Suoraan sisältöön

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminta on rikos- ja joidenkin riita asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukainen palvelu kaiken ikäisille ihmisille. Yksikössä työskentelee johtava sovittelunohjaaja, suunnittelija, kahdeksan sovittelunohjaajaa, toimistosihteeri ja kaksi asiakasneuvojaa. Toiminnassa on mukana yli sata vapaaehtoissovittelijaa.


Mitä voidaan sovitella?

Sekä riita-asioita että rikoksia kuten
-  vahingonteot
-  pahoinpitelyt
-  varkaudet ja ryöstöt
-  luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
-  kotirauhan rikkomiset
-  kunnianloukkaukset

Sovittelulaki ei pääsääntöisesti sulje mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Poikkeuksena on alaikäiseen kohdistuvat rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.


Miten saan asian sovitteluun?

Aloitteen sovittelusta voi tehdä
-  rikoksen tai riidan osapuoli
-  alaikäisen huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja
-  poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen.

Lähisuhdeväkivaltaa sisältävissä rikoksissa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä.

Alaikäisen nuoren osallistuminen sovitteluun edellyttää hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan suostumusta ja läsnäoloa sovittelussa.


Miten sovittelu etenee?

Sovittelualoitteen tultua sovittelutoimistoon osapuoliin otetaan yhteys ja selvitetään tapauksen soveltuvuus sovitteluun.

Sovittelu edellyttää, että osapuolet suostuvat siihen ja ymmärtävät sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Mikäli sovittelun edellytykset täyttyvät, siitä tehdään kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös.

Sovitteluneuvottelussa on mukana kaksi puolueetonta vapaaehtoissovittelijaa ja tarvittaessa asioimistulkki. Avustajan tai tukihenkilön läsnäolo neuvottelussa on mahdollista, jollei se vaaranna sovittelun häiriötöntä kulkua.

Tarvittaessa voidaan järjestää useampi neuvottelu.

Sovittelun voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa.

Jos osapuolet löytävät sovinnon, laaditaan yhdessä sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat.

Rikosasioissa sovittelutoimisto välittää tiedon sovittelun lopputuloksesta poliisille tai syyttäjälle.

Sovittelutoimisto seuraa tarvittaessa sopimuksen toteutumista ja ilmoittaa poliisille/syyttäjälle sopimuksen täyttymisestä.


Mitä hyötyä sovittelusta on?

Sovittelussa keskeistä on ihmisten välinen vuorovaikutus. Oleellista on osapuolten kohtaaminen, henkilökohtaisen vastuun ottaminen ja halukkuus ristiriitatilanteen selvittämiseen.

Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa ja siinä keskitytään osapuolten tarpeisiin ja intresseihin. Sovittelu voi vähentää tai lieventää rikoksen/riidan eri osapuolille aiheuttamia henkisiä ja aineellisia haittoja. Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.

Kun asianomistajarikoksessa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei tärkeä yleinen etu niin edellytä. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa, kuten pahoinpitelyssä, syyttäjä ratkaisee aina syytteen nostamisesta.



05.12.2019 17:59