patsaan jalusta on myös Runebergin suunnittelema.

Muistomerkki paljastettiin juhlallisesti 29.4.1894. Aleksanteri II on kuvattu kaartin upseerin univormussa pitämässä puhetta kokoonkutsumillaan Helsingin valtiopäivillä 1863. Tämän merkittävän tapahtuman vuosiluku 1863 on näkyvällä ja keskeisellä paikalla jalustan etuosassa.

Poliittisen tilanteen kiristyessä sortovuosina Aleksanteri II muistomerkki sai entistä poliittisemman luonteen. Monumentin luokse kokoonnuttiin venäläisvastaisiin mielenosoituksiin ja siten viitattiin symbolisesti liberaaliin \vapauttajakeisariin\. Aleksanteri II muistomerkki on Runebergin veistotaiteelle tyypillisesti viileän ihanteellista realismia ja on sellaisena hyvä esimerkki suomalaisen 1800-luvun veistotaiteen tyypillisimmästä suuntauksesta. Muistomerkin veistokset ovat pronssia ja jalusta on punaista graniittia. Aleksanterin figuuri on 3,23 m ja sivufiguurit 2,3 metriä korkeat. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 10,67 m.
Helsingin lisäksi vain Sofiassa on Aleksanteri II:lle omistettu julkinen muistomerkki.

Patsas puhuu sinulle: http://www.vihreatsylit.fi/?p=6767

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.



Toiminnasta vastaa:
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Kulttuuri
Kuva kohteesta



Suomeksi | På svenska » | In English »

JAA